Mustasaaren kirkon fasadi (alun perin hovioikeus)

sunnuntai 23. elokuuta 2026

Mustasaaren kirkon fasadi (alun perin hovioikeus)

Vaasassa on juhlittu viime päivinä näyttävästi Vaasan hovioikeuden 250 juhlavuotta

Vuosipäivänä 21.8. 2026 Vaasassa vierailivat myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel. Heille esiteltiin Vaasan keskustassa Hovioikeudenpuistikolla olevaa vuonna1862 käyttöön vihittyä Vaasan hovioikeuden rakennusta ja myös ajallisesti pidempää 250 -vuotista ko. oikeuslaitoksen historiaa. Myös Kuninkaallinen Vaasan hovioikeuden talo näytettiin vieraille heidän ajaessaan Vanhan Vaasan keskustan kautta reittilennolle Helsinkiin ja vierailulle Aalto yliopistoon Espooseen.

Tämä alkuperäinen Kuninkaallinen Vaasan hovioikeuden talo ja sen fasadi on tämän blogipostauksen aiheena.

Osoite: Vanha Vaasa, Adelcrantzinkuja 1

RAKENNUKSEN VAIHEET

Vaasan hovioikeuden historia

https://www.tuomioistuimet.fi/tuomioistuimet/vaasan-hovioikeus/tietoa-meista/vaasan-hovioikeuden-historia/

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_hovioikeus ja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776–1808

” rakennustyöt aloitettiin vuonna 1776 ja saatiin päätökseen kymmenen vuotta myöhemmin 1786, jolloin se vihittiin käyttöönsä. Tyyliltään rakennus edustaa varhaiskustavilaisuutta, jonka merkittävin edustaja se on Suomessa.

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808– (1852) - 1917

”Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä.

Vaasan palo. Viheralueen suojaama hovioikeudentalo säilyi tuholta Vaasan palossa 3.8.1852. Hanke Vaasan rakentamisesta uuteen paikkaan virisi pian palon jälkeen. Keisari Nikolai I antoi 2.2.1854 kaupungin muuttoa koskevan reskriptin. Sen mukaan myös hovioikeudelle myönnettiin varoja uuden talon rakentamiseksi uuteen Vaasaan, läänin pääkaupunkiin.

Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg sai tehtäväksi Vaasan julkisten rakennusten, myös hovioikeudentalon suunnittelun. Setterberg myös valvoi rakentamistyötä. Rakennus valmistui vuoden 1862 elokuun alkuun mennessä, jolloin kaupunkioikeudet siirtyivät vanhalta Vaasalta uudelle Nikolainkaupungille. Hovioikeus aloitti työnsä uudessa talossa elokuun 1 päivänä 1862. Setterbergin suunnittelema uusi hovioikeudentalo on hyvin säilynyt, huomattava maamme uusgotiikan arkkitehtuurin edustaja.

Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.”

Entinen hovioikeuden rakennus muutettiin kirkoksi 1868

”Mustasaaren kirkko (ruots. Korsholms kyrka). Vuonna 1852 tapahtuneen Vaasan palon jälkeen rakennus muutettiin Mustasaaren seurakunnan kirkoksi. Muutostyön suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. A. Setterberg. Rakennuksen julkisivu jätettiin ennalleen, mutta sisältä se rakennettiin täysin uudelleen purkamalla seiniä ja tekemällä sisäkatto holvimaiseksi. Setterberg suunnitteli myös erillisen kellotapulin, jossa käytettiin tiiliä Pyhän Marian kirkon romahtaneesta holvista. Myös yksi kellotapulin kolmesta kellosta on valettu Pyhän Marian kirkon vanhoista kelloista. Muutostyöt tehtiin vuosina 1862–1863, minkä jälkeen rakennus vihittiin Mustasaaren kirkoksi.”

Katso myös

Museoviraston KULTTUURIYMPÄTISTÖN PALVELUIKKUNA (suora linkki kohteen tietoihin)

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200867

Ennen ja nyt kuvapari

Mustasaaren kirkko 1950-luvun alussa. Kuva on Vaasan palon 100 v. muistotilaisuuden kutsukortista vuodelta 1952
Alempi kuva: Vaasan hovioikeuden 250-juhlavuotena fasadi näyttää tältä (AN, 26.5.2026) Talo on erinomaisessa kunnossa, puut toki ovat saaneet lisää mittaa.