Olen kuvataideopettaja, ollut siis 34 vuotta Vaasassa opettajana peruskoulussa ja aluksi lukiossakin.
Oppilaille olen vuosikymmenet kertonut oman kaupunkimme historiaa, kulttuurihistoriaa on yritetty opettaa. Mm. patsaita on kierretty katsomassa livenä, ja niitä on myös aikoinaan diakuvattu ja tällä vuosituhannella digikuvattu. Kohteita on keskikaupungilla Vaasassa ihan kiitettävästi.
Mutta niitä ei useinkaan nähdä. Oppilaillekin sanoin, että olette kuin pienet alle kaksiviikkoiset kissanpennut, ette ole vielä avanneet silmiänne!
Valokuvia katsottiin vuosikymmenet, ja niitä kuvattiin vuosittain aina lisääkin. Uusia kohteitakin aina silloin tällöin Vaasan katukuvaan ilmestyi.
Kun jäin eläkkeelle vuonna 2016 syksyllä, huomasin patsaslistojen olevan edelleen kesken. Halusin saada kokonaisuuden selville. Samaan aikaan lähdin mukaan myös Wikipedia Suomen patsasprojektiin, - ja nyt Vaasan patsaat ja muistolaatat ovat lähes kaikki sinne jo saatukin. Ja mm. Vapaudenpatsasta tehtyä asiallinen kokonaisuus. Yhdessä muiden kirjoittajien kanssa, kun lokakuun lopussa viime vuonna pidimme täällä tapaamisen.
Mielenkiintoiseksi oma harrastukseni, bongata patsaita, muuttui kun oivalsin koota listoja patsaista sen mukaan, milloin ne on ns. vihitty käyttöön, eli paljastuspäivämäärän mukaan. Vaasan kohteista sain tehtyä listan noin sadasta patsaasta, muistomerkistä ja muistolaatasta, joiden ”synttäripäivä” on tiedossa. Plus ainakin parikymmentä päälle, joiden faktoja oli niukalti saatavissa.
Vuoden 2017 aikana Rojekti X= hanke eteni hienosti, ja tein patsas esittelyjä ylläpitämääni Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen blogiin, vaasaennenjanyt. Järjestimme myös muutamia patsastreffejä, tosin matalalla profiililla.
Nyt on ihan hienoa saada kertoa perusfaktaa, ja näyttää valokuvia myös nykyiselle ystäväpiirilleni, eli eläkeläisille ym. isommille ”kissanpennuille”, jotka tunnustavat monesti, etteivät ole koskaan tällaista patsasta edes nähneet.
Valokuvat ovat erinomainen keino tehdä todellisuutta näkyväksi. Pysäytetty kuva, rajattu näkökulma, niin sanotusti avaa silmämme.
Vaasan historian 5. osa
Tätä kaipaan. Oli pettymys, ettei tästä ikuisuusprojektista tullut mitään ennen Suomen 100 -v. juhlavuotta.
Mutta nyt voisi olla aika ryhdistäytyä.
Materiaalia on, kahdella kielellä jopa, ja määrällisesti ihan riittävästi. Tahtotila ei vaan ole ollut toistaiseksi sellainen, että päätöksentekijämme olisivat onnistuneet viemään asiaa vielä toteutukseen asti.
Eikö ole rahaa, eikö ymmärrystä Vaasan merkityksestä myös koko Suomen historiankirjoituksen tärkeänä osana, tai – mitä en halua uskoa todeksi, - pelkoa siitä, että jotkut tekevät vääränlaisen historiikin.
Korkea laatu, huolellisuus tekemisessä joka suhteessa, on otettava tavoitteeksi. Ja ehkä ei ole mahdollista onnistua pelkästään omasta kaupungista löytyvien kirjoittajien, asiantuntijoiden varassa.
Vaasasta on tehty mm. kotiseutukirjoja, viimeisin Vähäkyrö historian valossa, v. 2017 (Mäenpää – Kiviranta) Asevelikylän ja Purolan historiat ovat tulossa, muistaakseni Palosaarelta, Asevelikylästä ainakin on jo jotain tehty.
Mutta virallinen Vaasan historian kirjoitus päättyy vuoteen 1917.
Eli Vaasan historian viidettä osaa odotellessa on näitä kotiseutuasioita itse kunkin yritettävä selvitellä sieltä täältä tietoja etsimällä, kuulostelemalla vanhemman väen muistoja, vanhoja valokuva-albumeja tutkimalla, niiden aarteita skannaamalla jne. Mm. erilaiset vanhojen valokuvien keskustelufoorumit ovat täällä Vaasassa aivan poikkeuksellisen aktiivisia, hienoja nettisivuja. Mukana on valtava määrä ihmisiä, vanhat asiat siis todella kiinnostavat.
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kuva: AN, 13.3.2018. Jussi Mäntysen Ilves-veistos. Tämä pienoistyö, upea ilves, ei ole julkinen taideteos. Se löytyy Vaasasta kyllä. Eli osoite jätetään mainitsematta. Vinkki: se on esillä erään urheiluseuran toimistossa.
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti