Onko Valkolinnasta vanhoja kuvia?

Kuva on Vaasan kaupungin julkaisusta Viljo Revell 100 vuotta 2010. Kaupunkikierros Vaasassa Revellin jalanjäljissä (kuvan resoluutio on valitettavan heikko).

Olisi erittäin mielenkiintoista saada nähdä kuvia Vaasan suojeluskuntatalosta eli Valkolinnasta, kun se oli siinä tarkoituksessa, mihin sen V. Revell suunnitteli.

Eli onko missään, kellään kuvia tämän rakennuksen rakennusvaiheista tai valmistumisesta vuonna 1938? Tai sota-ajalta, kun talon kellarissa toimi mm. ampumarata. Kuvia ei ainakaan helpolla löydy netistä, kenties joistakin arkistoista voisi kuvia/ tietoja löytyä. Kuka tietää, mistä voisi kysellä?

Kohde muutettiin heti sotien jälkeen 40-luvun lopulla ihan muuhun käyttöön. Sen rakennushistoriallista arvoa ei ymmärretty, johtuen monestakin syystä. Tämä oli Revellin ensimmäinen isompi työ, eikä hän ollut vielä saavuttanut maailmanlaajuista mainetta.
Heti sodan jälkeen ei ymmärrettävästi myöskään suojeluskunta-aate voinut julkisesti olla puolustamassa entisiä asemiaan, tekojaan eikä toiminnan puitteitakaan.
Suojeluskuntataloja Suomeen oli ennen sotia kyllä tehty ympäri maata. Revellin funktionalistinen uudisrakennus oli luultavimmin yksi ainutlaatuisimmista.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on aina riski arkkitehtonisille arvoille, eikä esteettisisille hienouksille aikalaiset yleensäkään osaa antaa arvoa. Uusi muotokieli päinvastoin usein miten herättää epäluuloja ja vastustusta.

Olen nähnyt ja seurannut tämän talon vaiheita vasta 1980-luvulta alkaen. Rappiolle päässyttä taloa eivät rakennussuojelun keinot riittäneet pelastamaan. Sotilaspoikien kilta, joka itseoikeutettuna perinteen vaalijana yritti valituksin ym. toimin taloa pelastaa, ja mm. Reijo Salmen toimin halusivat perustaa Vaasaan asiaan liittyvää museotoimintaa, eivät johtaneet tuloksiin.

Myös arkkitehtien liitto eli SAFA halusi puolustaa V. Revellin varhaiskauden funkkisrakennusta. Heidänkään valitukset eivät enää voineet asialle mitään.

Vaasalaiset nykyasukaat ovat olleet harmissaan tästä rappiotilassa olevasta historiallisesta jäänteestä. Koko prosessi on harmittava todiste siitä, ettei kaikkea koskaan osata hoitaa kunnialla ja kaikkien mieleisellä tavalla.

Hakorannan konkurssipesä on nyt ns. loppusuoralla. Purkutyöt alkanevat aivan milloin tahansa. Uutta, eli kerrostaloja tultaneen näkemään YIT:n toimesta luultavimmin noin vuoden sisällä. Moni taputtaa käsiään, ja haluaa suureen ääneen naureskella ”voitonriemuisesti”, että vihdoin. Näin se on, maailma muuttuu, - elävä kaupunki etsii oloaan, toimintojaan meidän ihmisten tekojen kautta!

Jos jostain löydämme kuvia tämän rakennuksen alkuvuosilta, voimme uskoakseni paremmin ymmärtää missä on menty ja mihin on tultu. Rakennukset, kuten ei luontokaan, puut, linnut, kasvit, eivät itse osaa puhua meidän ihmisten ymmärtämiä sanoja. Siksi minun mielestäni on todella hienoa, että vielä löytyy rohkeita ja päättäväisiä ihmisiä, jotka ottavat asioista selvää, ja tarttuvat käytössä oleviin keinoihin puolustaakseen kaikkea sellaista, joilla on merkittävää kerrottavaa ja näytettävää tämän päivän katujen tallaajille.

Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

Valkolinnasta vielä

VALKOLINNA

Tekstilainaus vihkosesta VILJO REVELL 100 VUOTTA 2010, KAUPUNKIKIERROS, VAASASSA REVELLIN JALANJÄLJILLÄ, Vaasan kaupunki.

”Valkolinna valmistui vuonna 1939 suojeluskuntataloksi. Rakennuksessa oli tykkihalli, järjestön kokoontumistiloja sekä luentosaleja. Siihen liittyi ensimmäisessä vaiheessa myös aluepäällikön asunto, joka myöhemmin purettiin kerrostalon tieltä.

Tykkihallin laajennus valmistui vuonna 1942 rakennuksen pohjoispäätyyn. Kokonaisuus oli tyyliltään modernin funktionalistinen valkoisine pintoineen, tasakattoineen ja kattoterasseineen.

Suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944 ja Valkolinna siirtyi OTK:n omistukseen. Muutos lihanjalostustehtaaksi valmistui vuonna 1951. Rakennuskokonaisuuden linjakkuus hämärtyi ja rakennuksen luonne muuttui merkittävästi. Rakennusliike A. Hakoranta osti kiinteistön 60-luvun lopulla ja on käyttänyt sitä varastona.

Valkolinna on suojeluskuntatalojen joukossa poikkeava modernin, korkealaatuisen arkkitehtuurinsa johdosta. Rakennuksen loistokausi jäi kuitenkin kovin lyhyeksi suojeluskuntien lakkauttamisen vuoksi. Valkolinna on suojeltu asemakaavassa, mutta tällä hetkellä purku-uhan alla.”

Tässä mennään nyt

Kuva: AN. (30.9.2014) Vaasan Valkolinnan rippeet, eli mitä on jäljellä Viljo Revellin alun perin 1939 suojeluskuntataloksi suunnittelemasta arvorakennuksesta.

Kohteen suojelu epäonnistui, monestakin syystä. Miksi näin kävi? - Sitä on syytä oikeasti miettiä.

Alkuperäisen Valkolinnan ja tontin kohtaloksi on ollut ”tulla muutetuksi rahaksi” pala palalta. Loppusuora on edessä, kun raunioitunut rakennus puretaan, ja tilalle tehdään parkkihalli uusien Valkolinna tornitalojen asukkaiden käyttöön.

Sanomalehti Vasabladetin mukaan (22.10.2014) uusimmat suunnitelmat ovat valmiit. Alkuperäiset, vielä jäljellä olevat Valkolinnan rippeet puretaan, ja tilalle tulee pysäköintitalo, ja sen eteen korkea kerrostalo, joka on samantyylinen kuin tontilla jo oleva ensimmäinen korkea kerrostalo, nimeltään Asunto Oy Vaasan Valkolinna Bostad Ab.

Katso kuva suunnitelmista http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/42357

Tekstin koonnut Aimo Nyberg

Poikkeuslupaa haetaan

Kuva: AN. 18.1.2014. Aurinko paistaa Vöyrinkaupungin rinteellä.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n konkurssipesä hakee oikeutta poiketa voimassa olevasta asemakaavasta, ts. rakentaa viisikerroksinen asuinrakennus tälle vanhan Valkolinnan paikalle.

Edelleen voimassa oleva asemakaava sallii tälle paikalle vain kolmikerroksisen rakennuksen, ja uusia nyt tehtyjä suunnitelmia pienemmän rakennusalan.

Valkolinna on ollut merkittävä suojelukohde. Viljo Revellin suunnittelema rakennus on alunperin ollut vaasalaisten suojeluskuntien käytössä ja omistama. Vaiherikkaan historian päätteeksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päätöksellään joulukuussa 2010 myöntänyt poikkeamisen Valkolinnan suojelustatuksesta sr-2 mahdolliseksi. Ts. vanhan Valkolinnan tilalle on tulossa jossain vaiheessa uudisrakennus.

Asukasyhdistyksemme on viime vuodet ns. seurannut sivusta ent. sotilaspoikien yhdistyksen ja SAFAN eli arkkitehtien yhdistyksen pyrkimyksiä saada säilytettyä edes julkisivu tästä V. Revellin kotikaupunkiinsa suunnittelemasta tyylihistoriallisesti merkittävästä rakennuksesta.

Suunnitteilla olevaan kohteeseen (Asunto Oy Vaasan Majuri) voi perehtyä Vaasan kaupungin kaavoituksen kotisivuilla. Asianosalliset voivat niin halutessaan tehdä kirjallisia muistutuksia 31.1.2014 asti.

Vaasan Valkolinnat

Kuva: AN, 19.2.2011, Vaasan ns. Vanha Valkolinna ja As Oy Vaasan Valkolinna

Toimittaja Joonas Kuikan kirjoitus (Pohjalainen 19.9.2012) on realistinen katsaus siihen, mikä on tämän päivän tilanne ns. Vanhan Valkolinnarakennuksen osalta. Kohde on esillä tänä iltana myös rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa.

Kirjoituksen teksti on karua luettavaa. Aikoinaan suojelustatuksen saaneen rakennuksen nykytilanne on harmillinen todiste paitsi asianosallisten saamattomuudesta, niin myös järjestelmän puutteista. Konkurssin tehnyt rakennusliike on voinut jättää suojelukohteen täysin vaille huolenpitoa, eli odottamaan tuhoutumistaan, eikä tästä ilmeisesti ole ollut mahdollista saada ketään vastuuseen. Näin on, vaikka omistaja ei ole edes pystynyt pitämään ovia ja ikkunoita lukossa ja suljettuina.

Tämän vanhan, alkuperäisen Vaasan Vanhan Valkolinnan vieressä on nykyään uusi Valkolinna- niminen korkea kerrostalo (As Oy Vaasan Valkolinna). Siinä asuvien ja muidenkin lähialueiden asukkaiden kannat on helppo ymmärtää. Rappiolle päästetty arvorakennus on suorastaan vaarallinen ainakin uteliaille lapsille, ja korjauskelvottomana se on nykyään myös hyvin ruma, sekä todellakin alueen viihtyisyyttä ja taloudellisia arvoja alentava. Rakennus- ja ympäristölautakunta toivottavasti ohjeistaa nyt viranomaisia toimiin, joilla vaaratilanteet poistetaan, ts. ainakin pääsy rakennuksen sisään ja katoille on pystyttävä estämään.

Tulevasta rakennuksen purkamisesta, jos ja kun se on edessä, voisi alueen asukkaita, ja laajempaakin vaasalaista yleisöä informoida. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, lupa purkaa kohde, on olemassa tältä keväältä. Purkutyö vaan on kallista, eikä omistaja ilmeisesti halua tehdä purkua erillisenä toimena, vaan työ onnistunee vasta kun tontti voidaan myydä maksukykyiselle rakennuttajalle. Tämä taas vaatii onnistuakseen tietenkin rakentamislupia ja hyväksyttyjä uusia piirustuksia.

Ns. Vanhan Valkolinnan rakennuksen omistajan, Hakorannan konkurssipesän tähänastiset toimenpiteet ovat olleet ”johdonmukaisia” eli on myyty kaikki arvokas ympäriltä, ja jätetty viimeiseksi palaseksi itse asian ydinkohde. Konkurssipesän tavoite ei ilmeisesti missään vaiheessa ole ollut mahdollistaa historiallisen suojeluskuntatalon pelastustoimia. Rakennuksen arvonmukaisesta kohtelusta ovat kantaneet huolta Museoviraston ja Vaasan kaupunkisuunnittelun virkamiehet, samoin rakennuksen alun perin vuonna 1939 rakennuttaneen ja omistaneen paikallisen suojeluskunnan perinteen vaalijat eli Entisten Sotilaspoikien Tukiyhdistys, ja myös arkkitehtonisia arvoja vaaliva SAFA (Suomen Arkkitehtiliitto)

Näistä tahoista kaksi viimeisintä (Entisten Sotilaspoikien Tukiyhdistys ja Suomen Arkkitehtiliitto) ovat ne valituksia tehneet tahot, joita Pohjalaisen toimittaja Joonas Kuikka kehottaa kirjoituksessaan häpeämään, ja vihdoin luovuttamaan asiassa. Tähän toimittajan näkökantaan en voi yhtyä. On liian helppoa sanoa näin katsomalla asiaa vain tämän päivän silmin.

Vaasan Vanha Valkolinna olisi ansainnut toisenlaisen kohtalon, sen historialliset viestit ja henkinen perintö eivät toki Vaasassa unohdu, vaikka yksi fyysinen kohde poistuukin. Arkkitehti Viljo Revell teki toki paljon muitakin merkittäviä funktionalistisia rakennuksia, myös kotikaupunkiinsa Vaasaan, eikä hänen elämäntyönsä arvo siitä vähene, vaikka yksi merkittävä kohde tuhotaan. Vaasan suojeluskuntatalossa oli erityisiä rakenneratkaisuja ja yksityiskohtia, jotka olivat ainutlaatuisia. On valitettavaa, että hänen kotikaupungissaan ei lopultakaan löytynyt todellista ymmärrystä ja arvostusta tämän kohteen suojelemiseen ja jonkinlaiseen uusiokäyttöön.

Asukasyhdistyksemme seuraa mielenkiinnolla Hakorannan konkurssipesän ja kaupungin rakennusvalvontatoimiston toimia jatkossakin. Palokunnan ja pelastusyksiköiden kutsumiselta paikalle toivon mukaan vältytään.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja