Kuvat 1 ja 2: AN, 17.8.2018. Konservaattori Lasse Mattila kertoo tiedotustilaisuudessa
Asemakaavakartta reliefistä
Vanhassa Vaasassa järjestettiin 17.8.2018 klo 10 tiedotustilaisuus
Asemakaavakartta pronssireliefin paikallalleen palauttamisesta.
Samalla kerrottiin myös
Wasastjernan taloon, tarkemmin sanoen sen puiseen aitaosaan 17.8. kiinnitetystä laatasta (katso tämän kirjoituksen kuvat 8 ja 9).
Asiasta olivat kertomassa taidekonservaattori
Sari Tuomio Pohjanmaan museosta ja konservaattori
Lasse Mattila. Hän on Helsingistä, ”lainassa”, ja on taas tänäkin kesänä tehnyt kolmen viikon ajan töitä täällä Vaasassa useammankin teoksen kuntoon saamiseksi. Mattilalle tämä oli jo viides kesä, työpesti, täällä Vaasassa. Kuten aikaisemmistakin vuosista, niin myös tänä vuonna tästä "kesätyöntekijästä" meidän vaasalaisten on syytä olla todella kiitollisia. Hienoa, näkyvää jälkeä on syntynyt meidän kaikkien iloksi!
Vanhan Vaasan museon eli Wasastjernan talon eteläpäädyssä on vuosikaudet ollut pelkät kiinnityskoukut, mutta ei itse Asemakaavakartta pronssireliefiä. Teosta ovat monet kaipailleet, ja ihmetelleetkin asian tilaa, - mihin katosi Topin upea teos?
Tänään tämä suurikokoinen, arviolta ainakin 500 kiloinen, Toivo Kultin teos saatiin takaisin alkuperäiselle paikalleen.
Alun perin tämä jo 2.8. 1952 paljastettu teos oli villimpien huhujen mukaan nähty jo jossakin romulavalla? Onneksi tällaiset jutut ovat olleet vain mielikuvituksen tuotetta.
Tiedotustilaisuudessa saadun infon mukaan Asemakaavakartta otettiin alas museon seinältä, toistakymmentä vuotta sitten, kun rakennuksen seiniä kunnostettiin.
Varastotilaan siirrettyä reliefiä oli näytetty konservaattori Lasse Mattilalle jo ennen tätä vuotta, mutta vasta nyt se siis kunnostettiin asiaan kuuluvalla tavalla konservaattori Lasse Mattilan kolme viikkoa kestäneen urakan aikana. Varastotilassa olevasta, seinää vasten nojaavasta teoksesta Mattila oli ensimmäisellä kerralla nähnyt vain taustapuolen, joka oli ollut kovin likainen ja huonokuntoisen oloinen.
Nähdessään tänä kesänä etupuolen, itse teoksen, Mattila oli iloinen, että se oli yllättävän hyvässä kunnossa, ja koko teos pystyttiin kunnostamaan hyvin alkuperäisen oloiseksi, myös väriltään. Teos on saanut pintaansa nyt myös vahan, joka suojaa teosta pitkään.
On vaikea kuvitella, miten tällainen suurikokoinen teos on alun perin pystytty valamaan. Se onkin suunniteltu hyvin ja tehty osina, eli 16 palaa on koottu yhteen, liitoskohdat kulkevat katulinjojen mukaan.
Vaasa ennen paloa on todella näyttänyt tältä. Näin voidaan sanoa, sillä tämä Toivo Kultin pronssiin valama kaupunkinäkymä perustuu hyvin tarkasti aikaisempaan puiseen pienoismalliin (nähtävänä talon sisällä museossa), jonka oli tehnyt tullivartija ja museovahtimestari
Ernst West jo vuonna 1938, laatimansa vuoden 1852 kartan pohjalta. Tämä taas oli koottu luotettavista asiakirjoista, kuten paloapuluetteloista ja vakuutusasiakirjoista.
Asemakaavakartta reliefin alkuperäinen kiinnitystapa aivan kiinni seinään ei ollut tehnyt hyvää teokselle, eikä seinällekään. Nyt myös kiinnitys on uusittu, teos on noin 5 cm. ulkona seinästä. Koska yli metrin paksuinen seinä on pelkää kiveä, kiinnitys on tehty kylmäkiinnityksellä, eikä hitsaamalla.
Nyt on ilo esitellä nämä kuvat
Kuvat 3 – 7. Konservaattori Lasse Mattila ja Toivo Kultin pronssireliefi Asemakaavakartta.
Kuvissa 8 ja 9 näkyy laatta, jossa on kolmella kielellä teksti: WASASTJERNAN TALO, rakennettu 1780, Wasastjernan suvun kotitalo.
Asemakaavakartan lisäksi Lasse Mattila on kesällä työskennellyt myös Palosaarella
Merituuli suihkukaivon kanssa. Itse teosta on kunnostettu, mutta suihkulähteen pumppu- ym. vesijärjestelmää ei ollut tässä yhteydessä mahdollista vielä saada kuntoon. Toivoa kuitenkin on, että lisärahoitusta saadaan, jotta Merituuli teoksen 40 v. juhlia voidaan viettää toimivan suihkulähteen luona ensi kesäkuussa 2019.
Lasse Mattila on tänä kesänä ollut puhdistamassa myös
Työläisten ja torpparien muistomerkkiä, eli vuoden 1918 sisällissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punaisten muistomerkkiä. Myös kaupungin viheralueyksikkö on kunnostanut aluetta viime vuosina.
Harry Kivijärjen teos
Hiljaiset päivät entisen Kauppiksen, nykyisen Vamian pihalla on puhdistettu sammaleesta, ja
Inkeripatsaaan liikennemerkkiosan nimet on konservoitu esiin, jotta näkyvät paremmin.
Vielä on tarkoitus saada tehtyä Palosaarella
Veera-veistoksen huoltomaalaus. Tämä
Lucien den Arendin upea kirkkaan punainen, matematiikkaa, muotoja ja suhteita ylistävä kaunokainen, ei valitettavasti ole saanut olla rauhassa, vaan sen jo pari vuotta sitten konsservoidut uudelleen maalatut teräspinnat kärsivät erilaisesta epäasiallisesta kohtelusta.
Päivän tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että suunnitelmia on tehty tulevien vuosien varalle, eli aika mahtavaa on, jos ja kun kaupunkimme julkisista muistomerkeistä tullaan pitämään huolta jatkossakin.
Rahoitus konservaattori Lasse Mattilan palkkaamiseen on saatu
Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.
Asemakaavakartta on aikaisemmin esitelty tässä blogissa (rojekti X=)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/08/vanhan-vaasan-asemakaavakartta-3.html
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
