Kaupunkipuistojen merkitys Vaasassa

 

Maisema-arkkitehti Nanna Kemppinen, 5.9.2026 Hietasaaren Green Leaf -tapahtuma

Kaupunkipuistojen merkitys

Kaupunkipuistot ovat usein tärkeimpiä ihmisten päivittäisiä viher- ja luontoympäristöjä tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. Monitoiminnalliset kaupunkipuistot tukevat asukkaiden hyvinvointia ja tarjoavat tilaa virkistykselle, kohtaamisille sekä luonnon kokemiselle. Kaupunkipuistojen arvo muodostuu niiden sosiaalisista, toiminnallisista, ekologisista, kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista merkityksistä.

Kaupunkipuistot ovat tärkeitä asukkaiden henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Ne toimivat virkistys-, ulkoilu- ja liikuntaympäristöinä, vapaa-ajan vieton ja palautumisen paikkoina sekä kohtaamis- ja tapahtumapaikkoina. Kaupunkipuistot ovat monelle myös olennainen osa päivittäistä arkiympäristöä esimerkiksi työ- ja koulumatkojen varrella. Samalla ne toimivat kaupunkielämän näyttämöinä muun muassa kulttuuritapahtumille, opiskelijatapahtumille ja virallisille vierailuille. Kaupunkipuistojen käytettävyyden kannalta keskeistä on hyvä saavutettavuus. Mitä saavutettavampia kaupunkipuistot ovat, sitä paremmin erilaiset käyttäjäryhmät pääsevät nauttimaan kaupunkiluonnosta ja voivat hyödyntää puistojen tarjoamia virkistys- ja hyvinvointipalveluja. Puistojen saavutettavuuden on muun muassa todettu lisäävän ihmisten liikkumista ja parantavan näin heidän fyysistä terveyttään.

Sosiaalisen ja toiminnallisen näkökulman lisäksi kaupunkipuistot tarjoavat runsaasti ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmisille tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, jotka ovat keskeisiä ihmisten sekä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kaupunkipuistojen tuottamia ekosysteemipalveluita ovat muun muassa erilaiset säätely- ja ylläpitopalvelut.

Puustoiset puistot sitovat hiilidioksidia, ilmansaasteita ja muita epäpuhtauksia parantaen ilmanlaatua paikallisella tasolla. Lisäksi kaupunkipuistot osallistuvat mikroilmaston säätelyyn ja auttavat hillitsemään lämpösaarekeilmiötä tasaamalla lämpötilaeroja sekä viilentämällä kaupunkitilaa puiden varjostavan ja haihduttavan vaikutuksen ansiosta.

Puistoalueet ovat lisäksi tärkeitä hulevesien hallinnassa, sillä niillä voidaan imeyttää, varastoida ja viivyttää sade- ja sulamisvesiä. Puistoja, puistikoita ja muuta kaupunkivihreää kaupunkiympäristössä turvaamalla voidaan keventää kaupunkialueen viemäriverkoston kuormitusta ja vähentää hulevesitulvien riskiä.

Kaupunkipuistot ylläpitävät ja turvaavat osaltaan myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Puistot tarjoavat kaupunkiympäristössä viihtyvälle eliöstölle kulkureittejä sekä ruokailu- ja asuinpaikkoja. Erityisesti rantapuistoissa monimuotoisuusarvo on usein korkea, koska alueella yhdistyvät puistoympäristössä ja rannoilla viihtyvä lajisto sekä vesiekosysteemit.

Kantakaupungin puistoihin liittyy myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia merkityksiä. Vaasan rantapuistovyöhyke ja pitkiä näkymäakseleita muodostavat kantakaupungin puistikot perustuvat Carl Axel Setterbergin vuonna 1855 laatimaan asemakaavaan, joka ohjasi uuden Vaasan rakentamista vuoden 1852 suurpalon jälkeen. Rantapuistovyöhyke ja puistikot ovat näin ollen osa alkuperäistä Vaasan jälleenrakennusvisiota ja säilyttäneet tunnusomaisen kaupunkikuvallisen asemansa tähän päivään asti. Setterbergin kaavan puistikkojen muodostamaa viheryhteyttä rantaan on edelleen käytetty Vaasan viheraluejärjestelmässä, jossa yhtenä lähtökohtana on ollut, että asukkaat pääsevät rantaan vihreitä laaksoyhteyksiä hyödyntämällä. Historiallinen, osana keskustaa säilynyt rantapuistovyöhyke muodostaa yhdessä merimaiseman ja Vaasan tärkeimpien hallinto- ja virastorakennusten kanssa monumentaalista kulttuurimaisemaa. Rantapuistovyöhyke julkisine ja historiallisine rakennuksineen sekä Vaasan keskuspuistikot ja palokadut ovatkin tunnustettu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY).

Vaasan rantapuistot ja kantakaupungin puistikot ovat tärkeä osa kaupungin identiteettiä. Merellisyys, historialliset kerrostumat, kulttuuriperintö ja kaupunkiluonto kohtaavat puistoalueilla tiivistyen tunnistettavaksi kaupunkimaisemaksi, jonka ominaispiirteiden vaaliminen ja säilyttäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa.

 ...

Asemakaavan valmistelut etenevät vielä. Luonnos valmistunee tämän vuoden aikana

Viime lauantain tapahtumassa Hietasaaressa paikalla olleet saivat kuulla Maisema-arkkitehti Nanna Kemppisen esityksen kaupunkipuistojen merkityksestä ja tämän jälkeen toisenkin esityksen Hietasaaren kehittämissuunnitelmista. Saaren historiasta ja suunnitelmista kertoi Kaavoitusarkkitehti Emma Widd. 

Hietasaari- ja Sisäsatama asemakaavan nro 1123

on tarkoitus korvata alueen aikaisempi vuonna 1855 vahvistettu Setterbergin laatima asemakaava (Vaasan vanhin edelleen voimassa oleva asemakaava)

Netistä Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tämänkin asemakaavan etenemisestä erinomaisen hyvin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia tulevasta.

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/hietasaari-ja-sisasatama-ak1123/ 

Kuvat ja aineiston koonti: aimonyberg(at)gmail.com