Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan korkea rakentaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan korkea rakentaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. marraskuuta 2014

Huomenna on taas tänään

Huomenna on taas tänään

Aika on ulottuvuus,
aika on matka,
aika on askel,
aika on tässä ja nyt.

Aikaa - vaan on,
ja aikaa ei enää ole.

Ilman alkua ja loppua,
me aaltoina ajassa matkaamme.

Olemme toisillemme rantoja,
suojaan hetkeksi ajautua.

Runoteksti: AN.




Kuva: Rolf Holmin vuosikalenterin 2015 kannessa on entisen Sokeritehtaan toimistorakennus Vaskiluodossa. Kalenterissa 12 hienoa kuvaa vaasalaisista rakennuksista.

Kalenteria myydään kirjakaupoissa ja myös suoraan Rolfin ateljeessa Rantakatu 8.


Ennen ja nyt – nykyisyys ja tulevaisuus?

Menneisyyteen päin haikailu on etenkin vanhemman väen luonnollinen näkökanta.

Kaupunkikuvaan ei haluttaisi yllättäviä, uusia ja erilaisia, ristiriitaisia elementtejä, jotka outoudellaan voivat aiheuttaa jopa pelkoja. Muutokset nykytilaan koeteen turvattomuutta lisäävinä, ja omiin arkisiin rutiineihin vaikuttavina uhkatekijöinä. Muutosten nopeutta vierastetaan, vaikka ymmärretäänkin, että mikään ei pysy koskaan ikuisesti paikallaan, ja kaikilla asioilla, niin elollisilla kuin elottomilla, on aina omat elinkaarensa.

Nämä ns. maltillisen kehityksen kannattajat eivät jaksa innostua esim. korkeasta rakentamisesta, ei ainakaan pilvenpiirtäjistä. Ja vaikka halutaan olla suvaitsevaisia, ja ymmärtää erilaisuuttakin, niin kuitenkin asenne on ”vanhassa vara parempi” - ja siksi viime kädessä aina pyritään jarruttamaan kaikkia muutoksia.

Toinen luonnollinen näkökanta on – nuoruuden mukanaan tuoma into uudistuksiin, muutoksiin.

Nykytila koetaan pysähtyneenä, esteenä uudelle ja paremmalle. ”Edistysusko” mm. tekniikan kykyyn syrjäyttää vanhaa osaamista voi johtaa perinteisten menetelmien ja tapojen vieroksumiseen. Oma esille pääsy, ja vaikutusvallan saaminen edellyttää usein myös kamppailua vallassa olevia ja heidän arvojaan vastaan. Uutta ei voi syntyä, ellei ensin kumoa vanhaa.

Tätä vastakkainasettelua, nuoret vastaan vanhat, uudistusmieliset vastaan konservatiivit, ym. termein kuvattua taloudellista/poliittista/ inhimillistä yksilöiden välistä yhteenottoa ei kenties ole kovin helppoa nähdä, eikä ainakaan ymmärtää, muuta kuin omien värittyneiden silmälasiensa läpi.

Aikaa, aikakausia tarkkailtaessa muotisuuntaukset, ajanilmiöt, inspiraationlähteet ym. voidaan nähdä spiraalinomaisesti etenevinä ajallisina, toistuvina kehinä. Puhutaan tietystä vuosikymmenestä, ja vuosisadoistakin, kun arvioidaan mikä ajatusmalli kulloinkin on ollut ns. vallitsevana ajanhenkenä.

Historioitsijoiden tehtävänä on sitten näitä jälkikäteen nimetä, ismeillä ym. luokituksilla. Aikakauden itse kokeneet eivät tästä osanneet kertoa vielä mitään.

Vaasassa on viime vuosina hyvin vahvasti haikailtu menneisyyteen päin. Yksi osoitus tästä on sosiaaliseen mediaan syntyneet nettisivustot, joissa esitellään vanhoja valokuvia Vaasasta. Samaa buumia voi sanoa olevan myös taitelija Rolf Holmin suuri suosio. Vaasan kauniit rakennukset ovat öljy- ja akvarellimaalauksina päätyneet moniin koteihin kertomaan vaasalaisten arvostuksesta omaa kaupunkiaan kohtaan. Vaasa-aiheiset postikortit, kalenterit ovat myös levinneet ympäri maailmaa kertomaan paikallisesta historiasta, ja niistä arvoista, joilla kaupunkia on rakennettu.

Oman kotiseudun, sen historian arvostaminen on erinomaisen hieno asia. Kestävä tulevaisuus voi perustua vain rehelliseen menneisyyden tuntemukseen, ja aikaisempien sukupolvien työn kunnioitukseen.


Optimismilla eteenpäin

Vaasalla ei ole varaa jarruttaa. Ellei oma kaupunkiseutumme, nykyinen Vaasa lähialueineen pysty olemaan yhtenä koko valtakunnan positiivista vetureista, niin jäämme auttamattomasti syrjään, putoamme kehityksen kelkasta. Valitettavasti myös paikallaan pysyminenkin tulee johtamaan yhtä surkeaan tulevaisuuteen. Alas ajettuja kyliä, kuntia, kaupunkiseutuja, jopa maakuntia on 2000-luvun Suomessa yllin kyllin.

Tällaista ei-toivottavaa, huonoa kehitystä vastaan, on mahdollista taistella. Onneksi näyttäisi siltä, että täällä Vaasassa tähän on oikeasti halukkuutta, ja riittävästi myös tahtoa, kykyä ryhtyä tarvittaviin toimiin. Helppoa ja itsestään selvää suunta kohti menestystä ei kuitenkaan ole. Meillä on erinomaisia vahvuuksia, onnistumisen edellytyksiä: Vaasan kaksikielisyys, monikulttuurisuus, yhteydet Ruotsiin, ja kehittyvät logistiikkayhteydet maailmalle. Huippuosaamista teollisuudessa, jne. Ja ennen kaikkea tarmokkaasti toimivia ihmisiä.

Ei sovi myöskään vähätellä jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina alueelle syntyneen vahvan henkisen ja kulttuurillisen asemamme merkitystä. Vaasa on vuosisatoja ollut sekä portti että vartiotorni länteen päin. Tätä vahvuutta on tänä päivänäkin mahdollista edelleen kehittää. Mm. Pohjolan poikittaisliikenne, yhteydet lännestä Norjan rannikolta Vaasaan ja täältä eteenpäin Pietarin kautta itään ovat ainutlaatuinen mahdollisuus hyödynnettäväksi koko Suomen eduksi.

Jos ”Vaasan visiota”, eikä muitakaan maamme alueellisia vetureita, saada vietyä eteenpäin tulevina vuosikymmeninä, niin pelottavaksi näkymäksi nousee Suomen kutistuminen Helsinki – Turku - Tampere kolmion sisälle muodostuvaksi ”suurcityksi” muun Suomen autioituessa, ja asutuksen alasajon myötä muun Suomen muuttuessa metsä- ja kaivosteollisuuden reservialueiksi.

Maltilla kuitenkin

Vanha ja uusi luovat yhdessä kerroksellista kaupunkikuvaa, eri vuosikymmenten rakennustyylit luovat kontrasteja, jotka erilaisuudellaan korostavat kaupungin dynaamista eteenpäinmenoa!

Kaupunki muuttuu tottakai koko ajan, ja toivottavasti näin myös kehittyy. Alueen on oltava elinvoimainen, ja muutosten on tuotava laadukasta hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille, niin asukkaille, liike-elämälle, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnoille ym. tahoille. Tässä oleellista on myönteinen ilmapiiri, josta me kaikki olemme yhdessä vastuussa.

Asukasyhdistyksissä on syytä korostaa, että vaikuttaminen oman alueensa asioihin on hieno asia, ja siis puolustettava oikeus. Samalla tulee jokaisen meistä myös ymmärtää, että erilaisten mielipiteiden esiin tuominen on vain perusta, eräänlainen kivijalka, (tietoja, asenteita, kokemuksia), joiden päälle kaupungin virkamiesten, ja ennen kaikkea poliittisten päättäjien, on kyettävä tekemään oikeudenmukaisia, aikaa kestäviä päätöksiään. Näin syntyy uutta ja tarpeellista, joskus pitkienkin prosessien kautta.

Kaikkia meitä tarvitaan

On hyvä ymmärtää, että demokratiassa tuskin koskaan ollaan asioista niin samaa mieltä, etteikö aina jotkut ole tyytymättömiä. Tämäkin kuuluu demokratiaan: voi olla joskus jopa niin, ettei kukaan ole lopputulokseen tyytyväinen, mutta silti sillä vaan on mentävä eteenpäin, ainakin toistaiseksi.

Jos joku, tai jokin taho kuvittelee voivansa yksin sanella asioita, ei kyse ole sellaisesta demokratiasta, jota täällä Suomessa lakien mukaan tulee noudattaa. Laillisuusnäkökulma on kuitenkin ehdottomasti ainut toimintatapa, etenkin pienempien ja heikompien osapuolten kannalta, jolla voi saavuttaa menestystä omien näkemystensä ajamisessa.

Vuorovaikutus, ja yhteistyö on oikea tie eteenpäin. Miltä meidän oma lähiympäristömme näyttää, millaisia palveluja kuntalainen saa asuinalueellaan, ja onko mahdollisuutta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa, - nämä ovat perustavanlaatuisia kysymyksiä yksilön ja yhteisön hyvän elämän edellytyksiä luotaessa.

TULOSSA – INOM KORT!

Asukasyhdistyksemme on rakentava yhteistyökumppani, aina ja kaikissa asioissa, kun halutaan löytää Vaasan ja vaasalaisten parhaat tulevaisuuden vaihtoehdot.

Tässä blogissa aloitetaan HAASTATTELUSARJA, jossa paikalliset vaikuttajat, poliitikot, virkamiehet, tavalliset asukkaat, jne. saavat kertoa näkemyksiään, tulevaisuuden visioitaan siitä, mikä on hyväksi Vaasalle, nyt ja tulevaisuudessa. (Kaikki asialliset mielipiteet julkaistaan, eli lähetä omia juttuja julkaistavaksi, tai ilmoittaudu haastateltavaksi. S-posti: aimonyberg(at)gmail.com, puh 050 3308540)

Haastattelusarjan aloittaa ensi viikolla Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim 
Strand


Kuvat: EV ja VK, Syksyn ja talven rajalla, 13.11.2014. (oppilastöitä)

Kaikella eloperäisellä ja elottomallakin on oma aikansa, elinkaarensa. Samoin kaikella on aina myös tässä ja nyt hetkensä.

Valokuvaukseen erinomaisen hyviä hetkiä ovat kaikenlaiset rajapinnat, taitekohdat, isommat ja pienemmät murrokset aikojen saatossa.

Aimo Nyberg

torstai 13. marraskuuta 2014

Vaasaan pilvenpiirtäjiä vai ei

Nyt se alkaa myös täällä meillä Vaasassa, nimittäin kiihkeä väittely korkeiden rakennusten puolesta ja niiden rakentamista vastaan!

Vaasassa korkeasta rakentamisesta on viritelty keskustelua jo jonkin aikaa, ja nyt ilmeisesti halutaan ihan tosissaan etsiä ”yhteenottoa” kaupunkikuvan nykytilaa arvostavien ns. jarruttajien ja uuden uljaan, korkeaa rakentamista suosivien ”futuristien” välille.

Mm. kaupungin valtuuston puheenjohtaja Joakim Strand on syksyn mittaan esittänyt julkisesti haaveita Pohjoismaiden korkeimmasta rakennuksesta juuri Vaasaan. (Kaupungin tiedotuslehti 3/2014, pääkirjoitus)

Eilen 11.11.2014 on kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ollut esillä suunnitelmia, jotka toteutuessaan toisivat Vaasaan useitakin silmiinpistävän korkeita uudisrakennuksia nykyisen kaupunkimaiseman sekaan.

Näin asiasta uutisoi Vasabladet (online, publicerad 12 november kl 20:01)

Vasa växer på höjden

Det 21 våningar höga huset på Vasklot är högst, men höga hus är melodin i flera aktuell¬a planer.

Det ska byggas på höjden i Vasa, och politikerna är med på noterna.

I tisdags klubbade stadsstyrelsens planeringssektion av flera planer, som går till påseende med höga hus inritade.

Högst är YIT:s 21 våningar höga torn invid hotell Tropiclandia på Vasklot. Det blir ett helt nytt landmärke för staden. Till största delen får tornet bostäder, men de lägsta våningarna reserveras för semester-lägenheter.

Även i centrum byggs det högt. Den planerade, sluttande skapelsen invid Österbottens hus på Sandögatan kan bli nio våningar hög. I den planen ingår gamla PF:s eller Flicklyceets kvarter, där det blir bostäder förutom i Flicklyceet även i nya hus längs brandgatan och Kyrkoesplanaden.

Också Voas planer på att riva radhusen vid Abborrvägen i Brändö går vidare. Varken planeringsverket eller Österbottens museum är beredda att skydda husen, trots att de är pionjärer i sitt slag.

Voas vill ersätta dem med tre åtta våningar höga hus. Hur snabbt de blir verklighet är oklart. Det är mycket möjligt att det kommer besvär mot rivningen.

Busstationstomten var denna gång inte på planeringssektionens lista, men även där planeras tornhus.

Text Björn Nyberg


Uumajassa ollaan jo pitkällä, ja aika korkealla
Kenties peruuttamattomasti jo liiankin pitkällä?

Onko poliittisilla päättäjillämme yksinoikeus kaupunkikuvan määräämiseen?
Ovatko rakennusfirmat jälleen ottamassa ylivallan? 

Asukasyhdistyksemme teki marraskuun alussa tutustumismatkan Merenkurkun yli Euroopan kulttuuripääkaupunkiin, Uumajaan. Miltä siellä näytti, keskellä aikamoista rakennusbuumia, siitä saat jonkinmoisen kuvan, kun katson tämän blogisivun alalaidan diasarjan, yhteensä 70 kuvaa Uumajasta.

Asukasyhdistyksemme ryhmä oli tutustumassa paikallisiin asukkaisiin ja myös kaupunkikuvaan. Totesimme siellä olevan menossa melkoisen rakennusbuumin. Ja suunta näyttää siellä olevan erityisesti ylöspäin. Korkearakentaminen herättää siellä melkoista keskustelua. Mm. Väven – uusi kulttuurikeskus, Stora Hotellin kyljessä on melkoinen ilmestys.

Vanhan rakennuskannan yhdistäminen uuteen on aina ollut haasteellista, ja sitä se on erityisesti nyt, kun on oikeasti ekologisistakin syistä tärkeää tiivistää kaupunkien keskustoja, ja samalla taata niiden elinvoimaisuutta. Etsittäessä parhaita kokonaisratkaisuja, on ratkaistava puretaanko alta pois jotain, vai kunnostetaanko vanhaa, ja yhdistetään mahdollisimman hyvin uusia ja vanhoja toimintoja, ja muutetaan tarvittaessa sisätiloja vastaamaan nykytarpeita. Rakennustenkin käyttötarkoitukset muuttuvat aikojen saatossa, ja kaikenlainen uusiokäyttö on aina parempi vaihtoehto kuin kohteen jättäminen rappioitumaan, ja odottamaan purkamista.

Helsingissä pilvenpiirtäjät puhuttavat niin asukkaita, asukasyhdistyksiä, kuin myös suunnittelijoita ja päättäjiä. Kun pääkaupunkiseudulla käy, ei voi olla huomaamatta kehityksen suuntaa. Kaukana ei ole ajatus, että onko tarkoitus oikeasti keskittää sinne tulevina vuosikymmeninä koko Suomen väestö?

Tampere pitää mainettaan yllä, uskoa vahvaan tulevaisuuteensa. Rakentamisen osalta tätä on osoitettu tekemällä rautatieaseman viereen Suomen korkein rakennus, Tampereen Tornihotelli. (88 metriä, 25 kerrosta)

Vaasa on totta kai myös vahva ja itsensä uskova, kasvuun ja menestykseen luottava kaupunkiseutu. Paikallisessa sosiaalisessa mediassa on jo alkanut mielenkiintoinen keskustelu tarvitaanko Vaasaan pilvenpiirtäjiä. Asukasyhdistyksemme tulee varmasti antamaan kannanottoja, ja järjestämään keskustelujakin Vaasan kaupunkikuvasta, kuten olemme tehneet aiemminkin. Asia noussee esille ainakin tulevassa syyskokouksessamme joulukuussa.

Pilvenpiirtäjillä on sama kasvuominaisuus kuin sienillä

Tämän kaupunkisuunnittelufilosofiaan liittyvän viisauden alkuperäisestä esittäjästä minulla ei ole tietoa. Lainaan vertausta Kulttuurinavigaattori Heikki Kastemaalta, hänen somessa julkaisemastaan kommentista, joka koski pääkaupunkiseudun pilvenpiirtäjien rakentamista. Se tarkoittanee sitä, että jos pilvenpiirtäjiä rakennetaan, niitä tulisi olla useampi kuin yksi, eli niiden tulisi saada kasvaa omalla kasvualueellaan. Ja toisaalta, jos jonnekin keskelle jotain vanhempaa aluetta tehdään yksi ”sieni”, niin sinne kyllä kohta nousee ”rihmastosta” lisää, ja entistäkin suurempia pilvenpiirtäjiä.

Myös tämä linkkivinkki on Heikiltä.
The world's best tall buildings of 2014 - in pictures

The eco apartment block One Central Park in Sydney has been named best tall building in the world, topping a list dominated by the Asia-Pacific regiontheguardian.com

Mielestäni on selvää, että korkeaa rakentamistakin on sekä hyvää, että huonoa. Mihin sitä tarvitaan, on perustavaa laatua oleva kysymys.

Keskustelu pilvenpiirtäjistä on nyt täällä Vaasassakin ajankohtaista, toivottavasti esiin tuodaan monipuolisesti eri näkökulmia.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

Ps. Tämä sivusto on avoin kaikille asiallisille, ja omalla nimellä kirjoitetuille teksteille. Sekä kuville. Ota yhteyttä, aimonyberg(at)gmail.com

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...