Kaupungintalon juhlasali on jo itsessään kokonaistaideteos. Juhlasalin yksittäisiä maalauksia ja veistoksia saatikka katonrajaa kiertävien naishahmojen kuvasisältöjä tulee harvoin, jos koskaan kunnolla katsottua.
Kovin vähän näistä edes löytyy tietoja. Ei kirjoista eikä netistäkään.
Tämä kirjoitussarja Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 1–6 pyrkii edes pienessä määrin esittämään näitä taideteoksia kuvien ja lyhyiden tekstikuvausten avulla.
Juhlasalin etuosan lavan taustalla on lippuasetelman molemmin puolin suuret maisemamaalaukset, vasemmalla on Hjalmar Munsterhjelmin maisema ja oikealla Oscar Kleinehin merimaisema. Takaseinällä on Wilho Sjöströmin maalaama Mannerheimin muotokuva, ikkunaseinällä Walter Runebergin veistos Työ ja takaseinän nurkissa pienemmät veistokset, ikkunapuolella Kustaa II Adolf ja sen parina toisella puolella Toivo Kuulaa esittävä kasvokuvaveistos.
Otetaan ensimmäisenä tarkasteluun tämä:
Hjalmar Munsterhjelmin maisema
Vaasan kaupungintalon juhlasalissa esiintymislavan vasemmalla puolella on mielenkiintoinen taiteilija Hj. Munsterhjelmin maalaus. Maalauksen aihe on järvimaisema Hämeestä. En kylläkään tiedä, onko teoksella olemassa jokin virallinen nimi?
Vesa Katajisto löysi tällaisen hauskan lehtikirjoituksen:
Kotkan Sanomat 17.10.1891 /digi.kansalliskirjasto.fi
Teksti nykypäivänä helpommin luettavalla fontilla:
- Taiteilija Hj. Munsterhjelm viimeistelee tätä nykyä erästä Vaasan kaupungintaloon aiottua suuren suurta maisemataulua, johon aihe on otettu Hämeestä. Taulu esittää, näet, järveä kalliorantoineen, joilla kasvaa komeita erilaisia ja eri värisiä puita. Rannalle on vedetty vene, tuota Hämeessä käytettyä omituista mallia. Taulu tekee katsojaan erittäin miellyttävän vaikutuksen.
…
Vaasan kaupungintalolla on siis nähtävissä sekä isä Munsterhjelmin että pojan taideteokset:
Isä Hjalmarilta maalaus juhlasalissa ja poika Johnilta reliefit rakennuksen julkisivussa eli Valtionhoitajat ja Kaarle IX:n korkokuva.
Munsterhjelm, Hjalmar (1840–1905), suomalainen maisemamaalari. Maalannut tuhatkunnan taulua, enimmäkseen Hämeestä, rauhallisia idyllejä ja haaveellisia kuutamotunnelmia.
Munsterhjelm, John (1879–1925), suomalainen kuvanveistäjä, Hj. M:n poika. Työt marmori- ja pronssikuvia (mm. J. Sibeliuksesta), hautamuistomerkkejä, mitaleja.
Wikipedia: Hjalmar Munsterhjelm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Munsterhjelm
ja
Kuvat taulusta: AN.
Teoksen ”kunnollinen” kuvaaminen osoittautui lähes mahdottomaksi. Valokuvaamisen kannalta kaupungintalon valaistus on kovin vaikea kaiken kaikkiaan. Varjoineen, heijastuksineen se on hyvin vaativa kuvausympäristö. Parempien kuvien saamiseksi tarvittaisiin erityisjärjestelyjä, joihin en tässä yhteydessä halunnut ryhtyä. Haluan jättää tämän työn ammattilaisten tehtäväksi.
Tätä blogikirjoitusta täydennetään, jos ja kun tuosta
juhlasalin upeasta Hjalmar Munterhjelmin maalauksesta löytyy enemmän tietoja,
linkkejä kirjoihin tai tutkimuksiin.
Kaikki mahdollinen lisätieto on erittäin tervetullutta!
7.2.2025 lisätty:
Lähde: ISO TIETOSANKIRJA VIII, Otavan kirjapaino, Helsingissä, 1935
Munsterhjelm, Magnus Hjalmar (1840–1905), taidemaalari, synt. Toivonniemen kartanossa Tuuloksessa. Opiskeli v:sta 1860 Düsseldorfissa W. Holmbergin, Gudenn ja O. Achenbachin johdolla ja 1865–66 ja 1867–70 Karlsruhessa niin ikään Guden oppilaana sekä jatkoi opintojaan Münchenissä 1873–74 ja 1875–76 ynnä Düsseldorfissa ja Pariisissa 1881–82. Holmbergin jälkeen m. oli aikoinaan Suomen maisemamaalauksen etevimpiä ja suosituimpia edustajia. Hän oli erittäin tuottelias ja kätevä, koloristisia taipumuksia omaava taiteilija. M:n alkukauden maalauksissa, joihin kuuluu huoneensisustojakin ja Tuuloksen kirkon alttaritaulu ” Jeesus Getsemanessa” (1863), ilmeni saks., etenkin düsseldorfilaisen, koulun leima. Sitten häneen vaikutti ransk. ulkoilmamaalaus, niin että hän palattuaan Pariisista1882 maalasi toisinaan maisemansa suoraan luonnosta sekä käytti valoisempaa ja kirkkaampaa väriasteikkoa Yleensä M. sommitteli enimmäkseen sisämaan, varsinkin hämäläisen kotiseutunsa luontoa esittävät kuvansa ulkomuistista ja mielikuvituksen tai pienten harjoitelmien mukaan. Ihanteellisissa, idyllimäistä rauhaa ja päivänpaisteista iloisuutta tai haaveellista kuutamotunnelmaa lyyrillisesti tulkitsevissa maisemissaan hän mielellään kuvasi järvien, joskus merenkin, rannikoita ja useammin kesä- kuin syksy- tai talviaiheita. Ateneumissa on useita M:n maalauksia. M. valittiin 1874 Pietarin ja 1897 Ruotsin taideakatemian jäseneksi. E-R-r (Edvard Richter, fil.maisteri)
Munsterhjelm, John (1879–1925), kuvanveistäjä, HJ. M:n poika. Opiskeli kuvanveistoa Berliinissä. Muovaillut tunnettujen henkilöiden rintakuvia (mm. J- Sibeliuksen, Hj. Munsterhjelmin, W. Runebergin) ja mitaleita. Pääteokset Schaumnin perhehaudan monumentti Vaasassa sekä Kaarle IX:n ja valtionhoitajien P.E. Svinhufvudin ja G. Mannerheinin kohokuvatsikäläisen (Vaasan) raatihuoneen (=kaupungintalon) seinässä.
Kuvat, tekstin koonnut
Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti