Tämän kirjoitussarjan neljännen osan (4/6), juhlasalin ikkunaseinällä olevan Walter Runebergin Työ -veistoksen esittelyyn on perehdyttävä perusteellisemmin. Tietoja sekä teoksesta että tekijästä on onneksi löydettävissä hyvinkin paljon, myös digitaalisessa muodossa.
Ensin selvittelen Walter Runebergin elämänvaiheita, ja sitten pohditaan vielä itse aihetta eli tätä Työ nimistä veistosta – vertailen siis lyhyesti alkuperäistä veistosta Helsingissä ja sen muunnelmaa täällä Vaasan kaupungintalolla.
Kuvien käsittely: AN
Vasemman kuvassa on Vaasan kaupungintalolla oleva veistos, oikealla Helsingissä Senaatintorilla olevan Aleksanteri II:n patsaan (paljastettu 29. huhtikuuta 1894) jalustassa oleva allegoria Työ. Joitakin eroavaisuuksia kyllä on, mutta saman teoksen muunnelmasta tässä on kyse.
Lainaus Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_II_(patsas,_Helsinki)
Aleksanteri II patsaan jalustassa on neljä allegorista veistosryhmää, jotka esittävät kukin neljää eri hyvettä – Lakia (lat. Lex), Työtä (Labor), Rauhaa (Pax) ja Valoa (Lux).
Wikipedia: Säätyvaltiopäivien tilaama Johannes Takasen ja Walter Runebergin suunnittelema muistomerkki. Walter Runebergin Keisaripatsas on Suomen suurin patsasmonumentti. Kuvanveistäjä työsti teosta kymmenen vuotta.
Walter Runeberg esitellään Wikipediassa näin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Walter_Runeberg
” Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) …
Ja YLEn sivuilla tuore (5.2.2025), hauska Ruut Parikan ja Terhi Upolan KULTTUURIKATSAUS
”Olet todennäköisesti nähnyt J. L. Runebergin pojan taidetta tietämättäsi – viisi syytä tuntea Walter Runeberg”
Vanhasta tietosanakirjasta ISO TIETOSANKIRJA XI, Otavan kirjapaino, Helsingissä, 1936 löytyy tällainen teksti Walter Runebergistä: Tekstin on kirjoittanut Edvard Richter, fil. maisteri
Runeberg, Walter Magnus (s. 29. joulukuuta1838
Porvoossa, k. 23. jouluk. 1920 Helsingissä), kuvanveistäjä, J. L. R:n poika.
Tuli ylioppilaaksi 1857, jona v. hänelle oli Helsingissä näytteillä ensimm.
taideluonnoksensa. Tätä ennen hän lyhyen ajan oli olut C.E. Sjöstrandin
oppilaana, harjoitti 1957–58 piirustusta R.W. Ekmanin johdolla Turussa ja
matkusti syksyllä 1858 Kööpenhaminaan, jonka taideakatemiassa hän 4 v. opiskeli
etupäässä H. V. Bissenin johdolla ja jossa valmisti isänsä ja Werner Holmbergin
marmoriset rintakuvat. Edellisestä kuvasta R. sai 1863 taideyhdistyksen
palkinnon ja yleisistä varoista 500 ruplaa, joka oli Suomen senaatin antama
ensimm. taiteilijastipendi. Vv. 1862–76 R. oleskeli Roomassa, lukuun ottamatta
kahta käyntiä Suomessa1865-67 ja 1872-73Tämän ajan tärkeimmät teokset ovat: #Kheiron
ja Akhilleus” (1863), ”Seilenos satyyrientukemana” (1865), ”Ilmarinen takoo
kuuta” (1867) marmoriryhmä ”Apollon ja Marsyas” ,1874 kaikki Ateneumissa),”
Psyyke sefiirien kantamana” (1875. marmoriveistos Tasavallan presidentin
linnassa,) ja ”Kleobis ja Biton vetävät äitinsä temppeliin” (Helsingin
ylioppilastalon otsikkoryhmä).
Roomasta R. muutti 1876 Pariisiin. Siellä hän mm. valmisti 1878 marmoripatsaan
”Psyyke lamppu ja tikari kädessä” (Ateneumissa), mutta hänen päätöinään olivat
suuret pronssiin valetut muistomerkit: J.L. R:n patsas Helsingissä (paljastettu
6.toukok. 1885; vain päähenkilö luonnoll. koossa Porvoossa), Pietari Brahen
patsas Turussa) palj. 29.toukok. 1888: pienemm. koossa Raahessa) ja Aleksanteri
II:n patsas Helsingissä) palj. 29.huhtik. 1894). Vv. 1893–96 R. työskenteli
Kööpenhaminassa muovaillen mm, kuvapatsasryhmät ”Kaksi danaidia” (1893) ja
”Ylösnousemus” (1896). muutettuaan tämän jälkeen Helsinkiin hän teki 1897
tansk. lääkärin H.W. Meyerin jättiläisrintakuvan tämän Kööpenhaminassa olevaan
muistomerkkiin: saman kaupungin taidemuseonedustalle pystytettiin 1901 R:n
tekemä tansk. taidemaalarin V.N. Marstrandin pronssipatsas. – Edellisen lisäksi
R on muovaillut suuren joukon rintakuvia, jotka etupäässä esittävät suom. ja
skand. merkkimiehiä. Näistä mainittakoon Z. Topelius (1866 ja 1891), F. L.
Schaunman (1867), H. ibsen (1868), N. A. E. Nordenskiöld (1879), A. Fryxell
(1879), A. edelfelt (1884), Jonas Lie (1884), Bjǿrnstjerne Bjǿrnson (1886), J.
E. Strömborg (1898), Sve Nilsson (1902), J. L. Runeberg (1904), Pietarsaaressa)
ja L. Mechelin (1909. Ateneumissa). Useita mitalejakin R. on valmistanut,
Porvoossa on erityisenä kokoelmana R:n teoksia.
R. on E. Cainbergin jälkeen ensimm. Suomessa syntynyt kuvanveistäjä.
Opiskellessaan Kööpenhaminassa ja Roomassa hänestä tuli tyypillisyyttä
tavoittelevan, abstraktisuuteen kallistuvan muodon klassillissuuntainen edustaja.
Hänen taidekatsantonsa on Thorvalldsenin tapaan ihanteellinen, jonka mukaan
taiteen tulee vaikuttaa ajatuksen ylevyydellä, tunteen puhtaudella, ja muodon
sopusuhtaisella kauneudella. Pariisissa hän jossakin määrin sai vaikutteita
ransk. taiteen realistisesta ja yksilöllisemmästä käsittelystä, mutta
pääpiirteiltään on hänen tavattoman runsastuotteinen taiteensa osoittanut
harvinaisen tasaista kulkua pysyessään uskollisena vanhoille ihanteilleen.
R:n osaksi tuli lukuisia kunnianosoituksia Suomessa ja
ulkomailla; niinpä hänet mm. kutsuttiin taideakatemioiden jäseneksi Pietarissa
(1874), Tukholmassa (1877) ja Kööpenhaminassa (1883) sekä vihittiin Lundin ja
Helsingin yliopistojen kunniatohtoriksi.
E. R-r.
Kuva: AN
Katsotaan nyt hieman tarkemmin tätä suurikokoista
veistosta, joka on aina seuranamme, kun Vaasan kaupungintalon juhlasalissa kuuntelemme
puheita, musiikkia ym. esityksiä.
Milloin tämä teos on Vaasaan hankittu, ja keiden toimesta? Tästä olisi tosi hienoa saada lisätietoja.
Samoin myös Vaasan versioon tehdyistä pienistä muutoksista. Kenellä tai missä tietoa tästä on? Tämä kiinnostaa nyt kun on päässyt alkuun asian selvittelyssä.
Tästä Vaasan versiosta en ole vielä löytänyt kuvauksia, en kirjoista enkä netistä. Kun jotain löytyy, päivitän sitten tätä kirjoitusta.
Teen tähän nyt kuitenkin muutaman ”ihan ite” havainnon:
Yhteistä molemmissa on se, että aihe on TYÖ-allegoria. Eli korostetaan, sitä, että työ, ahkeruus, meidän tahtotilamme on yksi kansakunnan (miksei yksilönkin) neljästä hyveestä, voimavarasta, joka tarvitaan viemään kehitystä eteenpäin (Laki (lat. Lex), Työ (Labor), Rauha (Pax) ja Valo (Lux).
Yhteistä on myös se, että TYÖ kuvataan nimenomaan parin, naisen ja miehen yhteisenä tekemisenä.
Työn tekeminen kuvataan esittämällä työvälineitä, sirppiä ja kirvestä, jotka ovat 1800-luvun maatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa oikeanlaisia " ajankuvia”.
Eroja teoksissa:
Henkilöiden kasvot on Vaasan teoksessa nostettu hieman ylöspäin (toki Helsingissä teos on korkeammalla, ja kun sitä katsoo alaviistosta, myös siinä katse suuntautuu ylemmäs kuin katutasolla olevalla ohikulkijalla.
Sirppi on käännetty toisinpäin – mahdollisesti turvallisuusnäkökulmakin voi olla syynä, mutta asetelmallisestikin näin on parempi.
Kirves miehen kädessä on myös Vaasan versiossa luontevammassa asennossa kuin Helsingissä. Ja ainakin minusta myös molempien henkilöiden asennot hieman rennommat, lennokkaammat täällä Vaasassa.
Vaasassa teos on ollut siästiloissa, ja vaikka se on aika tumma, sen piirteitä, vaatteiden laskoksia myöten on helppoa katsella. Helsingissä teos on ulkotiloissa ja patinoitunut ja kovin pitkään, ja sen lähempi tarkastelu on hankalampaa.
…
Walter Runebergin veistoskokoelma Porvoossa olevassa Runebergin koti -museossa on Walter Runebergin veistoskokoelma. Yli 100 teoksen kokoelmassa on muun muassa muotokuvia, monumenttiteosten luonnoksia ja kipsiveistoksia.
Perusteellisempaan perehtymiseen löytyy myös Kirja/ e-kirja Walter Runebergistä.
W.R.B.G. Walter Runeberg - elämä ja taide
Mia Grönstrand
Julkaistu vuonna 2021
Kuva- ja tekstilainaus BoD kirjakaupan sivulta
https://kirjakauppa.bod.fi/w-r-b-g-walter-runeberg-elaemae-ja-taide-mia-groenstrand-9789528026600
Walter Runeberg (1838–1920) oli yksi Suomen taidehistorian keskeisimpiä ja tuotteliaimpia kuvanveistäjiä.
Laajaan aikalaisaineistoon perustuva teos luo kokonaisvaltaisen kuvan monipuolisesta ja tuotteliaasta taiteilijasta, jonka ura ja elämä kulkivat yhtä matkaa suomalaisen varhaisen kuvanveistohistorian ja kansakunnan rakentamisen kanssa.
…
Tätä blogikirjoitusta täydennetään, jos ja kun tuosta Vaasan kaupungintalon juhlasalin TYÖ-veistoksesta löytyy lisää tietoja.
Kaikki mahdollinen lisämateriaali on erittäin tervetullutta! Myös ruotsinkielellä!
Päivitys 21.2. 2025
Kuvalainaus: Kirjasta vaasan historia IV, 1852 - 1917. s. 529
Kuva kertoo, että ainakin jo maaliskuussa 1907 ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan Walter Runebergin Työ-veistoksen muunnelma oli Vaasan kaupungintalolla (nykyään se on ikkunaseinustalla).
Kuvat, tekstin on koonnut
Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com
Viimeisin päivitys 21.2.2025
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti