Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustasaaren kirkon kellotapuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustasaaren kirkon kellotapuli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. kesäkuuta 2026

Mustasaaren kirkon kellotapulin arkkitehtoninen illuusio

 

Muistan kuulleeni taidehistorian luennolla – siis jo noin 50-vuotta sitten –Vanhan Vaasan onnistuneesta arkkitehtonisesta erikoisuudesta. Marika Hausen kertoi meille kuviksen opettajiksi opiskeleville erään hallintorakennuksen eli 1776 valmistuneen Vaasan hovioikeuden muuttamisesta Vaasan palon 1852 jälkeen kirkkorakennukseksi (käyttöönotto vuonna 1863).

Minulla ei tuolloin ollut minkäänlaista aavistusta siitä, että tulen muuttamaan Vaasaan. Täällä sitä on nyt sitten asuttu ja hyvin viihdytty jo 44 vuotta! Paikkakunnan valtavan hieno historia on tullut minulle vuosi vuodelta tutummaksi ja innostanut myös valokuvaamaan monia kohteita ja niiden upeita yksityiskohtia. Kamera on erinomainen muistikirja, luonnoslehtiö. Usein käy niin, että vasta kotona tietokoneen ääressä kuvia katsoessa ja muokatessa huomaa jotain, joka pelkillä silmillä katsellessa jäi näkemättä ja ymmärtämättä.

Tässä blogipostauksessa pyrin havainnollistamaan tuon jo taidehistorian opettajani esittämän kohteen hienouden.

 

Illuusio eli väärin tulkittu aistimus, tässä tapauksessa siis silmin nähtynä näyttäisi siltä, että kirkon torni olisi rakennuksen katolla.

Kun Linnankummulta lähtee kävelemään kohti kirkkoa ja seuraa katseellaan kirkon kellotapulia, niin se näyttäisi madaltuvan, putoavan kuin laskeva aurinko – ollen kuitenkin kokoajan täydellinen ja yhtenäinen osa kirkkorakennusta.




Kuva: Tapani Tikkala, 31.5.2026. Risti-muistomerkki Linnakummulla ja Mustasaaren kirkko

Kirkkoa on kunnostettu viime vuosien aikana juhlavuoden kunniaksi. Se on nyt näyttävässä kunnossa. Kannattaa käydä katsomassa ja kuvaamassakin.


Vanhan Vaasan museossa on parhaillaan kesänäyttely aiheena Vaasan hovioikeus 250-vuotta. Museon kolmannen kerroksen tiloihin koottu tietopaketti on ymmärrettävästi kovin teksti painotteinen. Omin päin asioihin perehtymiseen kannattaa varata aikaa. Opastetuilla kierroksilla ”pääsee helpommalla” ja saa kuulla monista mielenkiintoista tapahtumista ja tarinoitakin, kuten uskomuksia museorakennuksen kummituksista.

Kolmannen kerroksen tilassa pyörii ruudulla todella ansiokas 3D-animaatio Mustasaaren kirkosta (Aalto-yliopiston tuotantoa). Kuvia on kellaritiloista "naakkaperspektiiviin" saakka. Itselläni ei ollut juurikaan mitään tietoa kirkon kellarissa olevista huoneista. Jotkut tilat taitavat olla jossain käytössä, mutta ne eivät ole yleisölle avoinna.

Häkellyttävän upeasti tässä Aalto-yliopiston tekemässä videossa noustiin myös yläilmoihin, ja tarkasteltiin kirkkoa pihoineen lintuperspektiivistä. On tämä nykytekniikka ihmeellistä!

Alla olevat kuvat olen valokuvannut ko. ohjelmasta näyttöruudulta kännykkäkameralla. Kuvissa on pahoja heijastuksia ja väreilyä. Tästä huolimatta jaan muutaman kuvan havainnollistamaan alueen rakennusten sijainteja. 








Kuvat: AN, 30.5.2026.

 

Myös maan tasalta ihmisen ja kameran silmin havaitsee hyvin, että arkkitehtonisilla ratkaisuilla on osattu ennenkin toteuttaa (ehkä jopa paremmin kuin nykyään) kaunista, harmonista ja aikaa kestävää rakennettua maisemaa.

 

 






 









Kuvat: AN, toukokuu 2026

 

 

Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja

Kaupunki- ja luontokuvaaja

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Vanhan Vaasan museon näyttely

Vaasan hovioikeus 250 vuotta -juhlanäyttely Vanhan Vaasan museossa kesän ajan.

Vanhan Vaasan museo on avoinna 7.5.–29.8.2026 keskiviikosta lauantaihin klo 10–17. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Näyttely on esillä museon 2. ja 3. kerroksessa. Museon ensimmäisessä kerroksessa on kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina.

Katso lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasan-hovioikeus-250-vuotta-juhlanayttely-avautuu-vanhan-vaasan-museossa-kesaksi/


 


sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Mustasaaren kirkon kesäremontti 2025

 

 

Mustasaaren kirkko, entinen Vaasan hovioikeus 


Kirkkoa ympäröivät tällä hetkellä rakennustelineet. Remontissa korjataan vesikatto ja osa ikkunoista sekä itäsivun sisäänkäyntiluiska. Myös lohjenneita rappauksia korjataan. Korjausten on määrä olla valmiina lokakuun lopuun mennessä. Kesän ajan kirkollisia menoja, kuten häätilaisuuksia pidetään normaalisti.
Lähde: IL-PO, 14.6.2025, Hääparit marssivat rakennustelineiden ympäröimään kirkkoon / Johanna Westermark

 

Mutama kuva kirkosta ja puistosta (28.6.2025)

 


 


 


 


 



Kuvat: AN 28.6.2025  Mustasaaren kirkko ja Vanhan Vaasan kirkkokujanne 

 


Kuva pienoismallista, joka löytyy Vanhan Vaasan museosta. Kuvarajaus: Vaasan hovioikeus ja Hovioikeuden puisto/puistikko.

 

 


 

Vaasan hovioikeus -opastustaulu, Vanhan Vaasan kirkkokujanne, parkkialueen lähellä

 

Lainaus opastaulun tekstistä

Vaasan hovioikeus

Suomen toisen hovioikeuden suunnittelu annettiin yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzin tehtäväksi. Kuningas Kustaa III hyväksyi Vaasan hovioikeuden suunnitelmat esitettyään ensin omat vaatimuksensa rakennuksen arkkitehtuurista. Vaasa hovioikeuden loisteliaaksi kuvatut vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776.

Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi nimitettiin vapaaherra Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeuden talo valmistui vuonna 1786 tukholmalaisen muurari- ja linnoitusmestari Johan Davidsson Elfströmin johdolla. Hovioikeuden eteen tuli Vaasan kolmas tori. Kustaan tori oli aluksi sorakenttä, mutta päällystettiin sitten nurmella. Hovioikeuden ja Korsholman linnanmäen yhdisti Adelcrantzin suunnittelema julkinen puisto, jonka nelirivinen lehmuskuja säästyi vuoden 1852 palossa. Tämän Suomen vanhimman käytössä olevan puistikon esikuvana oli Nancyn kaupunkiin rakennettu esplanadi ”Place de Stanislas Leszczynski”.

Ruotsi menetti Suomen Venäjälle Haminan rauhassa 1809. Vaasan vuonna 1852 hävittäneen palon jälkeen kaupunki määrättiin siirrettäväksi Klemetsön niemelle. Myös hovioikeus siirtyi uuteen kaupunkiin, jonka nimeksi tuli 1855 kuolleen Venäjän keisarin kunniaksi Nikolainkaupunki. Nimi palautui Vaasaksi Venäjän 1917 vallankumouksen aikana hieman ennen Suomen itsenäistymistä 6.12.1917. Palon jälkeen hovioikeuden talo päätettiin muuttaa Mustasaaren kirkoksi, jolle rakennettiin uusi kellotapuli, Muutostyön toteuttivat ruotsalaissyntyinen uuden Vaasan asemakaavan suunnitellut Carl Axel Setterberg sekä tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Erik Kuorikoski.

Lainaus päättyy


Kirkon taakse rakennettu kellotapuli on arkkitehtooninen erikoisuus 

 
Katso kuvat aikaisemmasta blogikirjoituksestani
 
 

Kirkon takana on erillisenä rakennuksena oleva torni, ei siis kirkon katolla. Kyse on aidosta illuusiosta, arkkitehtuurisesta kikasta, jota on käytetty jonkun verran aikojen saatossa antamaan kohteelle korkeuden myötä mahtavuutta, voimaa ja valtaakin. Mustasaaren kirkko, joka oli alun perin hovioikeus, on yksi tämän tehokeinon parhaimmista esimerkeistä, ja hyvin tunnettu kohde rakennustaiteen historiassa.

 

Lisää kuvia kirkosta ja sen edessä olevasta Mustasaaren seurakunnan sankarihaudasta loytyy aikaisemmin julkaistusta kirjoituksesta  

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html 
 

Wikipedian esittely Mustasaaren kirkosta 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, kuvataideopettaja, eläkkeellä

 

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...