Teksti ja kuva: Ansku
Tommi Kinnunen listasi kymmenen tärkeintä tietokirjaansa
Kävin Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä monen vuoden jälkeen. Kyllä kannatti! Hyviä puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja. Tunnelma Sastamalassa oli kiireettömämpi ja rauhallisempi kuin kirjamessuilla.
Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen tunnetaan perusteellisesta tyylistään. Hän tekee tarkkaa taustatyötä, jotta kerronta olisi historiallisesti ja käytännössä mahdollista. Hän myös kerää teoksiaan varten valtavat määrät lähdeaineistoa ennen kuin alkaa rakentaa juonta. Tommi Kinnusen kyky yhdistää huolellisuus syvään ihmiskuvaukseen on tehnyt hänestä yhden Suomen luetuimmista kirjailijoista. Kaari Utrio on toinen kirjailija, joka tekee äärettömään tarkkaa kirjoitustyötä.
Tommi Kinnunen on yksi lempikirjailijoistani. Vanhan kirjallisuuden päivillä hän listasi tärkeimmät tietokirjansa ja kertoi leppoisaan tapaansa kirjojen merkityksestä kirjoitustyölleen.
Flavio Conti, Maailman nähtävyydet 1-8 (1979-1982) esittelee kattavasti kulttuurihistoriallisia kohteita, linnoja, palatseja ja luostareita. Nuori Tommi lainasi ahkerasti kirjasarjaa Kuusamon kirjastosta. Hän jopa ompeli kirjan kokoisen laukun itselleen. Kirjasarja on vieläkin Kuusamon kirjastossa.
Guinnessin ennätysten kirja (1955-) on maailman myydyin tekijänoikeudellinen teos. Tommi Kinnunen kertoi olleensa ujo lapsi, ja hän yritti saada kontaktin muihin lapsiin kertomalla juttuja ennätyksistä.
Jorma O. Tiainen (toim.), Vuosisatamme kronikka (1987) on suuri kirja, jossa kerrotaan 1900-luvun tapahtumista Suomessa ja maailmalla. Yli 1200-sivuinen kirja kattaa vuodet 1900-1986 kuukausi kuukaudelta. Kinnunen on odottanut kovasti toista osaa kronikkaan.
Osmo Ikola, Nykysuomen käsikirja (1986) kokoaa suomen kielen kieliopin, oikeakielisyyden ja tyylin perusteet yksiin kansiin. Käsikirja on ollut mm. Kinnusella tenttikirjana, ja hän osaa kirjan ulkoa.
Matti Leiwo, Minna-Riitta Luukka ja Tarja Nikula, Pragmatiikan ja retoriikan perusteita (1992). Kirjailijan työssä pragmatiikka ja retoriikka ovat korvaamattomia työkaluja, joilla ohjataan lukijan tulkintaa ja luodaan tekstin vaikuttavuus.
Marianne Junila, Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944 (2000). Tommi Kinnusen teos Ei kertonut katuvansa ilmestyi 2020. Se on tarina naisista, jotka lähtevät 1945 norjalaiselta vankileiriltä kotimatkalle halki poltetun Lapin. Tämä vaellusromaani ei kerro taisteluista tai valloituksista vaan se kertoo naisista sodassa.
Antero Tervonen, Jälleenrakennuksen tiellä - Tienpito ja tieliikenne Pohjois-Suomessa 1944-1951 (2000). Tervonen tarkastelee väitöskirjassaan Lapin sodan tuhoamien tieyhteyksien merkitystä alueelle. Tämä teos on ollut tärkeä lähdeteos Kinnuselle.
Veikko Erkkilä, Kello 04 Moskovan aikaa (2021). Erkkilä on tutkinut jatkosodan aikaisia neuvostopartisaanien tekemiä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikyliin. Tommi Kinnusen Kaarnassa Lainan elämä muuttuu peruuttamattomasti partisaanien hyökkkäykseen 1944. Vuonna 2024 ilmestynyt Kaarna on romaani puhumattomuudesta ja sodan kauhuista. Sotatraumat jäytävät perheiden aikuisia ja sen seurauksena ei lasten tunteita osata hyväksyä. Näin kävi myös Lainan perheelle, jossa vielä 2000-luvullakin kärsitään. Kun asioista ei puhuta, niistä ei pääse eroon.
Nykysuomen sanakirja 1-6 (1951-1961) on ensimmäinen kattava esitys suomen kielen keskeisestä sanastosta. Kirjasarja on saatu aikaan eduskunnan päätöksellä 1927. Kirjasarjassa on yli 200 000 sanaa. Nykyseuomen sanakirjat on julkaistu myös pdf-tiedostoina ks. https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951-1961/.
Tommi pyysi isältään joululahjaksi tietosanakirjasarjaa mutta isä ostikin Nykysuomen sanakirjat. Tommi oli pettynyt mutta kirjailijan työssä sanakirjoista on ollut suuri apu.
Suomalainen paikannimikirja (2007) teos sisältää kuntien, merkittävien taajamien ja asutuskeskusten, korkeimpien tunturien sekä suurimpien järvien ja saarten nimet. Mukana on yli 4 700 hakusanaa ja lähes 10 000 nimeä. Teoksen on julkaissut Karttakeskus yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Suomalainen paikannimikirja on myös näköisjulkaisuna, ks. https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-kasittelevat-julkaisut/#Suomalainen-paikannimikirja
Millainen olisi sinun listasi? Mitkä tietokirjat sinä esittelisit?

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti