Teksti ja kuva: Ansku
On kevät 1938 ja nuorehko lääninetsivä Juho Iivonen saapuu ensimmäiselle komennukselleen pieneen pitäjään Etelä-Pohjanmaalle tutkimaan sikiönlähdetysepäilyjä. Mieleltään järkkynyt Vilja-täti on sysännyt liikkeelle tapahtumaketjun, joka saa Tarvajoen sekaisin. Käräjille päätyy suuri määrä tarvajokisia. Peräti 38 ihmistä saa tuomion.
Markus Nummi on nostanut eläkkeellä olevan lääninetsivän muistelemaan tapahtumia. Toinen ääni on kertojalla, joka keskittyy Viljaan ja tämän veljen Fransin perheeseen. Yksi kirjan juonne on nuoren saksalaisen kesävierailu opettaja-Fransin perheessä. Natsiaate on aistittavissa. Sota jättää jälkensä Tarvajokeen. Sankarihautausmaa täyttyy ja sodasta palaa miehiä, jotka eivät ole samanlaisia kuin lähtiessään. Mutta elämä jatkuu.
”Nyt vuosien jälkeen ja monen surujuhlan läpi näen sen toisin. Ei yhden talon suru ole koko kylän suru, ei yksi ja sama. Sellaisia me kaikki ihmiset olemme. Ajattelemme omia murheitamme ja ilojamme, hyvä kun jaksamme naapurin puolesta tipauttaa yhden kyynelen. Elämä jatkuu, pakko vain on jatkua ja hyvä että jatkuu. Oikeus ja kohtuus pitää olla suremisessakin: käräjät käydään, tuomio saadaan, rangaistus kärsitään ja siitä mennään eteenpäin. Ei pidä jäädä loppuelämäkseen kahlaamaan kyynelvesiin.”
Romaani ammentaa tositapahtumista
Teoksen alkusykäys on ollut Nummen suvussa kerrotut tarinat teuvalaisista ja käräjistä, joita käytiin 1930-luvulla. Markus Nummi tutki Vaasan maakunta-arkistossa (nyk. Kansallisarkiston Vaasan yksikössä) arkistoja ja teki muutenkin tarkkaa taustatyötä. Kirjailija on kertonut tarkistaneensa mm. vuoden 1938 säätiloja ja auringon lasku- ja nousuaikoja. Käräjät-kirjan kirjoittamiseen Nummelta menikin kahdeksan vuotta. Kirjassa Teuva on vaihtunut Tarvajoeksi.
Kirjan kieli on rikasta, tarina kulkee hienosti ja ihmisten kohtalot koskettavat monella tavalla. Markus Nummen ote on hyvin inhimillinen. Tuomo Parikan suunnittelemassa kannessa on kansakoulun vinttikamarin ikkuna, josta Vilja-täti seuraa kylän ja koulun elämää. Lasi eristää hänet kylästä ja kyläläisistä, mutta hän on itse näkyvillä.
Markus Nummen Käräjät on saanut Veijo Meri -palkinnon ja se voitti myös Runeberg-palkinnon yleisöäänestyksen. Ja olihan Käräjät myös kisaamassa Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnosta.
Tampereen Työväen Teatteri julkisti helmikuussa 125-juhlavuoden syksyn pääohjelmiston sekä juhlaensi-illan. Juhlanäytelmä on Markus Nummen romaaniin perustuva Käräjät, jonka ohjaa maamme merkittävimpiin teatterintekijöihin kuuluva Sirkku Peltola. Peltola vastaa myös näytelmän dramatisoinnista. Teatterin verkkosivun mukaan lippuja on jo myyty noin 12 000. Mielenkiinnolla odotan teatteriesitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti