TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 7. heinäkuuta 2017

Toivo Kuula, 7. heinäkuuta 1963




Kuvat: AN

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

Toivo Kuula 

"Kaupungintalon puistossa Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa. 

- kuvanveistäjä professori Wäinö Aaltonen (1894 -1966) avustajana poikansa professori Matti Aaltonen (1921 – 1978) 

- kivityö Suomen kiviteollisuus Oy. Uudenkaupungin vaaleanharmaasta graniitista tehdyn muurin päällä on mustasta graniitista veistetty ja hiottu 110 cm korkea Toivo Kuulan muotokuvapää, suurennos kaupungintalon juhlasalissa olevasta pronssipäästä. 

- graniittimuurissa metallisin kohokirjaismin teksti: TOIVO KUULA 

- paljastus Toivo Kuulan syntymän 80-vuotispäivänä 7.7. 1963. 

- Vaasan kaupunki hankki muistomerkin Toivo Kuula -seuran aloitteesta. Rahoitus tapahtui osittain Hedmanin rahaston, osittain budjettivaroin. 

Wäinö Aaltosen mukaan patsaaseen piti liittyä myös abstraktinen veistos, jonka teema olisi ollut Kuulan säveltämä Nuijamiesten marssi. Pronssiin valettuna se olisi yhdistänyt muistomerkin säveltäjään. Lisäosa jäi pois lyhyen toimitusajan ja kuvanveistäjän korkean iän takia. 

Toivo Kuulan muistopatsaan pystyttämistä Vaasaan käsiteltiin kaupunginvaltuustossa jo v. 1927, hanke kaatui paikkakysymykseen. Silloinen patsastoimikunta oli antanut luonnoksen laatimisen Wäinö Aaltoselle. Konsuli K.J. T. Kuntsi lahjoitti v. 1934 kaupungille W. Aaltosen silloin tekemän Toivo kuulan pronssipään, joka on kaupungintalon juhlasalissa. Patsashankkeen virittyä uudelleen pidettiin luonnollisena, että akateemikko Wäinö Aaltonen sai viedä työnsä päätökseen. 

TOIVO TOMOTEUS KUULA (1883 – 1918) syntyi aliupseerin poikana Vaasan kasarmialueella. Hän oli säveltäjä ja toimi orkesterinjohtajana Ouluissa, Helsingissä ja Viipurissa. Kuulan varhaistuotanto edustaa suomalaista kansallisromantiikkaa. Hän keräsi kotiseutunsa Etelä-Pohjanmaan kansanmusiikkia, jota käytti sävellystensä aineksina. Kuorosäveltäjänä Kuula on maamme tunnetuimpia. Hänen tuotantoonsa kului orkesterisäestyksellisiä kuoroteoksia, kamarimusiikkia, yksinlauluja, viulu- ja pianosävellyksiä. Tunnetut ovat myös kaksi etelä-pohjalaista sarjaa orkesterille. Kuulan jäämistössä oli noin 180 erillistä sävellystä, opusnumeroita 37. 

Lainaus päättyy Katso myös blogikirjoitus toivo kuulan muistolaatasta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/toivo-kuula-18-toukokuuta-1953.html


  Kuva: AN

Toivo Kuulan nimeä kantava Kuula-opisto on toiminut Vaasassa vuodesta 1952. Opisto toimii nykyään Vuorikadun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa (entinen Onkilahden yläaste) Minimania vastapäätä, osoite on Laivakatu 16.

Katso lisää, mm. opiston esittelyvideo

https://www.vaasa.fi/Kuula-opisto





Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Toivo Kuula osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com