Uuden kävelykatuosuuden avajaiset

 

Lainaus fb-sivulta

Vaasan kaupunki - Vasa stad

”Vaasan uuden kävelykatuosuuden avajaisia vietetään perjantaina 9.12. klo 15–17 Hovioikeudenpuistikolla rautatieaseman edustalla!

Juhlallisessa tilaisuudessa julkistetaan kävelykadun päähän pystytetty Jaakko Pernun teräsveistos Reimari. Luvassa myös musiikkia, muotinäytös ja kestävän liikkumisen minimessut. Kaupunki tarjoaa paikalle saapuneille glögiä ja pipareita sekä Vaasa-heijastimia.

Pääset tutustumaan myös Mini-Lifti -yhteiskäyttöautoihin, sähköpyöriin sekä aseman edessä sijaitsevaan uuteen pyörätalliin.”

Lue lisää kaupungin nettisivuilta:

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/uusi-kavelykatuosuus-avataan-9-12-valaistu-terasveistos... 

* * *

Ett nytt avsnitt av gågatan öppnas i Vasa fredag 9.12 kl. 15–17 på Hovrättsesplanaden framför järnvägsstationen!

I en festlig öppningsceremoni avtäcks Jaakko Pernus stålskulptur Reimari som uppförts i ändan av gågatan. Det utlovas också musik, en modevisning och en minimässa om hållbara färdsätt. Staden delar ut Vasa-reflexer och serverar glögg med pepparkakor.

Man har även möjlighet att bekanta sig närmare med bildelningsbilarna Mini-Lifti, elcyklar samt det nya cykelgaraget framför stationen.

 

 

 

Kuvat: AN 8.12.2022

 

Luvassa on monipuolista ohjelmaa. Minua kiinnostaa mm. tämä Vaasan uusimman veistoksen virallinen käyttöönotto.

Asema-aukion uusi teräsveistos sai innoituksen merimerkistä

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

”Kävelykadun päähän nousee kälviäläisen kuvanveistäjä Jaakko Pernun kuusi- ja puolimetrinen teräsveistos nimeltään Reimari.

Reimari-veistoksen esikuvana on vanhanmallinen merimerkki, eli länsiviitta. Sen ajatuksellinen lähtökohta pohjautuu Vaasan kaupungin keskustan keskeiseen asemaan meren lahtien ympäröimänä ja sen tehtävänä on antaa viesti Vaasasta ja auttaa suunnistamaan asemalta keskustaan.

– Teos perustuu tuolloiseen länsiviitan malliin, jossa punaisten korien kartiot osoittavat pystysuunnassa eri suuntiin ylös ja alas. Tapa on edelleenkin käytössä paperisissa merikorteissa mutta väriltään mustana, ja se osoittaa, että viitta on kierrettävä lännen puolelta, kertoo Pernu.

Valaistu teräsveistos nousee katutasosta noin 6,5 metrin korkeuteen ja sen ympäristö laatoitetaan kotimaisella Baltic Brown -kivellä, jota kävelykadulla jo käytetään. Länsiviitan punaista väriä toistaa punertavaksi hapettuva teräs. Metalli oksidoituu aikaa myöten kauniin syvän punaiseksi ja samalla metallista tulee täysin korroosion kestävä.

Taideteos on hankittu Veljekset Gröndahlin säätiön rahoituksella. Teoksen kokonaiskustannus on 60 000 euroa.”

Lainaus päättyy

 

Reimari-veistoksesta on tulossa lähipäivinä esittely ylläpitämääni Rojekti X= hankkeen koontisivustolle. Tämä uusin taideteos on listan 167. kohde.

Katso koko lista

https://rojektixon.blogspot.com/ 

 

Aimo Nyberg
aimonyberg{at]gmail.com

Kuvisope, eläkkeeellä

 

Luukku 24

Tämä on viimeinen luukku joulukalenterissamme!

Kiitos, että olet ollut mukana.

Patsaskuvien kanssa olemme nyt myös käyneet läpi joitakin vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia. Olemme samalla myös jo suuntautuneet tulevaisuuteen päin.

Edessämme on pian Suomen 100 v. juhlavuosi. Haluan uskoa, toivoa, että silloin tämänkin kalenterimme kuva-aiheet ovat ajankohtaisia. Saamme varmasti nähdä myös uusia patsaita ja muistomerkkejä, - ainakin valtakunnan tasolla.

Tämän joulukalenterin ideana oli julkaista ns. päivän luukkukuva, joka oli yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta täällä Vaasassa. Kuvaa piti katsoa tarkasti, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe? Kenties myös tekijä, taiteilijan nimi saattoi olla tuttu?

Kalenterin kuvavalinnat eivät olleet ainakaan kaikki helppoja. Jos tunnistit suuren osan, voit pitää itseäsi paikallisen kulttuurin asiantuntijana. Jos tunnistit vain muutaman, niin ehkä innostuit pitämään silmiäsi paremmin auki kaupungilla kulkiessasi.

Tässä tulee siis viimeinen ”kuva-arvoitus”. Vastaus tulee huomenna, joulupäivänä.


24. luukku 

Päivän luukku 24.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan jo tänään 24.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:

Varjoja metsässä

Sijainti: Hovioikeudenpuistikko 13-15, Vaasan keskusta.

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 12.5.2006

Varjoja metsässä on kolmas ja viimeinen osa Erkki Kannoston veistosten kokonaisuudessa, jonka saimme kymmenkunta vuotta sitten tänne Vaasan Cityyn.

Kaksi muuta ovat Syvä jano ja Matkakuume. Nekin on syytä tässä lyhyesti esitellä.

Syvä jano
 
Sijainti: Vaasan keskusta, Kävelykatu (Hovioikedudenpuistikko)

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 13.5.2005 (Kukan/Flooran päivänä)

Matkakuume

Sijainti: Vaasan keskustassa, kävelykadulla (Hovioikeudenpuistikkoa)

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 13.5.2005 (Kukan/Flooran päivänä)


Tämän kolmen veistoksen kokonaisuutta ei pidä vähätellä.

Merkittävää näissä teoksissa on se, että ne on tilattu ja suunniteltu juuri tähän paikkaan, 
Vaasan kävelykadulle, jonne tehtiin vesiaiheisia vesipeilejä veistosten yhteyteen.

Taidehistoriallisesti tämä on harvinaista. Vastaavia usean taideteoksen kokonaisuuksia ei maassamme ole monia. Väinö Aaltosen työt Tampereella ovat ehkä tunnetuin esimerkki vastaavasta kokonaisuudesta.

Nämä kohtuullisen suurikokoiset, ja suuritöiset pronssiveistokset Erkki Kannosto teki Lallukan taiteilijakodin suuressa ateljeessa.

Ensimmäisenä valmistui kumartava, lähteestä vettä juovaa miestä esittävä teos. Toinen teos, lentokonetta kädessään pitävä, ja kesäaikaan siis veden äärellä loikoileva mies, valmistui seuraavaksi. Kolmas ja viimeiseksi jäänyt teos, mies- ja naishahmot kävelevät puistossa, valmistui vasta seuraavana vuonna 2006. Myös tämän teoksen liike- ja elekieli on mietitty tarkkaan sijoituspaikan mukaan.

Taiteilijalle tällainen tilaus on todella suuri, ja siihen Kannostolta meni 2 – 3 vuotta. Matka ideasta valmiisiin pronssiteoksiin on nykypäivänäkin perustelniikjaltaan samanlainen prosessi kuin se oli jo vuosisatoja sitten.

Taideteokset on valanut kellokoskelainen Jorma Kärkkäisen valimo. Yli 500 kiloa painavat veistokset valettiin osina, hitsattiin yhteen, viimeisteltiin eli siselöitiin valimossa ja pystytettiin puistossa valmiina oleville jalustoille.

Lähde:
http://docplayer.fi/1892807-Erkki-kannosto-suurten-veistosten-tekija.html


Miten nämä patsaat sopivat kävelykadulle?

Muistan kuulleni mielipiteitä, perusteluja, että Vaasan arvokkaan torin, ja siellä olevan Suomen vapaudenpatsaan lisäksi läheinen kävelykatualue kaipaa juuri tällaisia meidän tavallisten ihmisten tasolla, rinnalla olevia teoksia. Ne ikään kuin elävät kanssamme, kulkevat kanssamme, miettivät samoja arkisia asioita kuin mekin.

Aivan totta! Itselläni on tapana, kun uusia patsaita tulee vastaan, ikään kuin ryhtyä vuoropuheluun niiden kanssa. Ehkä tämä johtuu ammatistani kuvataideopettaja, tai – jostain muusta, en tiedä.

Käyn myös joka kevät 9. luokkalaisten oppilaitteni kanssa Vaasan keskustassa. Vapauden patsaan luona keskustelemme ja mietimme, mitä on vapaus? Kyselemme myös patsailta kuulumisia, - eli miten ne voivat? - keitä ne ovat tavanneet? - mistä on tullut juteltua ihmisten kanssa, ja onko kukaan kertonut arvostavansa niitä?


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg