Heinäkuun 9. päivä ja vuosiluku 1938

 

Luettelo ja linkkilista aihekokonaisuudesta

VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA

löytyy ylläpitämältäni sivustolta

https://rojektixon.blogspot.com/

Kohteet on esitelty ”synttäripäiviensä” eli paljastuspäivien mukaisessa järjestyksessä.

 

Heinäkuun kohdalta löytyy mm. tämä:

9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

Suomen Vapaudenpatsas, symbolit, allegoriat: Koontilista
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

 

Tänään muistomerkin 87. vuosipäivänä haluan nostaa esille yhden Suomen Vapaudenpatsaan symboleista: lohikäärmeen, jonka leijona polkee jalkojensa alle.  

 

 

Kuva: AN 5.7.2025. Suomen Vapaudenpatsas Vaasan kauppatorilla

 

KATSO lisää kuvia ja tekstejä lohikäärmesymboliikasta

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html

 

 

Esimerkkinä tämä kuva: kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki,
Arne Appelgren / Lars-Ivar Ringbom / Mirjam Lehtikanto, Helsinki 1949, sivu 163.

Pyhä Yrjö ja lohikäärme – keskiaikaisen pyhimyksen kansanomainen leikillinen muunnos 1800-luvulta, Pohjanmaan historiallinen museo

 

…

 

  

Kuva: AN 5.7.2025

 

Symboliikkaan perehtyminen auttaa ymmärtämään menneisyyden tapahtumia.
Tehtyjä ratkaisuja ja niiden seurauksia.

Ja katsomaan myös eteenpäin.

 

Sotia käydään edelleen maailmassa, eivätkä vastakohdat ole katoamassa minnekään.

Pienen kotosuomemme opittu vahvuus on toimia yhdessä, luottamus toinen toisiimme, 
vastuun ottaminen ja kykyjemme mukaan avun tarjoaminen sitä tarvitseville. 

Muistomerkit ovat lähes poikkeuksetta voittajien tekemiä, oman aikansa tuotteita ja näköisiä.

Kuvat ja symboliikka on tänään erilaista kuin Yrjö Liipolan tehdessä Suomen Vapaudenpatsasta. 

V. 1918  käydyn vapaussodan, sisällissodan jälkeen lohikäärmeen jalkoihinsa polkevaa leijonaa tarvittiin vahvana symboolina turvaamaan itsenäisyyden saavuttaneen kansakunnan tulevaisuuden usko 
sekä jokapäiväinen toimintakyky selviytyä ensimmäisen maailmansodan myllertämässä Euroopassa.

 

 

Kuvat ja teksti

Aimo Nyberg

aimobyberg(at)gmail.com