Mustasaaren kirkko, entinen Vaasan hovioikeus
Kirkkoa ympäröivät tällä hetkellä rakennustelineet. Remontissa korjataan vesikatto ja osa ikkunoista sekä itäsivun sisäänkäyntiluiska. Myös lohjenneita rappauksia korjataan. Korjausten on määrä olla valmiina lokakuun lopuun mennessä. Kesän ajan kirkollisia menoja, kuten häätilaisuuksia pidetään normaalisti.
Lähde: IL-PO, 14.6.2025, Hääparit marssivat rakennustelineiden ympäröimään kirkkoon / Johanna Westermark
Mutama kuva kirkosta ja puistosta (28.6.2025)
Kuvat: AN 28.6.2025 Mustasaaren kirkko ja Vanhan Vaasan kirkkokujanne
Kuva pienoismallista, joka löytyy Vanhan Vaasan museosta. Kuvarajaus: Vaasan hovioikeus ja Hovioikeuden puisto/puistikko.
Vaasan hovioikeus -opastustaulu, Vanhan Vaasan
kirkkokujanne, parkkialueen lähellä
Lainaus opastaulun tekstistä
Vaasan hovioikeus
Suomen toisen hovioikeuden suunnittelu annettiin yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzin tehtäväksi. Kuningas Kustaa III hyväksyi Vaasan hovioikeuden suunnitelmat esitettyään ensin omat vaatimuksensa rakennuksen arkkitehtuurista. Vaasa hovioikeuden loisteliaaksi kuvatut vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776.
Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi nimitettiin vapaaherra Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeuden talo valmistui vuonna 1786 tukholmalaisen muurari- ja linnoitusmestari Johan Davidsson Elfströmin johdolla. Hovioikeuden eteen tuli Vaasan kolmas tori. Kustaan tori oli aluksi sorakenttä, mutta päällystettiin sitten nurmella. Hovioikeuden ja Korsholman linnanmäen yhdisti Adelcrantzin suunnittelema julkinen puisto, jonka nelirivinen lehmuskuja säästyi vuoden 1852 palossa. Tämän Suomen vanhimman käytössä olevan puistikon esikuvana oli Nancyn kaupunkiin rakennettu esplanadi ”Place de Stanislas Leszczynski”.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle Haminan rauhassa 1809. Vaasan vuonna 1852 hävittäneen palon jälkeen kaupunki määrättiin siirrettäväksi Klemetsön niemelle. Myös hovioikeus siirtyi uuteen kaupunkiin, jonka nimeksi tuli 1855 kuolleen Venäjän keisarin kunniaksi Nikolainkaupunki. Nimi palautui Vaasaksi Venäjän 1917 vallankumouksen aikana hieman ennen Suomen itsenäistymistä 6.12.1917. Palon jälkeen hovioikeuden talo päätettiin muuttaa Mustasaaren kirkoksi, jolle rakennettiin uusi kellotapuli, Muutostyön toteuttivat ruotsalaissyntyinen uuden Vaasan asemakaavan suunnitellut Carl Axel Setterberg sekä tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Erik Kuorikoski.
Lainaus päättyy
Kirkon taakse rakennettu kellotapuli on arkkitehtooninen erikoisuus
Kirkon takana on erillisenä rakennuksena oleva torni, ei siis kirkon katolla. Kyse on aidosta illuusiosta, arkkitehtuurisesta kikasta, jota on käytetty jonkun verran aikojen saatossa antamaan kohteelle korkeuden myötä mahtavuutta, voimaa ja valtaakin. Mustasaaren kirkko, joka oli alun perin hovioikeus, on yksi tämän tehokeinon parhaimmista esimerkeistä, ja hyvin tunnettu kohde rakennustaiteen historiassa.
Lisää kuvia kirkosta ja sen edessä olevasta Mustasaaren seurakunnan sankarihaudasta loytyy aikaisemmin julkaistusta kirjoituksesta
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html
Wikipedian esittely Mustasaaren kirkosta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, kuvataideopettaja, eläkkeellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti