Kyse on nimittäin koko Suomen ehkä ainoasta, ja todennäköisesti viimeisestä luonnonvaraisesta karvakirvelin kasvupaikasta. Paikka on Vaskiluodossa, Niemeläntien varrella.
Tämän blogikirjoituksen loppuun laitan muutaman kuvan kukkivasta karvakirvelistä.
Vaskiluoto on hyvin erikoinen paikka nähdä harvinaisen paljon erikoisia kasvilajeja, syystä, että
1. Vaskiluotoon on siirtynyt ihmisten toimesta poikkeuksellisen paljon, kaukaakin tuotua maa-ainesta. Eli kasvien siemeniä ja juuria on tullut aikoinaan purjeveneiden painolastina käytetyn maa-aineksen mukana. Vaskiluoto oli aikoinaan useamman saaren rykelmä, jota maankohoamisen myötä ”rakennettiin” pikkuhiljaa yhdeksi saareksi.
Rautatien rakentaminen Vaskiluodon satamaan asti (rata Vaasaan valmistui 1883, ja Vaskiluotoon seitsemän vuotta myöhemmin) vaati valtavasti maa-ainesta, läheltä (mm. Vanhasta Vaasasta) ja kauempaakin, ja samalla siirtyi taas uusia lajeja Vaskiluotoon.
2. Vaskiluoto oli huvila-aluetta jo ennen kuin kaupunki siirtyi palon jälkeen nykyiselle paikalleen. Noista ajoista asti on ollut muotia tuoda pihapiiriin erikoisia puulajeja ja kasveja, sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Ahkerat ja taitavat puutarhurit ovat oletettavasti suorastaan kilpailleet, pohjalaiseen tapaan, kenellä on komeimmat ja eksoottisimmat istutukset.
3. Vaskiluoto on ollut sotilaiden reittinä tulla Suomeen, useammankin kerran. Viimeksi siis toisessa maailmansodassa. Sotilaiden mukana heidän hevostensa heinien ym. ruokien joukossa on tutkitusti tullut muutama kasvilajike näille kotomaamme rannikolle.
Näistä historiallisista syistä Vaskiluodossa on ollut alan ammattilaisille paljon tutkittavaa, ja harrastajillekin ihmeellistä katseltavaa. Myös niin sanotusti erikoista bongattavaa. Nyt digikameroiden aikakaudella, tällä vuosituhannella siis, myös kasvien ja kukkien valokuvaaminen on lisännyt suosiotaan valtavasti. Kenen tahansa kameran/kännykän omistajan on nykyään mahdollista ottaa kuvia, koko vuoden kierron aikana, hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa, ja tallentaa / jakaa sitten kuviaan eteenpäin, mm. sosiaalisessa mediassa.
Ihmeellinen luonto on tänä päivänä ympärillämme kuvina, enemmän kuin koskaan ennen. Eri asia on se, että emme ehkä enää elä samalla tavalla luonnon keskellä ja luonnon ehdoilla kuin aikaisemmat sukupolvet.
Valokuvalaitteistojen valtaisa kehittyminen, mm. lähikuvaamisen osalta, omaa silmäämme monin verroin tarkemmin näkevien objektiivien avulla, auttaa meitä kurkistamaan luonnon salaisuuksiin, ihmeisiin ja ihmeellisyyksiin ennennäkemättömän hienolla tavalla.
Olen kuvannut luontoa, erityisen paljon juuri kasveja, samoilla laitteilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt olen pakon sanelemana tilanteessa, että on hankittava jollain aikataululla uusi kamera ja kuvaustarkoituksiini tarvittavat objektiivit. Ainakin nyt tuntuu siltä, että vaihtoehtona ei ole valokuvausharrastuksesta luopuminen.
Edelliseen blogikirjoitukseeni viitaten, olen kiitollinen yhteydenotosta, jos jollain nettifoorumilla tai muualla huomaatte olevan myynnissä poikkeuksellisen edulliseen hintaan, Canonin EF 50 mm macro-objektiivi. Kyse kun saattaa olla varastetusta tavarasta. Tai jos tiedätte joitakin sivustoja, joita voisin seurata, onko sinne kenties laitettu myyntiin muita minulta viikonloppuna vietyjä objektiiveja ja kahta järkkärin runkoa.
Nyt menettämäni kasvikuvauskalustoni oli käytössä alkukesästä 2018, kun kuvasin Vaskiluodossa kukkivaa karvakirveliä.
Lainaus
Karvakirveli (Chaerophyllum hirsutum) on monivuotinen kirveleihin kuuluva sarjakukkaiskasvi. Sitä esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa. Laji kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Varsi ja lehdet ovat karvaisia, mutta kukinnon pikkusarjojen suojuslehdet kaljuja. Lehdet ovat kahdesti lehdykkäiset ja lehdykät vähäliuskaisia. Kukat ovat valkoteriöisiä. Terälehtien laidat ovat ripsellisiä, mikä on lajin erityistuntomerkki.
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.
Kuvat: Aimo Nyberg, 29.5.2018. Karvakirveli kukkii tänä kesänä poikkeuksellisen aikaisin. Oikean aikaan kun sattui paikalle, kukkivasta kasvista sai ihan kelpo kuvia.
Katso levinneisyysalueet Suomessa
http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=42333
Tutustu LUOMUKSEEN, Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Sivustosta löytyy valtavasti tietoa mm. kasveista.
http://luomus.fi/fi
Julkaise Sinäkin kuviasi tässä blogissa!
Kesä kääntyy kohti syksyä. Miltä sinun syksysi näyttää?
Lähetä sinun ottamia valokuvia ja tai kirjoituksiasi julkaistavaksi tässä blogissa.
Toiveikkaana, kiittäen ja hyvää alkavaa syksyä toivottaen
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti