Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 6

 

Tämän 6 osaisen kirjoitussarjan aikaisemmat osat ovat:

Hjalmar Munterhjelmin maisema
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-1.html

Oscar Kleinehin merimaisema
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-2.html

Wilho Sjöströmin Mannerheimin muotokuva
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-3.html

Walter Runebergin Työ -veistos
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-4.html

Kustaa II Aadolf ja Toivo Kuula veistokset
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-5.html

Bonus: Mannerheimin ratsastajapatsaiden vertailut Helsingissä ja Vaasassa
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vertailussa-mannerheimin.html

 

Tässä viimeisessä osassa aiheina ovat Vaasan kaupungintalon juhlasalin seinillä olevat koristemaalaukset.

Tämä 6. osa jää kuvien osalta ns. tyngäksi. Eli samalla tavalla kuin Wikipediassakin tehdään, eli artikkeleita täydennetään myöhemmin (eikä "valmista" tule ehkä koskaan). 

Vaasan kaupungintalon valaistus on valokuvaamisen kannalta erittäin haastava. Näin vuoden pimeimpään aikaan ei riittävän laadukkaita kuvia saa otettua, ei ainakaan ilman erikoisjärjestelyjä, käytössä pitää olla kohdevalaisimia ja kunnollisia kameroiden jalustoja. Ja tietenkin tarkoitukseen sopivat kamerat ja objektiivit.

 

 

Kuvat: AN

 

 

Kuvalainaus: Mikko Julkunen, kirjasta Rakennettiin uusi Vaasa. Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna Maija Salo, Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981

 

Tiivistetyn kuvauksen juhlasalin seinillä olevista 14 vertauskuvallisista naishahmoista voi lukea VAASAN KAUPUNGINTALO VASA STADHUS -esittelylehtisestä, Kulttuurivirasto 2008 (näitä saa mm. kaupungintalon vahtimestarin toimistostata)

”Ensimmäisen maalaustyön suoritti vaasalainen maalarimestari Daniel Pettersson liimavärein ja kaavainta käyttäen. Talo oli viritetty sinivihreään ja harmaaseen.

Uusi koristelusuunnitelma tilattiin vuonna 1896 maan etevimmältä ammattimieheltä, helsinkiläiseltä Salomo Wuoriolta. Koristemaalaukset entistettiin vuosina 1956–57. Työn suoritti lahtelainen maalarimestari A. Lyytikäinen ja kisälli Martti Björnström… jatkuu

Aivan erinomaiset kuvaukset näistä maalauksista kannattaa lukea yllä jo mainitusta Mirjam Lehtikannon kirjasta Rakennettiin uusi Vaasa:
Ss. 116–119. Vaasan kaupungintalon koristemaalaukset (julkaistu 26.10.1961)

Lainaus: …Keitä ovat nuo 14 vertauskuvallista naishahmoa katonrajassa? Maalausten valmistumispäivänä Vasa Nyheter mainitsee heidän edustavan taiteita, tieteitä, kauppaa ja teollisuutta ja olevan muodikkaan Pariisin-tyylin mukaisia. Eräs tarkkasilmäinen vaasatar kertoi samojen jumalatarten tulleen häntä vastaan Roomassa Villa Borghesen eteishallissa. Wuorion maalausten tulkitsemista vaikeuttaa se, että eräiden hahmojen tunnusmerkit poikkeavat perinteellisistä.
Keskellä edessä kunniapaikalla on seppelöity Vaasa, joka tukee oikealla kädellään kaupungin vaakunaa, missä lyhde erottuu sini-valko-punaiselta pohjalta. Vaasa-neidon rinnalla ovien puolella kohottaa Laulu toisen kätensä plastisen sulavasti ylös. Toisessa kädessä hänellä on nuotit. Ikkunain puolella Soitinmusiikki näppäilee lyyraansa, joka oikeastaan on tanssin runottaren vertauskuva. Tällä, samoin kuin takaseinällä, neitoja eroittavat toisistaan suitsutusmaljakot.
Ikkunaseinälle on maalattu neljä hahmoa. Lähinnä koroketta pyörähtelee Terpsikhore, tanssin runotar, Isadora Duncanin tyyliin, niin että nauhat hulmuavat. Hänestä seuraava pitelee käpypäistä thyrsossauvaa, jota viiniköynnös kiertää. Tämä on Dionysoksen, viinin ja kasvullisuuden jumalan tunnus. Ehkä neito edustaa viljavaa maakuntaa. Kolmannella hahmolla on kädessään suuri palmunlehti. Hän on siis rauhanvertauskuva Pax. Viimeisenä ikkunaseinällä näemme huvinäytelmän runottaren Thalian narrin naamiolla koristettu valtikka kädessään.
Takaseinän keskellä seppelöity Tiede tai Valo, Lux nostaa korkealle soihtuaan toisessa kädessä kirjoituskäärö. Hänen rinnallaan poseeraavat elinkeinojen edustajat. Kauppa ja merenkulku on saanut selvät tunnukset, siivet hiuksiinsa, Merkuriuksen sauvan ja pullean miljoonan markan rahapussin käteensä, jalkojensa juureen viikinkiveneen kokan. Teollisuus kohottaa vasemmallaan kuontaloa ja on laskenut oikeansa siivekkäälle pyörälle.
Jäljellä ovat oviseinän neljä naista. Ensimmäisenä edessä on Kirjallisuus sulkakynineen ja isoine kirjoineen, ellei hän sitten ole Klio, historian runotar. Vieressä on Kuvanveisto tunnuksinaan voiton jumalaa esittävä pronssiveistos, vasara ja taltta. Naapurista ei myöskään ole epäilyä, sillä paletti ja siveltimet osoittavat hänet Maalaustaiteeksi. Mutta kuka on viimeinen, punaisen ruusun taittanut kaunotar? Kenties joku sulottarista.

Pistäytyessämme ravintolaan tervehtii meitä pompeijilaishuoneen seinältä iloinen Bakkus-veitikka, joka istuu viinitynnyrinsä päällä. Vastassa olevaan seinään on maalattu kaksi viehättävää naista. Toinen nostaa viinilasia, toinen rypäleterttua huulilleen kehoittaen 1890-luvun ravintolavierasta nauttimaan tarjoilusta. Nimensä huone on saanut seinien koristelutyylistä…

 

…

 

Lyhyesti vielä Vaasan kaupungintalosta

Kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki, Kustannusliike Silta, Turku (1949)

Mirjam Lehtikanto – Kaupunki kasvaa 1870–1930

” … Ajalleen tyypillinen kaupungintalo, joka valmistui 1883, ei suinkaan häiritse kirkopuiston arkkitehtuuria. Se sijaitsee kirkon itäpuolella paikalla, mihin Setterberg oli suunnitellut toteuttamatta jääneen kimnaasitalon kylkirakennuksen. Kaupungintalon piirustukset, päivätyt 1878, tilattiin silloin suuressa maineessa olleelta ruotsalaiselta Magnus Isaeukselta, joka sai vaikean tehtävän yhdistää samoihin puitteisiin komean juhlasalin leveine portaikkoineen, virasto- ja kouluhuoneita sekä paloaseman… Kaupungintalo on suuri, jyhkeä. arvokkaannäköinen rakennus…”

 

Laitan tähän loppuun vielä linkin, jossa on tiivistetysti melkoinen tietopaketti itse rakennuksesta ja sen historian vaiheista:

Erkki Salminen

Sotilaita, poliiseja, palokunta ja monen sortin kulttuuria – Vaasan kaunis kaupungintalo on nähnyt jos jonkinlaista toimintaa

Talot kertovat / Vaasa-lehti
https://ilkkapohjalainen.fi/vaasalehti/uutiset/sotilaita-poliiseja-palokunta-ja-monen-sortin-kulttuuria-vaasan-kaunis-kaupungintalo-on-n%C3%A4hnyt-jos-jonkinlaista-toimintaa

 

 ...

 

 

Kuvat: AN. 16.4.2018. Vaasan kaupungintalon juhlasali on uskomaton näyttö siitä, mihin vaasalaiset, noin 6000 asukasta pystyivät, kun uutta Vaasaa rakennettiin vanhan Vaasan palon jälkeen. Tämä Magnus Isaeuksen suunnittelema talo valmistui vuonna 1883.

Vaasa-Mustasaari oppaiden ohjelmistoon on kuulunut ja kuuluu varmasti jatkossakin esittelykierros Vaasan kaupungintalossa. Kierroksella kerrotaan talossa olevasta taiteesta, kattomaaluksista, veistoksista ym. tärkeistä asioista, mm. Vaasan vaakunaan liittyvistä vaiheista. Vaasan vaakunaan kuuluva Vapaudenristi on todella kiinnostava aihe.

...

 

Tätä blogikirjoitusta täydennetään, jos ja kun näistä Vaasan kaupungintalon juhlasalin seinien koristemaalauksista löytyy lisää tietoja ja kun kaikki yllä luetellut koristemaalaukset saadaan valokuvattua riittävän laadukkaasti.

Kaikki mahdollinen lisämateriaali on tähän ja aikaisempiin kirjoituksiin erittäin tervetullutta! 

 

Kuvat ja tekstin koonti

Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com