Sunnuntaina 6.8.2017 sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoitus sai minulta täydet kymmenen pistettä!
Kirjoitus oli suorastaan ylistyslaulu kotikaupunkimme kaupunkikuvalle.
Olisi todellakin erinomaista, jos me vaasalaiset näkisimme kaupunkimme kauneuden, ja arvostaisimme sitä. Ja totta tosiaan myös kertoisimme siitä tutuillemme, näyttäisimme paikkoja täällä vieraileville ystävillemme, osaisimme ”läksymme” eli olisimme perehtyneet faktoihin ja kertomuksiin Vaasan historiasta.
Lainaan tähän pääkirjoituksen tekstiä:
Vaasan ruutukaava tuo ryhtiä ja historialliset talot mielihyvää asukkaille
TIINA JUUJÄRVI
"Vaasa on oikea kaupunki taloineen ja historioineen."
"Vaasa on idyllinen vanhojen rakennusten vuoksi."
"On puistikkoalueita ja penkkejä, joilla istua ja ihailla vanhaa arkkitehtuuria."
"Rakennukset henkivät vahvaa historiaa. Historialliset rakennukset tekevät kaupungin ja ovat valtti."
Kun lehtemme kysyi pohjalaisilta ja eteläpohjalaisilta lukijoilta, miten he kokevat Vaasan ja Seinäjoen, yhdeksi Vaasan valttikorteista nousi kaupunkiympäristö, tarkemmin sanottuna historialliset rakennukset.
Suomea pidetään käytännöllisenä maana, jossa esteettiset asiat eivät merkitse niin paljon kuin joissakin Keski-Euroopan maissa. Se ei pidä aivan paikkaansa.
Kaupunkiympäristöllä on valtavasti merkitystä hyvinvoinnillemme. Kun kävelemme puistikoilla ja mietimme kaupassakäyntiä, emme kiinnitä huomiota ympäristöön.
Siitä huolimatta kadut, aukiot ja rakennukset luovat kehykset arkiselle elämälle. Ympäristö merkitsee hyvinvoinnille valtavasti.
Vaasa on suunniteltu hyvin, sillä jo asemakaava tuo mielihyvää. Asemakaava on Vaasassa ryhdikäs ja hienosti tehty. Vaasan keskustassa on käytetty ruutukaavaa eli kadut muodostavat säännöllisen ruudukon.
Ruutukaava tuo järjestystä kaupunkiin. Vaikka Vaasa on pieni kaupunki, se voi tuntua kokoaan suuremmalta juuri kaavansa ansiosta.
Talot ja tontit asettuvat siinä helposti järjestykseen. Kaupungissa on helppoa toimia ja ajaa eri kulkuvälineillä. Kaiken huipuksi suurin osa tärkeistä rakennuksista sijoittuu ryhdikkäästi puistikoiden päähän, kuten hovioikeus, kirkko ja rautatieasema. Ne ovat särmän ruutukaavan kohokohtia.
Kadut, aukiot, puut ja lopulta yksittäiset rakennukset määrittelevät tilaa kaupungissa. Hartmanin talo, Wasaborgin talo, Kipinän talo – näyttävien rakennusten lista on Vaasassa pitkä. Juuri yksittäiset rakennukset asukkaiden ja kävijöiden on helppoa huomata.
Vaasan rakennukset kertovat meille historiallista tarinaa niin, että kaupunkiympäristössä ovat läsnä kaikki sen ajanjaksot ennen meitä. Vesikaivolla on juoruiltu aamuisin, puistikot on tehty paloja estämään.
Kaupunkiympäristö kertoo vanhempiemme ja isovanhempiemme historiaa. Pitkä tarina ja jatkuvuus antavat mielihyvää, sillä silloin tuntee itse olevansa kertomuksen jatke.
Mielihyvän saamiseksi ei tarvitse olla syntyperäinen vaasalainen, vaan sama tunne tulee muillekin kävijöille, kun ympäristö ja eri aikoja henkivät talot näyttävät historiansa.
Olo tuntuu miellyttävältä ja tarinalliselta kaukanakin, esimerkiksi Italiassa vanhojen rakennusten keskellä. Se on yleisinhimillinen universaali kokemus.
Tulipaloja estämään tehdyt puistikot puineen ovat yksi Vaasan ominaispiirre. Ne tuovat rauhoittavaa luontoa kaupunkiin.
Kaupungin keskustassa liikkuvat vaasalaiset ovat onnekkaita päästessään nauttimaan historiallisesta kaupunkiympäristöstä arjessaan.
Jokainen vaasalainen on muualla Suomessa liikkuessaan kotikaupunkinsa diplomaatti. Kauniit rakennukset ja ryhdikäs ruutukaava kannattaa muistaa, kun puhuu kaupungistaan muualla asuville.
Lainaus päättyy
Kuvat: AN. 7.8.2017. C.A. Setterbergin muistomerkki on Kirkkopuistikolla, Merenkurkun koulun ja Kulttuuritalo Fannyn välissä.
Muistomerkin tekijä on Tea Helenelund.
Teos on paljastettu 5.10.1996. Lokakuussa siis esittelen tämän muistomerkin perusteellisemmin tässä blogissa ja rojektiX= fb-sivuilla.
Tällä miehellä, eli lääninarkkitehti Carl Axel Setterebergillä oli ainutlaatuinen tilaisuus saada tehdä kokonaan uusi kaupunki, ja sille ruutukaava aivan uuteen paikkaan. Uudelle Vaasan kaupungille syntyi näin erittäin hyvin suunniteltu, toimiva perusratkaisu tänne nykyisen kaupungin keskustaan, kantakaupunkiin.
Tulipalo 3.8.1852 oli tuhonnut lähes kaikki, mitä Vaasaan (Vanhaan Vaasaa) oli noin 250 vuodessa rakennettu.
65 vuotta (Uutta) Vaasaa/Nikolainkaupunkia rakennettiin oman alueen vahvojen toimijoiden voimakkaalla tahdolla. Toki Vaasaa rakennettiin myös Venäjän intressien mukaisesti, (imperiumin läntinen etuvartio: varuskunta, satama, rautatie, kirkko, hallinto).
Pian 100 vuotta Suomi on ollut itsenäinen valtio, jonka syntyyn ja kukoistukseen Vaasalla on ollut alusta asti merkittävä osuus.
On syytä luottaa, että kaupungillamme ja meillä asukkailla on jatkossakin mahdollisuudet elää ja nauttia hyvästä elämästä tämän päivän ja tulevaisuuden Vaasassa. Kauniissa ja eteenpäin menevässä kaupungissamme on hienoa saada elää ja vaikuttaa, - C. A. Setterbergiä kunnioittaen, edelleen arvostaen!
Lue lisää Setterbergistä wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Setterberg
Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti