Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia noin vuoden aikana. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.
Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?
Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.
Kahdestoista luukku
Päivän luukku 12.12.2015
Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.
Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?
Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?
Vastaus kerrotaan sunnuntaina 13.12.
EILISEN KUVAN VASTAUS:
Meander- taideteos sijaitsee Kuntsin modernin taiteen museon etelänpuoleisella aukiolla Sisäsatamassa.
(Samassa paikassa toimi vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2005 vaasalaiselle akvarellimaalauksen mestarille Nandor Mikolalle perustettu oma nimikkomuseo, Mikola-Museo. Paikka oli osa vanhaa Tullipakkahuonetta. Tilassa toimii nyt Kuntsin modernin taiteen museo)
Veistoksen tekijä on Asko Halme.
Paljastettu 12.12.1996. Veistoksella on siis tänään synttärit! Onnea 19-vuotiaalle!
Yksi tapa luokitella taidetta, kuten veistoksia, on jakaa ne esittäviin ja ei-esittäviin aiheisiin. Tyylisuuntia eli -ismejä on sadoittain. Oleellista on tunnistaa taiteilijan tuotannosta hänen oma persoonallinen kädenjälki. Onko yksittäisen taiteilijan tuotanto samaan aikaan sekä yhtenäinen ja omanlaisensa, ja lisäksi myös ovatko hänen yksittäiset teoksensa ainutlaatuisia? Tästä mielestäni tunnistaa osaavan, tosissaan taidetta tekevän alan ammattilaisen.
Nykyisten ja tulevien aikojen kriitikoiden arviot nykytaiteesta voivat olla vaihtelevia. On mahdotonta tietää varmuudella, mitkä teokset kestävät aikaa, kenen työt unohtuvat, ja millaiset teokset nousevat maineeseen. Parhaimmillaan jopa vuosisadoiksi.
Asko Halmeen teokset ovat jakaneet mielipiteitä täällä Vaasassa ja myös muualla. Jokainen voi löytää näkökulmia ja perusteluja omiin kannanottoihinsa perehtymällä kunnolla Askon toteutuneisiin suurikokoisiin veistoksiin Vaasassa ja muualla, sekä tutustumalla hänen runsaslukuiseen pienoisveistosten kokoelmaan.
Asko toteuttaa ideoitaan määrätietoisesti. Itse olen pyrkinyt lukemaan, avaamaan näitä Askon abstraktisia teoksia. Katselen rakenteita ja muotojen suhteita, kontrasteja ja erityisesti niiden suhdetta paikkaan johon ko. veistos on pystytetty. Arkkitehtina Asko on aina korostanut, että hyvin suunnitellut rakennukset kaipaavat rinnalleen taidetta niin ulko- kuin sisäpuolellekin, jotta rakennetut ympäristöt asettuvat inhimillisiin mittasuhteisiin.
Taideteoksilla kuuluu olla myös nimi. Abstraktisilla teoksilla nimi on usein avain koko teoksen merkityksen ymmärtämiseen.
Meanderointi tarkoittaa luonnonilmiötä, jossa vesi kuluttaa joen ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. Nimitys juontuu mutkittelevan Menderesjoen vanhasta nimestä Maeander.
Asko Halme kertoo itse näin Meander-veistoksensa alkuvaiheista:
”Nandor oli nähnyt veistoksiani mm. Vaasan Taiteilijaseuran näyttelyissä. Muutamaa vuotta aikaisemmin oli valmistunut veistos "Lento" Variskan pihaa elävöittämään. Siitä Nandor piti ja ehdottikin nyt, että kehittelisin jotain saman henkistä uuden museonsa sisäänkäyntiä markkeeraamaan. "Mutta tee korkea...korkea", pyysi Nandor.
Muutamasta vaihtoehdosta päädyimme sitten siihen, jolle myöhemmin annoin nimen "Meander" (muotoaiheena sama meanderkuvio, joka vaakasuorana toistuu viereisen vanhan rakennuksen räystäsviivoissa).
Noin 10 metrin korkuinen veistos on toteutettu Vaasan Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa oppilastöinä mallia ja piirustuksiani seuraten. Päämateriaalina on kauniisti patinoituva cor-ten teräs muutaman kiiltävän pinnan (ruostumatonta terästä) säestämänä.”
Lue lisää Askon ajatuksia:
http://vaasalaisia.info/asko-halme-konstruktiiviset-veistokseni/
Asko Halmeen veistoksen juurella on laatta, jossa on Nandor Mikolan Säätiön tunnus (Nandorin nimikirjaimet).
Asko Halme kirjoitti muutama viikko sitten Facebook -sivullaan näin:
”Nandor Mikolan aloitteesta suunnittelemani Meander-nimistä veistosta valaisi alkuaikoina siihen suunnattu valonheitin lamppuineen.
1996 Mikola säätiö juhlallisesti luovutti työn kaupungille / Pohjanmaan museolle. Seppo Sanaksenaho vastaanotti teoksen.
Pari vuotta sitten – ennen Vaasan nykyistä talousahdinkoa – hehkulamppu oli palanut loppuun, ja veistos siis illalla kadonnut pimeään, näkymättömiin ohikulkijoiden silmistä. Huomautin asiasta entiselle tekniselle virastolle. Mitään ei ole tapahtunut!
En sentään itse viitsisi kiivetä lamppua vaihtamaan!
Kerroin asian Vaasa by light-tempausta järjestäneelle nuoremmalle taiteilijaseuran jäsenelle, Jimmy Pullille. Hän lupasi hankkia vaikka sponsorin hehkulampun ostoon, jos museon rahat eivät riitä.”
Lampunvaihto saadaan tehtyä, - näin haluan uskoa.
”Asiaa selvitellään”, näin minulle kerrottiin, kun olin puhelimella yhteydessä Pohjanmaan museon asiasta vastaaviin henkilöihin.
Patsaiden ja muistomerkkien akuutteihin huoltotoimiin, kunnossa pitämiseen ja pitkäntähtäimen hoitosuunnitelmien tekemiseen tarvitaan valtavasti työtä. Sitä toki tehdään, niillä resursseilla jotka ovat käytettävissä.
Valtavan hienoa työtä on Vaasassa jo tehtykin ihan viime vuosien aikana. Haasteet ovat tukevina vuosina kuitenkin vielä entistä kovemmat, sillä on ehdottoman tärkeää saada kansalliset ja paikalliset muistomerkit arvonsa mukaiseen kuntoon Suomen juhliessa 100-vuotista itsenäisyyttä.
Vaasan on oikeasti haluttava ottaa kannettavakseen myös valtakunnallista vastuuta. Tähän meitä velvoittavat sekä historian kulku, että siitä kertovat kulttuurikohteet, mm. patsaat ja muistomerkit.
Tässä on työsarkaa monille tahoille. Yhdessä ja yhteispelillä onnistuminen on mahdollista.
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti