Aika on ulottuvuus,
aika on matka,
aika on askel,
aika on tässä ja nyt.
Aikaa - vaan on,
ja aikaa ei enää ole.
Ilman alkua ja loppua,
me aaltoina ajassa matkaamme.
Olemme toisillemme rantoja,
suojaan hetkeksi ajautua.
Runoteksti: AN.
Kuva: Rolf Holmin vuosikalenterin 2015 kannessa on entisen Sokeritehtaan toimistorakennus Vaskiluodossa. Kalenterissa 12 hienoa kuvaa vaasalaisista rakennuksista.
Kalenteria myydään kirjakaupoissa ja myös suoraan Rolfin ateljeessa Rantakatu 8.
Ennen ja nyt – nykyisyys ja tulevaisuus?
Menneisyyteen päin haikailu on etenkin vanhemman väen luonnollinen näkökanta.
Kaupunkikuvaan ei haluttaisi yllättäviä, uusia ja erilaisia, ristiriitaisia elementtejä, jotka outoudellaan voivat aiheuttaa jopa pelkoja. Muutokset nykytilaan koeteen turvattomuutta lisäävinä, ja omiin arkisiin rutiineihin vaikuttavina uhkatekijöinä. Muutosten nopeutta vierastetaan, vaikka ymmärretäänkin, että mikään ei pysy koskaan ikuisesti paikallaan, ja kaikilla asioilla, niin elollisilla kuin elottomilla, on aina omat elinkaarensa.
Nämä ns. maltillisen kehityksen kannattajat eivät jaksa innostua esim. korkeasta rakentamisesta, ei ainakaan pilvenpiirtäjistä. Ja vaikka halutaan olla suvaitsevaisia, ja ymmärtää erilaisuuttakin, niin kuitenkin asenne on ”vanhassa vara parempi” - ja siksi viime kädessä aina pyritään jarruttamaan kaikkia muutoksia.
Toinen luonnollinen näkökanta on – nuoruuden mukanaan tuoma into uudistuksiin, muutoksiin.
Nykytila koetaan pysähtyneenä, esteenä uudelle ja paremmalle. ”Edistysusko” mm. tekniikan kykyyn syrjäyttää vanhaa osaamista voi johtaa perinteisten menetelmien ja tapojen vieroksumiseen. Oma esille pääsy, ja vaikutusvallan saaminen edellyttää usein myös kamppailua vallassa olevia ja heidän arvojaan vastaan. Uutta ei voi syntyä, ellei ensin kumoa vanhaa.
Tätä vastakkainasettelua, nuoret vastaan vanhat, uudistusmieliset vastaan konservatiivit, ym. termein kuvattua taloudellista/poliittista/ inhimillistä yksilöiden välistä yhteenottoa ei kenties ole kovin helppoa nähdä, eikä ainakaan ymmärtää, muuta kuin omien värittyneiden silmälasiensa läpi.
Aikaa, aikakausia tarkkailtaessa muotisuuntaukset, ajanilmiöt, inspiraationlähteet ym. voidaan nähdä spiraalinomaisesti etenevinä ajallisina, toistuvina kehinä. Puhutaan tietystä vuosikymmenestä, ja vuosisadoistakin, kun arvioidaan mikä ajatusmalli kulloinkin on ollut ns. vallitsevana ajanhenkenä.
Historioitsijoiden tehtävänä on sitten näitä jälkikäteen nimetä, ismeillä ym. luokituksilla. Aikakauden itse kokeneet eivät tästä osanneet kertoa vielä mitään.
Vaasassa on viime vuosina hyvin vahvasti haikailtu menneisyyteen päin. Yksi osoitus tästä on sosiaaliseen mediaan syntyneet nettisivustot, joissa esitellään vanhoja valokuvia Vaasasta. Samaa buumia voi sanoa olevan myös taitelija Rolf Holmin suuri suosio. Vaasan kauniit rakennukset ovat öljy- ja akvarellimaalauksina päätyneet moniin koteihin kertomaan vaasalaisten arvostuksesta omaa kaupunkiaan kohtaan. Vaasa-aiheiset postikortit, kalenterit ovat myös levinneet ympäri maailmaa kertomaan paikallisesta historiasta, ja niistä arvoista, joilla kaupunkia on rakennettu.
Oman kotiseudun, sen historian arvostaminen on erinomaisen hieno asia. Kestävä tulevaisuus voi perustua vain rehelliseen menneisyyden tuntemukseen, ja aikaisempien sukupolvien työn kunnioitukseen.
Optimismilla eteenpäin
Vaasalla ei ole varaa jarruttaa. Ellei oma kaupunkiseutumme, nykyinen Vaasa lähialueineen pysty olemaan yhtenä koko valtakunnan positiivista vetureista, niin jäämme auttamattomasti syrjään, putoamme kehityksen kelkasta. Valitettavasti myös paikallaan pysyminenkin tulee johtamaan yhtä surkeaan tulevaisuuteen. Alas ajettuja kyliä, kuntia, kaupunkiseutuja, jopa maakuntia on 2000-luvun Suomessa yllin kyllin.
Tällaista ei-toivottavaa, huonoa kehitystä vastaan, on mahdollista taistella. Onneksi näyttäisi siltä, että täällä Vaasassa tähän on oikeasti halukkuutta, ja riittävästi myös tahtoa, kykyä ryhtyä tarvittaviin toimiin. Helppoa ja itsestään selvää suunta kohti menestystä ei kuitenkaan ole. Meillä on erinomaisia vahvuuksia, onnistumisen edellytyksiä: Vaasan kaksikielisyys, monikulttuurisuus, yhteydet Ruotsiin, ja kehittyvät logistiikkayhteydet maailmalle. Huippuosaamista teollisuudessa, jne. Ja ennen kaikkea tarmokkaasti toimivia ihmisiä.
Ei sovi myöskään vähätellä jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina alueelle syntyneen vahvan henkisen ja kulttuurillisen asemamme merkitystä. Vaasa on vuosisatoja ollut sekä portti että vartiotorni länteen päin. Tätä vahvuutta on tänä päivänäkin mahdollista edelleen kehittää. Mm. Pohjolan poikittaisliikenne, yhteydet lännestä Norjan rannikolta Vaasaan ja täältä eteenpäin Pietarin kautta itään ovat ainutlaatuinen mahdollisuus hyödynnettäväksi koko Suomen eduksi.
Jos ”Vaasan visiota”, eikä muitakaan maamme alueellisia vetureita, saada vietyä eteenpäin tulevina vuosikymmeninä, niin pelottavaksi näkymäksi nousee Suomen kutistuminen Helsinki – Turku - Tampere kolmion sisälle muodostuvaksi ”suurcityksi” muun Suomen autioituessa, ja asutuksen alasajon myötä muun Suomen muuttuessa metsä- ja kaivosteollisuuden reservialueiksi.
Maltilla kuitenkin
Vanha ja uusi luovat yhdessä kerroksellista kaupunkikuvaa, eri vuosikymmenten rakennustyylit luovat kontrasteja, jotka erilaisuudellaan korostavat kaupungin dynaamista eteenpäinmenoa!
Kaupunki muuttuu tottakai koko ajan, ja toivottavasti näin myös kehittyy. Alueen on oltava elinvoimainen, ja muutosten on tuotava laadukasta hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille, niin asukkaille, liike-elämälle, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnoille ym. tahoille. Tässä oleellista on myönteinen ilmapiiri, josta me kaikki olemme yhdessä vastuussa.
Asukasyhdistyksissä on syytä korostaa, että vaikuttaminen oman alueensa asioihin on hieno asia, ja siis puolustettava oikeus. Samalla tulee jokaisen meistä myös ymmärtää, että erilaisten mielipiteiden esiin tuominen on vain perusta, eräänlainen kivijalka, (tietoja, asenteita, kokemuksia), joiden päälle kaupungin virkamiesten, ja ennen kaikkea poliittisten päättäjien, on kyettävä tekemään oikeudenmukaisia, aikaa kestäviä päätöksiään. Näin syntyy uutta ja tarpeellista, joskus pitkienkin prosessien kautta.
Kaikkia meitä tarvitaan
On hyvä ymmärtää, että demokratiassa tuskin koskaan ollaan asioista niin samaa mieltä, etteikö aina jotkut ole tyytymättömiä. Tämäkin kuuluu demokratiaan: voi olla joskus jopa niin, ettei kukaan ole lopputulokseen tyytyväinen, mutta silti sillä vaan on mentävä eteenpäin, ainakin toistaiseksi.
Jos joku, tai jokin taho kuvittelee voivansa yksin sanella asioita, ei kyse ole sellaisesta demokratiasta, jota täällä Suomessa lakien mukaan tulee noudattaa. Laillisuusnäkökulma on kuitenkin ehdottomasti ainut toimintatapa, etenkin pienempien ja heikompien osapuolten kannalta, jolla voi saavuttaa menestystä omien näkemystensä ajamisessa.
Vuorovaikutus, ja yhteistyö on oikea tie eteenpäin. Miltä meidän oma lähiympäristömme näyttää, millaisia palveluja kuntalainen saa asuinalueellaan, ja onko mahdollisuutta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa, - nämä ovat perustavanlaatuisia kysymyksiä yksilön ja yhteisön hyvän elämän edellytyksiä luotaessa.
TULOSSA – INOM KORT!
Asukasyhdistyksemme on rakentava yhteistyökumppani, aina ja kaikissa asioissa, kun halutaan löytää Vaasan ja vaasalaisten parhaat tulevaisuuden vaihtoehdot.
Tässä blogissa aloitetaan HAASTATTELUSARJA, jossa paikalliset vaikuttajat, poliitikot, virkamiehet, tavalliset asukkaat, jne. saavat kertoa näkemyksiään, tulevaisuuden visioitaan siitä, mikä on hyväksi Vaasalle, nyt ja tulevaisuudessa. (Kaikki asialliset mielipiteet julkaistaan, eli lähetä omia juttuja julkaistavaksi, tai ilmoittaudu haastateltavaksi. S-posti: aimonyberg(at)gmail.com, puh 050 3308540)
Haastattelusarjan aloittaa ensi viikolla Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim
Strand.
Kaikella eloperäisellä ja elottomallakin on oma aikansa, elinkaarensa. Samoin kaikella on aina myös tässä ja nyt hetkensä.
Valokuvaukseen erinomaisen hyviä hetkiä ovat kaikenlaiset rajapinnat, taitekohdat, isommat ja pienemmät murrokset aikojen saatossa.
Aimo Nyberg
