TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 1. kesäkuuta 2018

Tunnista arkkitehti 1

Tikanojan Taidekodin ystävät ry:n järjestämällä kaupunkikävelyllä 30.5. tutustuttiin erään arkkitehdin piirtämiin rakennuksiin Vaasan keskustassa.

Noin kahdenkymmenen henkilön porukkaa johdatteli aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo Pohjanmaan museosta.

Näihin alla oleviin Vaasan kantakaupungin alueella oleviin ko. arkkitehdin suunnittelemiin kohteisiin pääsimme tällä kertaa tutustumaan, tosin vain ulkoapäin. Perehdyimme rakennusten tyylisuuntiin, mielenkiintoisiin yksityiskohtiin ja erityispiirteisiin. Kyseessä olevalta arkkitehdiltä löytyy muutama muukin kohde Vaasasta, mm. Vaskiluodosta.

Oli hämmentävää jälleen kerran huomata, miten huonosti omaa kotikaupunkiaan tuntee, miten vähän on katsellut ympärilleen sillä silmällä, että tekee tarkkoja havaintoja rakennus kerrallaan, hienoista yksityiskohdista nauttien.

Tässäkin tapauksessa on kyse arkkitehdistä ja arkkitehtuurista, joka ehdottomasti ansaitsee oman paikkansa olla yksi todiste muiden joukossa todistamassa sitä, että Vaasassa on arvokkaasta ja kauniista rakennuskulttuuria!

Alla kuvatuissa kohteissa kiersimme

Kenen arkkitehtuurista siis nyt on kyse?

Tekstilainaus: Jaakko Linkamon monisteesta. Kuvat: Aimo Nyberg

Rakennukset ovat suunnitelleet kokoonpanoltaan vaihdelleet arkkitehtitoimistot, joiden rakennustaiteeseen ko. arkkitehti keskeisesti vaikutti. Vuosiluvut viittaavat rakennusten valmistumisvuoteen.

1. Koulutalo Vaasan suomalaiselle yhteiskoululle. Kirkkopuistikko 33, vuodelta 1927, lisärakennus 1950-luvulta (laajennuksen piirtänyt alkuperäisen rakennuksen suunnitelleen arkkitehdin poika, joka myös oli arkkitehti). Lisäosaa on korotettu 1970-luvulla. Tyylisuunta klassismi.




2. Asuinkerrostalo Rantakatu 15 b. 1932. Tyylisuunta klassismi.




3. Asuinkerrostalo Vaasanpuistikko 3, 1931 - 1932. Tyylisuunta klassismi.




4. Asuinkerrostalo Merilintu, Rantakatu 11, 1935. Tyylisuunta funkis.



5. Tikanojan taidekodin muutokset ja laajennukset. Hovioikeudenpuistikko 2, 1927. Tyylisuunta klassismi.




6. Tehdasrakennus Lassila & Tikanoja Oy:lle (Tiklas-talo). Kauppapuistikko 2, 1927. Tyylisuunta klassismi.







7. Koulutalo Vaasan talouskoululle. Kauppapuistikko 4, 1931. Funkis.


8. Lehti- ja painotalo Vaasa Oy:lle, Pitkäkatu 37, 1929. Tyylisuunta klassismi.




Kuvat: AN.


Vastaus kysymykseen, kuka on näiden rakennusten arkkitehti, tulee tässä.

Arkkitehti on: Matti Björklund-Visanti.

Tämä nyt järjestetty arkkitehtuurikävely täydensi upeasti Tikanojan taidekodissa lokakuusta 2017 helmikuulle 2018 ollutta Matti Visanti näyttelyä.

https://www.vaasa.fi/tiedote/tikanojan-taidekodissa-esilla-pohjalaisen-kuvittajan-ja-arkkitehdin-matti-visannin-tuotantoa

Kiitokset Jaakko Linkamolle, ja järjestävälle taholle, eli Tikanojan taidekodin ystäville.

Tutustu Tikanojan taidekodin ystävät ry:n nettisivu (kannattaa harkita myös liittymistä)

http://www.tikanojantaidekoti.fi/ystavat.html


Alati muuttuva kaupunkikuva

Yllä olevaa kuvasarjaa katsoessa tulee eittämättä mieleen, miten arkkitehtuuri elää, sopeutuu, joskus harmittavallakin tavalla, ajan vaatimiin muutoksiin. Lait ym. määräykset asettavat uusia vaatimuksia rakennusten omistajille ja kunnossapitäjille. Vaikka halua alkuperäisen säilyttämiseen olisikin, aina tämä ei ole mahdollista.

Esim. pelastustiet, rakennuksen ulkopuoliset portaat, on jouduttu tekemään moniin 1900-luvu alun rakennuksiin.

Ilmastointiin ja energian säästöön tulleet tiukennukset ovat tuoneet rakennusten yhteyteen lisäosia, mm. katoille valtavia putkistoja ja koneistokaappeja.

Ikkunaremontit ovat oma lukunsa. Jostain syystä jopa arvokkaisiin tyylihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin on monin paikoin vaihdettu sopimattomat, usein isompiruutuiset ikkunat.

Ovet ovat myös monesti kokeneet kovia. Vanhoja kyllä pyritään säilyttämään, mutta uudet lukitus- ja hälytysjärjestelmät väistämättä muuttavat alkuperäistä ilmettä.

Lisärakennukset, korotukset, joidenkin osien purkamiset ovat myös sellaisia asioita, joissa erilaiset intressit helposti törmäävät. Suojelustatuksen omaavissa kohteissa ainakin ulkoapäin kohteet pyritään pitämään niin lähellä alkuperäistä kuin mahdollista. Suojelustatuksen saaminen on kuitenkin ilmeisesti muuttunut aina vaan harvinaisemmaksi, ainakin viime vuosikymmenten aikana rakennetuille kohteille.

Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä