Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan Kruununmakasiini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan Kruununmakasiini. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Vaasan Kruununmakasiinille uusiokäyttöä?


Kuva: AN. Sisällä Vaasan Kruununmakasiinissa 11.6.2013. Rauno Grönbacka, Jarkko Kangas ja Eetu Sillanpää.

Sanomalehti Pohjalaisessa on tänään 20.11. toimittaja Kari Kaakisen juttu Vaasan Kruununmakasiinista.

Laitan kirjoituksen tämän blogikirjoitukseni loppuun kokonaisuudessaan, sillä asia on tärkeä!

Tähän alkuun linkkejä tämän asukasyhdistyksemme blogin arkistoon ko. aiheesta.
(voit hakea itsekin lisää kirjoituksia hakusanalla Kruununmakasiini, kohdasta Hae tästä blogista)

Sisälle Kruunun makasiiniin (blogikirjoitus 12.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/sisalle-kruununmakasiiniin.html

Suunnitelmia on tehty (blogikirjoitus 13.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/suunnitelmia-on-tehty.html

Tiilenpäitä lukemaan (blogikirjoitus 14.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/tiilenpaita-lukemaan.html

...
 
Ja tähän siis vielä lainaus Pohjalaisesta 20.11.2016

Rantakadun kruununmakasiinia esitetään suojeltavaksi 

Vaasan kaupungin hoitama rakennus on ikäisekseen hyvässä kunnossa.

KARI KAAKINEN, VAASA

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus pyytää Vaasan kaupungilta lausuntoa Museoviraston tekemästä suojeluesityksestä, joka koskee Vaasan kruununmakasiinin suojelua.

Kohdetta esitetään suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Kruununmakasiini on jo suojeltu asemakaavassa.

Asemakaavan suojelumerkintä käsittää lähinnä rakennuksen julkisivun, kun taas rakennusperinnön suojelulain merkintä ulottuu rakennuksen sisäosiin.

Vaasan kaupungilta ei vielä oteta kantaa, mitä ely-keskuksen pyyntöön vastataan. Asia tulee aikanaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelyyn.

Ylitarkastaja Juhani Hallasmaa ely-keskuksesta muistuttaa, että vastaavanlaista tiilirakenteista, lähes alkuperäisasussa olevaa kruununmakasiinia ei löydy enää koko maasta muualta kuin Vaasasta.

Kruununmakasiini sijaitsee Rantakadun ja Lehmuspuiston välissä, lähellä meren rantaa.

Rakennus palveli aluksi viljamakasiinina, ja myöhemmin se on ollut muun muassa Puolustusvoimien varastotilana.

Hallasmaan mielestä kaupunki voisi harkita myös makasiinin ovien avaamista yleisölle. – Se olisi hieno paikka esimerkiksi kesäteatterille tai perhejuhlille.

Rakennuksessa on yhteensä 1 674 neliömetriä lattiapintaa kahdessa kerroksessa ja vielä 600 neliötä avoimella ullakolla.

Punatiilisen rakennuksen sisäverhoilu on tehty 15 senttimetrin paksuisesta hirrestä. Pystyhirret ovat 18,5–19 senttiä halkaisijaltaan.

Kruununmakasiinin molemmat kerrokset muodostuvat useasta pienestä, hirsiseinäisestä huoneesta. Huoneiden korkeus on silmämääräisesti 4 metriä.

– Tunnelma makasiinissa on seesteinen, ja vuolujäljet hirsien pinnassa vain korostavat sitä.

Hallasmaan ensimmäinen spontaani ajatus oli se, että kakkoskerroksen ja vinttikerroksen välinen lattia tulisi purkaa, ja toisen kerroksen lattiasta ja väliseinistä poistetuista hirsistä tulisi rakentaa uusi katto vinttikerrokseen.

Näin saataisiin noin kahdeksan metriä korkeimmalta kohdaltaan oleva tila, johon mahtuisi näyttämö ja laskeva katsomo.

Hallasmaa haastaa ideoimaan.

 – Tehdään kruununmakasiinista Vaasaan kesäteatteri ja tila, joka palvelisi myös orkestereita. Näin kruununmakasiiniin saadaan ympärivuotista toimintaa, sanoo Hallasmaa.


Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

torstai 28. marraskuuta 2013

Syyskokouksen lehdistötiedote








Lehdistötiedote

Asukasyhdistykseltä kannanottoja

Nyberg jatkaa puheenjohtajana

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry valitsi syyskokouksessaan Aimo Nybergin jatkamaan puheenjohtajana. Hallitukseen tulivat valituiksi seuraavat kymmenen jäsentä: Tuija Arina - Sundelin, Anders Boucht, Bo-Henrik Eriksson, Asko Halme, Raija Kaivola (uusi), Anttu Kankaanpää (uusi), Riitta Kankaanpää – Waltermann, Gunvor Pått, Harry Tuomi, ja Aatto Wuorenlinna.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa keskusteltiin yhdistyksen tulevasta toiminnasta eli yhdistyksemme ensi vuoden toiminnan tärkeimmistä suuntaviivoista. Yhdistyksemme täyttää ensi vuonna 20 -vuotta. Tavoitteena on juhlistaa vuotta järjestämällä loppukesällä 6.9. Faaroksella ohjelmallinen ilta. Jos saamme aikaiseksi yhteyksiä Uumajaan, paikallisiin asukas / kansalaisjärjestöihin, niin pyrimme saamaan sieltä vieraita mukaan juhlaamme.

Syyskokouksemme laati perinteisesti myös kannanottoja: Keskustelun pohjana olivat pj:lle etukäteen jätetyt viisi kannanottoluonnosta. Keskustelua herättivät Vaasanpuistikon alun uudet liikennevalot, Palokujien kehittämishankkeet, toimiva joukkoliikenne, erityisesti yhteydet keskustasta Kivihakaan ja takaisin. Myös ikuisuus hanke, Vaasan Satamatie otettiin taas esille. Paljon esillä ollut ullakkorakentaminen, ja kaupunkikuvan tiivistäminen puhutti myös kovasti syyskokouksen osanottajia. Tästä asiasta kannanottoa ei kuitenkaan nyt syntynyt.

Asukasyhdistyksen syyskokous hyväksyi viisi kannanottoa: 

1. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry haluaa esittää kiitokset Vaasan kaupungille onnistuneesta ja hyvin hoidetusta Vaskiluodon sillan kunnostusprojektista. Itse silta on hieno ja laadukas. Myös liikennejärjestelyt, etenkin Vaskiluodosta tultaessa on tehty onnistuneesti. Myös muualla keskustassa on kehitetty paljon jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen olosuhteita, kuten Rauhankadulla, Kirkkopuistikon länsipuolen pyörätiellä (jalkakäytävä on jaettu erillisiksi, ja liikennemerkeillä osoitetuiksi jalankulku- ja pyörätieksi). Koulukadulle on saatu tarpeelliset saarekkeet rajoittamaan nopeuksia, ja parantamaan jalankulkijoiden ja kevyenliikenteen asemaa.

Rantakadun ja Faroksen kohdan uusista liikennevaloista on kuultu muunlaisiakin mielipiteitä. Asukasyhdistyksemme mielestä kaupunkialueella ei tule sallia kovavauhtista läpiajoliikennettä ns. vihreällä aallolla. Nyt on saatu parannettua kantakaupungin asukkaiden turvallisuutta ja autoistumisen haittoja kaupungin ydinkeskustassa ainakin hieman pienennettyä. Tästä yhdistyksemme haluaa antaa kiitokset kotikaupungillemme, päättäjille ja kaikille asiaan vaikuttaneille suunnittelijoille ja toteutuksen eri tahoille.

2. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry haluaa ilmaista tukensa kaupungin suunnitelmille selvittää nykytilannetta ja kehittää Vaasan keskustassa olevia palokujia niille kuuluvalle kaupunkikuvalliselle tasolle. Myös asukasnäkökulmia on selvitettävä ”kujakohtaisesti”, erilaiset paikalliset olosuhteet huomioiden. Yhdistyksemme haluaa korostaa jo alkaneen laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen jatkamista, ts. palokujien ”puistomaisuus” ja jalankulkijoiden / kevyenliikenteen liikkumisen helppous on tulevilla toimilla saatava paranemaan.

3. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry haluaa kiinnittää vaasalaisten huomiota Vaasan Kruununmakasiiniin. Museolautakunnan / Talotoimen / kaupungin päättäjien tulee ottaa asia käsittelyyn. Kaupungin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen yhdistyksemme esittää toiveen, että ainakin kaupunkisuunnittelussa virkamiehet voisivat päivittää sekä aikatauluttaa aiemmin tehtyjä suunnitelmiaan, ja kertoa niistä julkisuudessa, sekä järjestää myös kaikille avoimen ideakilpailun Kruununmakasiinin uusiokäytöstä. Esimerkkinä voidaan hyvin käyttää Raahen Kruununmakasiinin onnistunutta uudelleen käyttöönottoa.

4. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on jo pitkään ajanut Vaasan Satamatien rakentamista, jotta kantakaupungin läpiajoliikenne saadaan merkittävästi vähentymään. Vaihtoehdoista parhaana olemme pitäneet Sundomin ja Vikbyn kautta rakennettavaa tietä. Hankkeen eteneminen on hidasta. Asia ei ole Vaasan kaupungin päätettävissä, vaan valtion tiehallinnon hanke, ja prosessi, jossa myös Mustasaaren kunnalla on oma roolinsa.

Yhdistyksemme esittää toiveen Vaasan kaupungille ja Mustasaaren kunnalle, että Vaasan Satamatie -hanketta ajetaan ponnekkaasti eteenpäin kaikin mahdollisin keinoin. Asia on siinäkin mielessä ajankohtainen, että kuntien nykyinen raja menee Sundominlahden pohjukassa, joka on kasvamassa umpeen melkoisella vauhdilla. Tämä sinänsä luonnollinen ja väistämätön kehityskulku edellyttää molemmilta kunnilta kykyä sopia yhteisestä suunnittelusta ja aikanaan päätettävien toimenpiteiden aikatauluista ja kustannusten mahdollisesta jakamisesta.

5. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry pitää toimivaa joukkoliikennettä hyvin tärkeänä. Kantakaupungin autoistuminen on sitä pienempää, mitä paremmin keskustaan pääsee yleisillä kulkuvälineillä. Joukkoliikenteen on toimittava myös toiseen suuntaan, eli kaupungista on päästävä sujuvasti muihin kaupunginosiin. Ja aikataulujen tulee olla kohtuulliset, niin hyvin toimivat, että yleisillä kulkuvälineillä liikkuminen on mielekästä.

Tiedottaminen aikatauluista, bussien reiteistä, muutoksista jne. on viime vuosina siirtynyt enenevässä määrin nettiin. Perinteisen ”vanhanaikaisen” tiedottamisen vähentyminen on vaikeuttanut etenkin iäkkäämmän väestön tiedonsaantia. Tämä kehitys ei ole yksinomaan positiivista.

Kaupungin kasvaessa, laajentuessa eivät bussiyhteydet aina pysy mukana. Yksi ongelmakohta, eli vaikeasti busseilla tehtävä edestakainen matka on ainakin välillä Keskusta – Kivihaka – Keskusta. Asiakaspalautetta antamalla asioihin voidaan vaikuttaa. Tässä suhteessa liikennöitsijöiden ja matkustajien intressit ovat yhteneväiset. Tiedonkulussa ei vaan saa olla puutteita. Tästä syystä yhdistyksemme korostaa ihmisläheisen asiakaspalautejärjestelmän tärkeyttä. Opiskelijoiden ja nuorison lisäksi busseja käyttävät myös sellaiset vanhemmat ihmiset, jotka eivät ole tottuneet käyttämään aikataulujen ja reittien valintaan matkapuhelimia ja tietokoneita.

Wilima-matkainfo aikataulupalvelu toimii kaiken kaikkiaan hyvin, kunhan asiaan ensin perehtyy. Palvelu on erinomainen näyttö osaavasta Vaasasta. Tämän nettipalvelun ohella on liikennöitsijöiden ja Matkahuollossa / Vaasan Paikallisliikenteessä ylläpidettävä jatkossakin hyvin toimivaa asiakasläheistä, henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Yksi konkreettinen parannusehdotus: Vaasan keskustasta on päästävä edestakaisin keskipäivän aikaan käymään ostoksilla Kivihaassa. Ja niin, ettei pidä samalla reissulla matkustaa ympäri Gerbytä. Esim. bussi saapuu suoraan Vaasan keskustasta Kivihakaan klo 12.00, ja paluu onnistuu takaisinpäin samalla tavalla suoralla bussilinjalla mutkittelematta muiden alueiden kautta. Useampiakin vuoroja voisi toki olla hyvä järjestää.


Näiden hyväksyttyjen kannanottojen lisäksi syyskokouksen osanottajat velvoittivat hallituksen laatimaan heti alkuvuodesta kannanoton asukaspysäköinnistä / pysäköinnistä Vaasan keskustan alueella. Asia on ajankohtainen, sillä kaupunki on juuri käynnistänyt uuden osayleiskaavan laatimisen Vaasan kantakaupungin alueelle.

Vaasassa 27.11.2013

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Pj. Aimo Nyberg


Ställningstaganden vid höstmötet 27.11.2013

1. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf önskar framföra sitt tack till Vasa stad för det lyckade och väl slutförda Vasklot bro-projektet. Själva bron är vacker och av hög kvalitet. Också trafiklösningarna, isynnerhet för trafiken från Vasklot-hållet, är lyckade. Även på annat håll i centrum har trafikmiljön för fotgängare och lätt trafik avsevärt utvecklats, såsom på Fredsgatan och Kyrkoesplanadens västra sidas cykelväg ( trottoaren har delats upp med hjälp av trafikmärken i skilda filer för fotgängare och cyklister). Skolhusgatan har fått välbehövliga refuger för att begränsa hastigheterna och för att förbättra villkoren för fotgängare och den lätta trafiken.

Om trafikljusen vid Strandgatan och Faros har det också framförts andra åsikter. Enligt vår invånarförening skall man inte godkänna genomfartstrafik i höga farter under såkallade gröna vågor. Nu har i alla fall stadens invånares trygghet höjts och nackdelarna med den ökande bilismen åtminstone i någon mån minskat. För detta vill vår förening tacka hemstaden, beslutsfattarna och alla dem som planerat och utfört förbättringarna.

2. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf önskar framföra sitt stöd för stadens planer att utreda nuläget och utveckla brandgatorna i Vasa centrum till en nivå som anstår deras plats i stadsbilden. Även invånarperspektivet bör undersökas, ”per enskild gränd”, med beaktande av de lokala förhållandena. Vår förening önskar betona vikten av att fortsätta den redan påbörjade planeringen och genomförandet av planerna, dvs brandgatornas ”parklikhet” och förbättrandet av fotgängarnas och den lätta trafikens trygghet. 

3. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf önskar fästa vasabornas uppmärksamhet vid Vasa kronomagasin. Museinämnden / Hussektorn / stadens beslutsfattare bör ta ärendet till behandling. Med beaktande av stadens ekonomiska situation vill vår förening framföra en önskan om att tjänstemännen, åtminstone inom stadsplaneringen, skulle uppdatera och göra en tidsplan för redan gjorda planer, att framföra dessa i offentligheten, samt att arrangera en för alla öppen idetävling om hur Kronomagasinet åter kan tas i användning.

4. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf har länge ivrat för att Vasa hamnväg skall byggas för att kännbart minska på genomfartstrafiken i centrala Vasa. Vi anser att det bästa alternativet är att bygga en väg via Sundom och Vikby. Projektet går ytterst långsamt framåt. Ärendet kan inte ensamt genomföras av Vasa stad, utan Statens vägförvaltning och också Korsholms kommun har sina roller i processen.

Vår förening framför sin förhoppning till Vasa stad och Korsholms kommun att projektet Vasa hamnväg kraftigt drivs framåt med alla tänkbara medel. Ärendet är aktuellt också därigenom att gränsen mellan kommunerna går genom Sundomfjärden, som växer åter med avsevärd fart. Denna naturliga och oundvikliga utveckling förutsätter att de båda kommunerna förmår enas om en gemensam planering och en tidtabell för de åtgärder som med tiden måste utföras och också hur kostnaderna skall fördelas.

5. Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf anser att en fungerande kollektivtrafik är mycket viktig. Sittandet i personbil i centrum minskar ju bättre man slipper till centrum med allmänna fortskaffningsmedel. Kollektivtrafiken måste fungera också I andra riktningen, dvs. man bör slippa smidigt från staden till de övriga stadsdelarna. Och tidtabellerna bör vara skädiga, de måste fungera så bra att det är förnuftigt att resa med allmänna fortskaffningsmedel.

Uppgifter om tidtabeller, bussarnas rutter, förändringar m.m. har på senare år i en allt tilltagande grad överflyttats till nätet. Det att det traditionella “gammalmodiga” sättet har minskat har försvårat framför allt den äldre befolkningens möjligheter att få information. Allt det här är inte bara positiv.

Då staden växer och bredar ut sig följer bussförbindelserna inte alltid med. Ett problem är åtminstone tur- och returresan Centrum – Stenhaga – Centrum vilken är svår att göra med bussar. Genom att ge kundrespons kan man påverka ärendena. I detta avseende sammanfaller trafikanternas och resenärernas intressen. Det får bara inte finnas brister i informationsflödet.

Av den här orsaken betonar vår förening vikten av ett människonärä kundresponssystem. Förutom studerande och ungdom används bussarna också av sådana äldre människor, vilka inte är vana att använda mobiltelefoner och datorer vid valet av tidtabeller och rutter.

Wilima-reseinfo tidtabelltjänst fungerar allt som allt bra, om man först redar ut hur systemet fungerar. Systemet är ett ypperligt bevis på ett kunnande Vasa. Vid sidan av den här nättjänsten bör trafikanterna och vid Matkahuolto / Vasa Lokaltrafik upprätthålla också I fortsättningen en väl fungerande kundnärä, personlig kundtjänst.

Ett konkret förbättringsförslag: Från Vasa centrum bör man mitt på dagen kunna åka fram och tillbaka till Stenhaga för uppköp. Och på ett sådant sätt att man inte på vägen måste åka runtom i Gerby. Bussen kunde starta från Vasa centrum och vara framme i Stenhaga kl 12.00 och sen tillbaka också, alltså till och från centrum utan omvägar. Naturligtvis vore det ännu bättre med flera dagliga turer.


perjantai 9. elokuuta 2013

Kommentteja

Asukasyhdistyksemme pitkäaikainen pj. ja nykyinen kunniapuheenjohtajamme Jaakko Vainionpää kommentoi ansiokkaasti tämän blogin viimeaikaisia juttuja. Kiitos näistä ajatuksista!








Tutkiskelin pintapuolisesti blogiasi. Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää.

Kruununmakasiini, maaherrantalo ja hovioikeus olivat työurani tärkeimmät. Maaherrantalo tehtiin Vaasan rakennuspiirissä pienen kinan jälkeen rakennushallituksen kanssa. Lopputulos lienee ollut hyvä. Esiteltiinhän se Arkkitehti-lehdessäkin aikanaan. Nyt siitä lienee vain muistot jäljellä. Jotkut kulttuuripersoonat ovat siitä pitäneet huolta. En ole hirvennyt siellä jälkeenpäin käydä. Olen vihainen ja surullinen. Kaikki kolme kumminkin ovat kohteita, joista pitäisi huolta pitää.

Vaasan kävelyklubin Vaasan Marssi on muutaman sinnikkään naisen aikaansaannos erityisesti edesmenneen Maijan. Valitettavaa on se, ettei Vaasan kaupunki ole milloinkaan ymmärtänyt niitä mahdollisuuksia, joita kansainvälinen marssitapahtuma tarjoaa. Vastaavia marssejahan järjestetään ympäri maailman. Siellä osallistujia saattaa olla kymmeniätuhansia. Vaasassa vain satoja. Vaasalaisiakin vain kourallinen. Reitit ovat hienot ja aurinko paistaa!

Esa Siltalopin kuvateos on hieno kunnianosoitus Vaasalle ja erinomaista mainosta. Tilaan itselleni jostain.

En ole koskaan kovin syvällisesti perehtynyt kaavoitukseen, vaikka tein siitä diplomityön ja yllätyksekseni kiitettävin arvosanoin, kun professorille ei kelvannut ehdottamani sairaalan suunnittelu, hän kun ei ollut sairaalasuunnitteluun perehtynyt. Sen verran opin Suomen asemakaavaopin isältä Otto Iivari Mörmanilta, että kaavoissa parhaat paikat ovat ihmisiä varten. Rakennuksille kelpaavat huonommat, koska ne joka tapauksessa alistavat ja muuttavat luontoa enemmän tai vielä enemmän. Rakennusliikkeet hamuavat parhaita paikkoja ja kaupunki, päättäjät ja arkkitehdit, suostuvat, kun tiedossa on pikarahaa. Tulee heti, muttei tuota muuta kuin menoja.

Vaskiluodosta olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta vain muutama sana. Vaskiluoto on väärä suunta asutuksen kasvaa. Sen mahdollisuudet ovat nykyisten toimintojen kehittämisessä.

Vaasalla on Vähäkyrö ja Mustasaari, jotka ehdottomasti pitäisi olla mukana Vaasan ja ympäristön kaavoja suunniteltaessa. Vaasan kasvusuunnat taitavat olla radan toisella puolella. Kantakaupunki pakostakin kärsii. Uusia ideoita tarvitaan ja uutta vetovoimaa. Kantakaupungissa pienimuotoisuus on valttia. Rautatieaseman siirtäminen Korsholmanpuiston tuntumaan helpottaisi kantakaupungin asemaa.

jiivee

torstai 20. kesäkuuta 2013

Suunnitelmia on tehty




Kuvat: AN. 13.6.2013 Vaasan kruununmakasiini ulkoapäin, ja rannan puoleinen leikkipuisto

Kyselin Vaasan kaupunkisuunnittelusta Marketta Kujalalta mitä suunnitelmia on tehty Kruununmakasiinin mahdollisesta uudelleen käyttöönotosta ja avaamisesta yleisölle.

Marketta Kujala vastasi näin:

Kruununmakasiinin käyttöä on viimeksi ideoitu kaupunginrannan yleissuunnitelman (A-konsultit) yhteydessä v. 2010 mm. seuraavasti:

”Vuonna 1868 viljavarastoksi rakennettu Setterbergin suunnittelema Kruununmakasiini seisoo tyhjillään. Rakennuksen meren puolella sijaitsee leikkipuisto, joka on ahkerassa käytössä (Rantakadun päiväkoti). Tässä työssä on tutkittu Kruununmakasiinille vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia, jotka elävöittäisivät koko Lehmuspuistoa.

Kruununmakasiinille on ehdotettu suunnitelmassa kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon konseptina on esimerkiksi ekologia- ja energia-alan yritysten esittely- ja näyttelykeskus, toisessa pääkäyttö taas olla puistotoimintoihin kiinteästi liittyvä kahvila-ravintola oheistoimintoineen.

Ensimmäisessä mallissa rakennuksen rakenteisiin tehdään mahdollisimman kevyet muutokset, toinen edellyttää enemmän aukotuksia rakennuksen julkisivupintaan. Kruununmakasiinin kanssa samalle tontille on sijoitettu paviljonkimainen huoltorakennus, johon voidaan rakentaa Kruununmakasiinin uutta käyttötarkoitusta tukevia aputiloja.”

Suunnitelmaan sisältyi kahdet, vaihtoehtoiset luonnospiirustukset rakennuksesta.

Rannan yleissuunnitelma oli suunnittelujaoston käsittelyssä, muistaakseni päätösesitys oli huomioonottaminen alueen kaavaa laadittaessa.

Se työ ei ole vielä edennyt. Mistä saisimme todellisen sysäyksen rakennuksen käyttöönottoon? Tilapäisten käyttöjen kautta rakennukset usein löytävät pysyvämpääkin käyttöä. Sellaista ei toistaiseksi ole ilmaantunut.

Kruununmakasiini on mahtava, upea rakennus, joka jo pelkällä massiivisella olemassaolollaan antaa jonkinlaista turvallisuuden ja juhlan tuntua kulkijalle. Aivan kuin siihen joskus pantu energia säteilisi takaisin!!

Marketta Kujala

Kiitos Marketta pikaisesta ja perusteellisesta, tilannetta selventävästä vastauksestasi!
On siis toivoa jollain aikataululla saada Vaasan kruununmakasiini uuteen käyttöön, niin turisteille kuin vaasalaisillekin avoimeksi, toimivaksi tilaksi. Vaasan taloustilanne huomioiden on mitä ilmeisemmin varauduttava kuitenkin vuosien työhön, toimiin on syytä kuitenkin panna heti vauhtia!

Aimo Nyberg
Arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta kiinnostunut kuvataiteen lehtori

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tiilenpäitä lukemaan


Kuva: AN. 13.6.2013. Tiiliin kaiverrettuja vartiomiesten merkintöjä löytyy eri vuosikymmeniltä.

Vanhat tiilet kertovat paljon, ainakin niille, jotka vaivautuvat kuuntelemaan, ja ottamaan selvää asioista.

Vaasan Kruununmakasiinin tiilistä sain kuulla mielenkiintoisia asioita Rauno Grönbackalta. Olimme Pohjalaisen toimittajan Jarkko Kankaan ja kuvaajan Eetu Sillanpään kanssa rakennuksessa sisällä alkuviikosta 11.6.2013.

Rauno Grönbacka: ” Tiilet oli tarkoitettu alkuaan Vargögaddenin Gåsbergetin majakkaa varten. Tiilet, 260 000 kpl tilattiin Vaasasta rkm Carl Danielssonin tiilitehtaalta. Koska majakan rakentaminen viivästyi, päätettiin tiilistä 147 000 kpl käyttää kruununmakasiinin rakentamiseen ja 100 000 kpl Marjaniemen majakalla, jonne tiilet laivattiin Wolffin laiturilta. Tähän tarvittiin kymmenen kuljetuskertaa. Myös Gåsbergetille ehdittiin jo kuljettaa jonkin verran rakennustarvikkeita, joka selittää miksi osa tiilistä puuttuu.”

Lähteet: 1)Seppo Laurellin kirja: Suomen Majakat, 2)asiakirja Vaasan Maakunta-arkistosta, jossa mainitaan Marjaniemen majakalle tiilien kuljettaneiden nimet. 3) Finlands Almänna Tidning-lehdessä ollut ilmoitus makasiinin rakennusurakkahuutokaupasta.

Miltä nämä yli 130-vuotiaat tiilet näyttävät tänään, miten ne ovat kestäneet jo yli vuosisadan ajan niin vaasalaisten kuin muidenkin, erityisesti varusmiesten kovan kohtelun.

Katso diasarja tämän blogisivun alalaidasta: Kruununmakasiini ulkopäin 13.6.2013.

Museovirastolla on myös mielenkiintoiset TIILI-sivut , joista saa laajempaa näkemystä asiaan koko valtakunnan tasolla.

Tiilen historiaa Suomessa –sivusto on syntynyt tiilikokoelman järjestämisen ja luetteloinnin yhteydessä. Fragmenttiaineiston taustaksi on koottu perustietoa tiilen käytön historiasta, tiilen valmistuksesta ja tiilirakenteista. Sivuilla on myös yleispiirteinen esitys tiilirakennusten arkkitehtuurista keskiajalta 1900-luvulle saakka.

Museoviraston sivuja kannattaa tutkia laajemminkin. Esim. RESTAUROINTI – sivuja.

Restauroinnilla tarkoitetaan rakennetun ympäristön, rakennuksen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista. Restaurointi voi rakennusten ohella kohdistua myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten kulttuurimaisemiin tai puutarhoihin. Restauroinnissa voidaan käyttää konservoivia, rekonstruoivia ja / tai entistäviä toimenpiteitä.

Mitä tarkoittaa rakennussuojelu ja rakennusperinnön vaaliminen?

Käytännön rakennussuojelu, rakennusperinnön vaaliminen, on muutakin kuin lainsäädäntöä ja hallintoa. Se on rakennusperinteen tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä, restauroinnin ja korjausperinteen osaamista, taloudellista tukea, kehittämishankkeita ja ennen kaikkea rakennusten jatkuvaa oikeaa hoitoa.

Suojellut rakennukset Suomessa, määritykset ja kohdejoukon kuvaus -muistio avattavissa tässä osoitteessa

Erityislaeilla suojellut rakennukset ilmenevät Museoviraston rekisteristä 

Mielestäni Vaasan Kruununmakasiini ansaitsee arvoisensa kohtelun. On hienoa, että rakennus edelleen kiehtoo vaasalaisia. Jos hyvin käy, niin oikeilla toimenpiteillä kohde saadaan myös ns. hyötykäyttöön.

Toivotaan, että asian eteenpäin viemiseen nyt tartutaan päättäväisesti.

Aimo Nyberg Kuvataiteen lehtori, VKA ry:n pj.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Muutosta huonompaan

Vaasalaisia.infon ylläpitäjä ja kaupunkiaktiivi Tapio Parkkari on käynyt muutama vuosi sitten sisällä Vaasan Kruununmakasiinissa,  elokuussa vuonna 2010.

Kuvista päätellen sisällä oli silloin vielä suhteellisen siistiä. Alkuviikosta, kun itse pääsin paikanpäälle tiloja tutkimaan, ja mahdollista uutta käyttöä ideoimaan Pohjalaisen toimittajan ja kuvaajan kanssa, olosuhteet näyttivät aika karmeilta. Kulkeminen varsinkin portaissa yläkertaan, ja varsinkin ylimmän kerroksen lattia kattoikkunoiden alla pani ajattelemaan jopa salmonellavaaraa.

Sanomalehti Pohjalaisen toimittaja Jarkko Kankaan juttu ja kuvaaja Eetu Sillanpään kuvia Kruununmakasiinista julkaistaan tulevana sunnuntaina.

Katso Tapio Parkkarin video kolmen vuoden takaa:


Onko Sinulla ideoita, mitä toimintaa Vaasan Kruununmakasiinissa voisi olla? Vai unohdetaanko kohde taas seuraaviksi vuosikymmeniksi?

Tarjoa mielipidettäsi paikallisiin lehtiin, tai kirjoita Parkkarin sivustolle keskustelupalstoille,  tai voit myös kommentoida tätä blogikirjoitusta alla olevaan kommettiosaan!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Sisälle Kruununmakasiiniin

Pääsin tällä viikolla tiistaina Pohjalaisen toimittaja Jarkko Kankaan kutsumana tutustumaan Ruununmakasiiniin, sen nykytilaan myös sisätilojen osalta. (Kirjoissa paikasta käytetään sekä nimeä Kruununmakasiini että Ruununmakasiini)

Sisälle pääsy tähän rakennuksen on sen verran harvinaista herkkua, että päätin ottaa kameran mukaan.

Mukana kierroksella olivat ovet avannut kaupungin vahtimestari, Pohjalaisesta kuvaaja ja toimittaja, sekä Rauno Grönbacka ja allekirjoittanut.

Historianharrastajaksi itseään tituleeraava Rauno Grönbacka on ollut mukana mm. Rantakatu -kirjan tekstejä tekemässä, ja tehnyt siihen mm. artikkelin tästä ruununmakasiinista.


Kuva: AN. Sisällä Vaasan Kruununmakasiinissa 11.6.2013. Rauno Grönbacka, Jarkko Kangas ja Eetu Sillanpää.

Rakennuksesta on saatavilla ihan hyvin kirjallista tietoa, niin kirjoista kuin myös netistä. Omakohtaisia kokemuksia rakennuksen vaiheista sen sijaan on ollut esillä kovin vähän. Aikaisemmin olen lukenut lehdistä ainakin armeijanmiesten Olavi Wetterstrandin ja Hannu Luukkosen kirjoituksia. Peku Haapalinna on myös kirjoittanut ansiokkaaksi monista vaasalaisista kohteista, kuten tästä.

Näissä vuosien varrella lukemissani jutuissa on aina myös mietitty, mihin käyttöön rakennus jatkossa sopisi. Itse olin 1990-luvulla mukana paikallisten kuvataideopettajien kysellessä kaupungilta mahdollisuutta saada laittaa jonnekin esille oppilastöiden näyttelyjä. Tällöin kysyimme myös tämän tyhjillään olevan makasiinirakennuksen saamista näyttelykäyttöön. Johonkin tämäkin asia silloin kariutui. En muista perusteltiinko sitä silloin mitenkään.



  Kuva: AN. Osa huoneista oli pimeitä, ja niitä tutkittiin taskulampun valossa. 



  Kuva: AN. Rakennuksen nykyiset valtiaat. Yleisilme sisällä oli se, että pulut ovat vallanneet käytävät ja komeat hirsirakenteet. Eli sisällä oli todella epäsiistiä.



Kuva: AN. Seinillä ja erillisissä varastohuoneissa on tallella vielä monenlaista kirjanpitoa varuskunta-ajoilta. Varhaisemmasta viljamakasiini ajoista ei todisteita enää näy. Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta kertovat kuitenkin hyvin säilyneet rakenteelliset yksityiskohdat, ja mahdollisesti myös monin paikoin seinissä olevat hirsiin tehdyt merkinnät.

Salaperäinen kohde

Emme löytäneet tiloista armeijan räjähteitä, aseita, eikä muutakaan varustetta. Niitä täällä Vaasan läänin sotilaspiirin varastorakennuksessa kyllä aikanaan oli, ja säilytettiin huolella vartijoiden kiertäessä rakennusta. Huhuja kaikenlaisesta on aikojen saatossa kuultu; tämä johtunee siitä, että sinne ei sisälle päästetty. Monet kohteesta jotain tietävät osaavat heti kertoa sen, että tiilisen ulkokuoren sisäpuolella on 80 - 100 cm leveä tyhjätila, ja varsinainen viljamakasiini on tämän sisäpuolella, valtavan vahvoista hirsistä entisaikojen ammattitaidolla rakennettu kolmikerroksinen varasto keskikäytävineen ja varastohuoneineen. Viljojen ja varuskunnankin varusteiden säilytykseen tila on ehdottomasti ollut tosi hyvä.

Historiaa

Rauno Grönbackan mukaan historiandokumenteissa on todisteita sille, että tämä viljamakasiini olisi saatu käyttöön vasta 1.7.1870. Silloin on ollut Virallisessa lehdessä (Allmänna Tidning) ilmoitus huutokaupasta Nikolainkaupungissa, joka koski tämän rakennuksen käyttöönottoa. Toiminnassa tämä viljamakasiini alkoi olla oletettavasti vuonna 1872. Joissain kirjoissa mainitaan tämän Setterbergin suunnitteleman erittäin kauniin viljamakasiinin valmistuneen jo 1868. Juuri tätä ennen olleet nälkävuodet taloudellisine seurauksineen ilmeisesti myöhästyttivät hankkeen toteutusta, ja vuosi 1868 on ollut tutkijoiden löydettävissä rakennuspiirustuksista.

1920-luvulta alkaen, aina 1990-luvun alkuvuosiin asti, rakennus oli armeijan käytössä, eli isäntänä oli Vaasan läänin sotilaspiiri. Tämän ajan juuri nykyiset vaasalaiset muistavat parhaiten, vaikkei silloin sisälle päästettykään.

Sen jälkeen tilat ovat olleet tyhjillään. Tänä päivänä osa makasiinin huonetiloista ja kopperoista on varastotiloina, lähinnä kaupungin omien toimialojen vuokraamina.

Mihin käyttöön tilat sopisivat?

Kysymykseen ei ole saatu vastausta menneinä vuosina. Ja vaikeaa ratkaisun keksiminen on nytkin. Omistajalla eli nykyään Vaasan kaupungilla on vastuu tilojen kunnossapitämisestä.Tilanne näyttää nyt osittain huolestuttavalta. Hygieniataso on päässyt heikkenemään sisällä lentelevien pulujen takia. Tämä ongelma, eli pulujen sisälle pääseminen, ja siis sen estäminen jatkossa,  pitää aivan ensimmäiseksi ratkaista.

Kaupungilla ei mitä ilmeisemmin ole itsellään nyt intressiä ja rahaakaan ryhtyä laajamittaiseen siivoukseen ja kunnostukseen. Tarvittaisiin kenties apua joltain valtakunnalliselta rakennussuojelun toimijalta, kuten Museovirastolta. Mutta aloitteen tulisi lähteä täältä, Vaasasta. Tällainen hanke vie parhaimmillaankin vuosikausia.

Jonkun tahon Vaasan kaupungissa pitäisi mielestäni tällaiseen nyt ryhtyä. En itse asiassa edes tiedä, mikä taho rakennusta tällä hetkellä hallinnoi. Enkä edes sitä, mitä kenties on jo suunnitelmissa. Jos Vaasan kaupunki aikoo omin voimin ryhtyä rakennusta hyödyntämään, muuhun kuin vuokraamalla varastotilaa, niin yleisön pääsy sisälle voi tyssätä jo terveysviranomaisten vaatimuksiin.

Hienoa olisi saada olosuhteet sisällä sellaiseksi, että vaasalaiset voisivat kurkistaa sisälle, ts. alakerrassa olisi joitakin tiloja, esim. kesäaikoina valokuvanäyttelyjä. Tilat sopisivat siistittyinä myös mm. lasten ja nuorten työpajoille, joissa pienryhmissä voitaisiin tehdä kaikenlaista luovaa toimintaa. Tällöin tilassa tulisi toki olla nykyistä turvallisemmat sähköjohdot (kangaspäällysteiset vanhat johdot uusittava), kenties vesipisteitä, ja sosiaalitilat, wc, tavarahissi… Näiden saamiseksi asiaa on selvitettävä perinpohjin museoviranomaisten kanssa., rakennuksen korkean tason suojelumääräykset kun eivät koske vain ulkopintaa, vaan myös sisätiloja.

Mitä pitää tehdä

Ehdotan, että tällä kertaa selvitys työ oikeasti käynnistetään, ja se tehdään jonkun vastuulla. Tavoitteeksi otetaan Vaasan kruununmakasin kunnostamisen saaminen valtakunnalliseksi hankkeeksi. Tämän myötä rakennuksen ainakin osittainen avaaminen yleisölle lähivuosien aikana voisi olla mahdollista. Jotta tämä onnistuu, olisi hyvä olla selvillä myös sellaisia vaasalaisia toimijoita, yhdistyksiä ja yrittäjiä, jotka voivat tuoda uudenlaista sisältöä näihin arvokkaisiin puitteisiin.


Kuva: AN. Tämän tapaisia tiloja on käytössä monin paikoin eri puolilla Suomea. Kunnostettuina tiloja on käytössä myös korkealuokkaisina konsertti- ym. kulttuuritiloina. Kruununmakasiinin yläkerta 11.6.2013. 

 

Lisäys: Tämän vierailukäynnin aikana puluongelma tiedostettiin ja lintujen pääsyä sisätiloihin on sen jälkeen pyritty estämään. 

 

Aimo Nyberg,
arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta kiinnostunut kuvataiteen lehtori
aimonyberg(at)gmail.com



 


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...