Kuvat: AN. Naispuolinen kentauri pysäyttää ohikulkijat, saa katseita osakseen Vaasan Palosaarella.
Auringon lapsi -niminen taideteos löytyy Yliopistonrannasta, eli Suomen kauneimmaksikin yliopistoksi mainitun opinahjon ylioppilastalon edustalta, meren ääreltä.
Talviaikaan, kaikkein pimeimpinäkin joulukuun päivinä aurinko nousee horisonttiin, suoraan Auringon lapsen silmien eteen.
Kesäaikaan naispuolisella kentaurilla on aurinko ympärillään aamusta iltaan, ja keskipäivällä korkealla edessään, otsansa yläpuolella!
Veistos on melko uusi, se on paljastettu 1.7.2010.
Tekijä on taiteilija Hannu Leimu.
Pronssista ja teräksestä tehdyllä kentauriveistoksella on korkeutta lähes neljä metriä ja painoa noin tuhat kiloa.
Osoite: Yliopistonranta 5, Vaasa.
Teos liittää yhteen yliopistoalueeksi kehitetyn vanhan Finlaysonin puuvillatehtaan miljöön nykyaikaiseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan tiede- ja tutkimusmaailmaan. Mytologiset viittaukset vievät sekä ajassa taaksepäin kulttuurimme kehtoon asti, että avaavat mielikuvitusta uuteen ja tuntemattomaan.
Myös tämän veistoksen myötä kauneus on lisääntynyt Vaasassa.
Mutta mitä ja missä kauneus oikeastaan on?
Lue lisää.
http://www.uva.fi/fi/blogs/expert/ajatusyhteys/auringon_lapsi/
Lainaus 18.08.2010 / Auringon lapsi BLOG
"Vaasan ylioppilastalon eteen pystytettiin kesällä kentauria esittävä veistos Auringon lapsi. Veistoksen on tehnyt taiteilija Hannu Leimu.
Veistoksen myötä kauneus on lisääntynyt Vaasassa. Mutta missä kauneus oikeastaan on?
Yksi vanhimmista filosofisista kysymyksistä koskee lajien ja ominaisuuksien olemassaoloa. Onko lajeja ja ominaisuuksia olemassa sinänsä – siis riippumatta yksilöistä, jotka toteuttavat niitä? Onko olemassa esimerkiksi oikeudenmukaisuutta sinänsä, kauneutta yksittäisistä kauniista kohteista riippumatta tai pyöreyttä pyöreistä kappaleista erillään?
Platon vastasi myöntävästi. Hänen mukaansa perimmäinen todellisuus koostuu yleisistä ominaisuuksista eli universaaleista eikä yksittäisistä aineellisista aistein havaittavista olioista. Platon sanoi tosiolevaisia ominaisuuksia ideoiksi. Niitä ovat esimerkiksi kauneus, hyvyys ja oikeudenmukaisuus.
Aristoteles kritisoi opettajansa ideaoppia ankarasti. Aristoteleen mukaan ideoiden maailman ja aistitodellisuuden erottaminen on tarpeetonta maailman kahdentamista. Varsinaisesti on olemassa vain yksilöolioita eli partikulaareja; mitään itsenäistä ja erillistä universaalien maailmaa ei ole. Yleiset ominaisuudet ovat olemassa vain yksilöolioiden yhteydessä.
Kentauri, kreikkalainen taruolento on puoliksi ihminen, puoliksi hevonen. Onko kentauriutta – tai yksisarvisuutta tai minotauroksisuutta – olemassa? Eihän ole olemassa yksilöitä, jotka toteuttaisivat kyseisiä lajeja. Sen vuoksi aristoteelikko vastaa, ettei kentaurius ole aito olemassa oleva universaali.
Tähän voidaan kuitenkin huomauttaa, että taiteilija Leimu käytti kentaurin ideaa luodessaan Auringon lasta. Mikä sitten kentaurius on, ellei universaali?
On ehdotettu, että esimerkiksi kentaurius ja yksisarvisuus ovat todellisten universaalien – tässä tapauksessa luonnollisten lajien: ihmisen ja hevosen sekä hevosen, vuohen ja leijonan – epätodellisia kompositioita. Voidaan siis erottaa toteutuneet universaalit ja niiden toteutumattomat yhdistelmät. Vain edelliset ovat aitoja universaaleja.
Toteutumattomien universaalien pitäminen epäaitoina voi kuitenkin tuntua mielivaltaiselta, koska myös taruolennot ovat käsitettäviä ja niistä voidaan tehdä elävän näköisiä maalauksia ja veistoksia. Auringon lapsen äärellä on houkutus pitää kentauriutta aitona universaalina."
Lainaus päättyy
Kuvat: AN 20.8.2011
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, auttaa myös kuvien ottamisessa.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Auringon lapsi
netissä osoitteessa
Suora linki kohteen fb-kommentointiin
Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää ja seuraa linkkiä
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tämän blogikirjoituksen viimeisin päivitys on tehty 3.7.2022.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti