Kuva: AN 12.10.2014.
Vaasan Satamatien vaihtoehdoista Kaupunginselkä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. Perustelen tässä blogikirjoituksessa tätä henkilökohtaista kantaani.
Vaihtoehtoihin Vikby ja Fladan en tässä ota kantaa.
Kuinka syvä, tai siis matala Sundominlahti on?
Mikä on tilanne nyt, 2020-luvun koittaessa? Aihe nousee mieleeni siksi, että Vaasan satamatie vaihtoehdoissa, joita ilmeisesti on jäljellä 3 kpl (Lähde: ELY-keskus laittanut suunnittelun toistaiseksi jäihin, Pohjalaisen uutinen 30.10.2019), mukana on silta- ja pengertie vaihtoehto Kaupunginselkä.
Eli se menisi näin: Myrgrundin sillan Sundomin puoleisesta päästä yli lahden ja tekosaarten (suunnitelmat Vaasan yleiskaavassa), jatkuen kohti jo tänä päivänä kokonaan kuivumassa olevaa Emäntälahtea ja niiltä paikoilta jatkuen kohti nykyistä moottoritietä (siihen silloin tarvittavaa ympyräliittymää).
Oma ja siis täysin ei asiantuntija arvioni tästä Kaupunginselkä -vaihtoehdosta on tämä: siltaa ei tähän syväliejuiseen, kohta kokonaan kaislojen valloittamaan lahteen kannata yrittää tehdä. Tällainen rakentaminen on luultavimmin äärimmäisen kallista, ja toiseksi, on syytä miettiä tarvittavien ruoppausten määrää, jotta sillan molemmilla puolilla saadaan säilymään edes jonkinlaisia vesipeilejä parin kolmen vuosikymmenen perspektiivillä?
Maankohoaminen ja Laihianjoen mukanaan tuoma maa-aines muuttaa Sundominlahden vähitellen Liminganlahden kaltaiseksi lintuharrastajien paratiisiksi. Eteläinen Kaupunginselkämme muuttuu vuosi vuodelta kasvavien lintumäärien yhdeksi länsirannikon merkittävimmistä kevätmuuton levähdysalueista. Jo nyt merenlahti on keväällä ja alkukesästä kymmenien lajien, tuhansien vesilintujen välilasku- ja jopa pesimisaluetta.
Vuonna 2011 pohdimme tässä blogissa osittain näitä samoja teemoja Vaasan ammattikorkeakoulun lehtorin, arkkitehti Vesa-Matti Honkasen kanssa.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2011/11/vaasan-etelaisen-kaupunginlahden.html
Suosittelen, lue myös tästä blogista MAANKOHOAMINEN (Palosaaren Suntinrannan maisemainfotaulu ja kuulat)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/maankohoaminen.html
Edellyttäen, ettei merenpinnan mahdollinen tuleva kohoaminen kumoa jollain aikataululla tätä alueemme maankohoamisilmiötä, on mahdollista sekin, että Vaskiluodon annetaan ”kasvaa kiinni” sekä Palosaareen että Hietasaareen ja Hovioikeuden rantaan. Jollakin aikajänteellä katoaa myös koko Sundominlahti, eli merimaisemat Eteläiseltä kaupungin selältä. Meneekö tähän vuosisata tai vuosisatoja, en osaa arvioida. Sellaisiakin laskelmia olen nähnyt, joissa ennustetaan maayhteyden Ruotsiin toteutuvan Merenkurkussa, kenties noin parin tuhannen vuoden päästä?
Tehtävää siis riittää Vaasan kaupunkisuunnittelussa.
Isoissa kuvioissa löytyy haastetta niin päättäjille kuin virkamiehillekin. Satamaa kehitetään, väylää ruopataan jne. aivan varmasti tulevaisuudessakin.
Suuret satsaukset Eteläiseen Kaupunginselän tekosaariin, suurisuuntaiset ja pitkäaikaiset ruoppaukset, siltojen tekemiseen, - onko tällaiseen Vaasalla mahdollisuutta koskaan? Onko tähän varaa? Ja olisiko se edes toivottavaa?
Onko meillä edes mitään oikeutusta yrittää estää maankohoamisilmiötä? Aika on iät ja ajat muuttanut maisemaa Vaasan rannoilla. Tulevaan ihminen kyllä vaikuttaa, mutta lopultakin aika mitättömän vähän, - suuret linjat toimeenpanee luonto syy-seuraus lakien mukaisesti.
Toivon, että keskustelua ja vuorovaikutusta Vaasan satamatie asiassa onnistutaan jatkamaan Vaasassa ja Mustasaaressa, asialinjalla ja ratkaisuun päätyen.
Olen yrittänyt muistuttaa asiassa tiukkoja mielipiteitä esittäville, että tämä ei ole vain Vaasan asia. Kyse on isommasta, paljon merkittävämmästä kokonaisuudesta. Sillä, että Vaasan keskustan asukkaat huutavat kovaan ääneen Kauppatorin laidalla olevan liikaa meteliä ja vaaroja, ja Mustasaaresta löytyy satoja puolustamaan muutaman maanviljelijän peltoja, niin tällä ei saisi olla niin hirveästi merkitystä.
Kyse on Eurooppatiestä, yhteydestä Euroopan Unioniin, Norjaan, ja maailmalle. Ja toiseen suuntaan, Sinisen Tien ym. valtateiden kautta koko Suomeen ja eteenpäinkin.Tämän logistisen yhteyden saaminen 2000-luvun tasolle on sellainen päämäärä, joka on syytä tavoitella tosissaan.
Yllä oleva on allekirjoittaneen henkilökohtainen kanta, eikä näistä ajatuksista ole toistaiseksi keskustelu VKA ry:n kokouksissa.
Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapuheenjohtaja.
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti