Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 5

 

Tämän kirjoitussarjan toiseksi viimeisessä osassa (5/6) esittelyssä ovat Vaasan kaupungintalon juhlasalin takaseinän nurkissa olevat kaksi pienempää veistosta.

 

Kustaa II Aadolf

 

Kuvat AN

Kustaa II Aadolfin rintakuva 

 

Lainaus Vaasa-lehdestä 7.11. 1932

Kustaa Aadolfin rintakuvan

vastaanotto kaupungintalon juhlasalissa

Lyhyt juhlatilaisuus eilen.

Eilen klo 14 oli Vaasan kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus kokoontunut kaupungintalon juhlasaliin vastaanottamaan kuningas Kustaa II Adolfin rintakuvapatsaan, jonka ruotsalainen vaakunatieteilijä H.J.S. Kleberg on lahjoittanut Vaasan kaupungille. Kuvapatsaan luovutti yksinkertaisessa juhlatilaisuudessa täkäläinen Ruotsin konsuli Erik Hartman tehostaen muutamin sanoin Kustaa Aadolfin merkitystä maailmanhistoriassa ja eritoten hänen merkitystään Ruotsi-Suomen historiassa 300 vuotta sitten, jolloin pohjoismaat vuosisadoiksi eteenpäin ratkaisivat tärkeimmän suurpoliittisen kysymyksensä: uskonnonvapaus vai katoolinen pakkopaita.

Kuvapatsaan lahjoittajan tutkimusten kohteena on ollut Vaasa-suvun historia ja siitä syystä on hän aina toivonut saada lahjoittaa Kustaa Aadolfin rintakuvan sille kaupungille, joka kantaa muistorikasta Vaasa nimeä. Valtuuston puheenjohtaja, hovioikeudenneuvos Hugo Malmberg kiitti kaupungin puolesta lahjoittajaa hänen kauniista lahjastaan toivoen samalla, että tästä lahjasta tulisi eräs niistä monista muistoista, jotka liittävät meitä ystävällisiin sitein läntiseen naapuriimme Pohjanlahden toisella puolella.

Lainaus päättyy

 

Rintakuvan alla olevassa laatassa mainitaan lahjoittajan nimi H.J.S. Kleberg, mutta mitä tuo ylinnä oleva nimi kertoo, kuka oli H.E. van der Putt?

Tästä en ole löytänyt riviäkään, en kirjoista enkä netistäkään.

Siksipä kysyn, pyydän apuanne. Osaako teistä kukaan, arvoisat lukijani auttaa lisäselvitysten etsimisessä?

1.      PÄIVITYS, 19.2.2025

Tämän etsi ja löysi Vesa Katajisto. Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet auttavat jälleen.Tältä sivulta löytyy tieto van der Puttista: SANOMALEHDET / AJAN SANA 24.3.1931 No 69

Lainaus sivulta: …patsaan on muovaillut vuonna 1632 hollantilainen kuvanveistäjä van der Putt, jolle kuningas istui mallina ja jonka tekemää kuvaa suomalaiset upseerit jo 30-vuotisen sodan aikana pitivät sankarikuninkaan parhaiten onnistuneena muotokuvana.

 

 

Kustaa II Aadolf

Wikipedia kertoo näin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf

Lainaus

”Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon Bonaparte että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. Ruotsissa hänet tunnetaankin myös Kustaa Aadolf Suurena (ruots. Gustav Adolf den Store).”

 

 

Toivo Kuula

 

 

Kuvat: AN 

 

Johtolangan tämän Toivo Kuulan kasvokuva veistoksen selvittämiseen saamme tekstilaatasta, jossa lukee: Lahjoittaja – Donator, K.J.T. Kuntsi, 1934.

Eli asiassa on päivän selvä alla olevan lainauksen perusteella. Muita mahdollisuuksia veistoksen tekijäksi ei kannata edes miettiä.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

”Toivo Kuulan muistopatsaan pystyttämistä Vaasaan käsiteltiin kaupunginvaltuustossa jo v. 1927, hanke kaatui paikkakysymykseen. Silloinen patsastoimikunta oli antanut luonnoksen laatimisen Wäinö Aaltoselle. Konsuli K.J. T. Kuntsi lahjoitti v. 1934 kaupungille W. Aaltosen silloin tekemän Toivo kuulan pronssipään, joka on kaupungintalon juhlasalissa. Patsashankkeen virittyä uudelleen pidettiin luonnollisena, että akateemikko Wäinö Aaltonen sai viedä työnsä päätökseen.”

 

Katso myös Toivo Kuulan v, 1963 paljastelun muistomerkin esittely

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/toivo-kuula-7-heinakuuta-1963.html

Toivo Kuulan muistomerkki paljastettiin 7. heinäkuuta 1963.
Osoite: Kaupungintalon puistossa Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa.
Tekijät: Kuvanveistäjä professori Wäinö Aaltonen (1894–1966) avustajana poikansa professori Matti Aaltonen (1921–1978).

 

 

Kuvat: AN
Toivo kuulan muistomerkki Vaasan kaupungintalon viereisessä puistossa

 

Toivo Kuula

Wikipedia kertoo hänestä näin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Kuula

 

Tätä blogikirjoitusta täydennetään, jos ja kun näistä Vaasan kaupungintalon juhlasalin veistoksesta löytyy lisää tietoja.

Kaikki mahdollinen lisämateriaali on erittäin tervetullutta! 

 

Kuvat ja tekstin koonti

Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

 

Sivua on päivitetty 19.2.2025