Vaasaan pilvenpiirtäjiä vai ei

Nyt se alkaa myös täällä meillä Vaasassa, nimittäin kiihkeä väittely korkeiden rakennusten puolesta ja niiden rakentamista vastaan!

Vaasassa korkeasta rakentamisesta on viritelty keskustelua jo jonkin aikaa, ja nyt ilmeisesti halutaan ihan tosissaan etsiä ”yhteenottoa” kaupunkikuvan nykytilaa arvostavien ns. jarruttajien ja uuden uljaan, korkeaa rakentamista suosivien ”futuristien” välille.

Mm. kaupungin valtuuston puheenjohtaja Joakim Strand on syksyn mittaan esittänyt julkisesti haaveita Pohjoismaiden korkeimmasta rakennuksesta juuri Vaasaan. (Kaupungin tiedotuslehti 3/2014, pääkirjoitus)

Eilen 11.11.2014 on kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ollut esillä suunnitelmia, jotka toteutuessaan toisivat Vaasaan useitakin silmiinpistävän korkeita uudisrakennuksia nykyisen kaupunkimaiseman sekaan.

Näin asiasta uutisoi Vasabladet (online, publicerad 12 november kl 20:01)

Vasa växer på höjden

Det 21 våningar höga huset på Vasklot är högst, men höga hus är melodin i flera aktuell¬a planer.

Det ska byggas på höjden i Vasa, och politikerna är med på noterna.

I tisdags klubbade stadsstyrelsens planeringssektion av flera planer, som går till påseende med höga hus inritade.

Högst är YIT:s 21 våningar höga torn invid hotell Tropiclandia på Vasklot. Det blir ett helt nytt landmärke för staden. Till största delen får tornet bostäder, men de lägsta våningarna reserveras för semester-lägenheter.

Även i centrum byggs det högt. Den planerade, sluttande skapelsen invid Österbottens hus på Sandögatan kan bli nio våningar hög. I den planen ingår gamla PF:s eller Flicklyceets kvarter, där det blir bostäder förutom i Flicklyceet även i nya hus längs brandgatan och Kyrkoesplanaden.

Också Voas planer på att riva radhusen vid Abborrvägen i Brändö går vidare. Varken planeringsverket eller Österbottens museum är beredda att skydda husen, trots att de är pionjärer i sitt slag.

Voas vill ersätta dem med tre åtta våningar höga hus. Hur snabbt de blir verklighet är oklart. Det är mycket möjligt att det kommer besvär mot rivningen.

Busstationstomten var denna gång inte på planeringssektionens lista, men även där planeras tornhus.

Text Björn Nyberg


Uumajassa ollaan jo pitkällä, ja aika korkealla
Kenties peruuttamattomasti jo liiankin pitkällä?

Onko poliittisilla päättäjillämme yksinoikeus kaupunkikuvan määräämiseen?
Ovatko rakennusfirmat jälleen ottamassa ylivallan? 

Asukasyhdistyksemme teki marraskuun alussa tutustumismatkan Merenkurkun yli Euroopan kulttuuripääkaupunkiin, Uumajaan. Miltä siellä näytti, keskellä aikamoista rakennusbuumia, siitä saat jonkinmoisen kuvan, kun katson tämän blogisivun alalaidan diasarjan, yhteensä 70 kuvaa Uumajasta.

Asukasyhdistyksemme ryhmä oli tutustumassa paikallisiin asukkaisiin ja myös kaupunkikuvaan. Totesimme siellä olevan menossa melkoisen rakennusbuumin. Ja suunta näyttää siellä olevan erityisesti ylöspäin. Korkearakentaminen herättää siellä melkoista keskustelua. Mm. Väven – uusi kulttuurikeskus, Stora Hotellin kyljessä on melkoinen ilmestys.

Vanhan rakennuskannan yhdistäminen uuteen on aina ollut haasteellista, ja sitä se on erityisesti nyt, kun on oikeasti ekologisistakin syistä tärkeää tiivistää kaupunkien keskustoja, ja samalla taata niiden elinvoimaisuutta. Etsittäessä parhaita kokonaisratkaisuja, on ratkaistava puretaanko alta pois jotain, vai kunnostetaanko vanhaa, ja yhdistetään mahdollisimman hyvin uusia ja vanhoja toimintoja, ja muutetaan tarvittaessa sisätiloja vastaamaan nykytarpeita. Rakennustenkin käyttötarkoitukset muuttuvat aikojen saatossa, ja kaikenlainen uusiokäyttö on aina parempi vaihtoehto kuin kohteen jättäminen rappioitumaan, ja odottamaan purkamista.

Helsingissä pilvenpiirtäjät puhuttavat niin asukkaita, asukasyhdistyksiä, kuin myös suunnittelijoita ja päättäjiä. Kun pääkaupunkiseudulla käy, ei voi olla huomaamatta kehityksen suuntaa. Kaukana ei ole ajatus, että onko tarkoitus oikeasti keskittää sinne tulevina vuosikymmeninä koko Suomen väestö?

Tampere pitää mainettaan yllä, uskoa vahvaan tulevaisuuteensa. Rakentamisen osalta tätä on osoitettu tekemällä rautatieaseman viereen Suomen korkein rakennus, Tampereen Tornihotelli. (88 metriä, 25 kerrosta)

Vaasa on totta kai myös vahva ja itsensä uskova, kasvuun ja menestykseen luottava kaupunkiseutu. Paikallisessa sosiaalisessa mediassa on jo alkanut mielenkiintoinen keskustelu tarvitaanko Vaasaan pilvenpiirtäjiä. Asukasyhdistyksemme tulee varmasti antamaan kannanottoja, ja järjestämään keskustelujakin Vaasan kaupunkikuvasta, kuten olemme tehneet aiemminkin. Asia noussee esille ainakin tulevassa syyskokouksessamme joulukuussa.

Pilvenpiirtäjillä on sama kasvuominaisuus kuin sienillä

Tämän kaupunkisuunnittelufilosofiaan liittyvän viisauden alkuperäisestä esittäjästä minulla ei ole tietoa. Lainaan vertausta Kulttuurinavigaattori Heikki Kastemaalta, hänen somessa julkaisemastaan kommentista, joka koski pääkaupunkiseudun pilvenpiirtäjien rakentamista. Se tarkoittanee sitä, että jos pilvenpiirtäjiä rakennetaan, niitä tulisi olla useampi kuin yksi, eli niiden tulisi saada kasvaa omalla kasvualueellaan. Ja toisaalta, jos jonnekin keskelle jotain vanhempaa aluetta tehdään yksi ”sieni”, niin sinne kyllä kohta nousee ”rihmastosta” lisää, ja entistäkin suurempia pilvenpiirtäjiä.

Myös tämä linkkivinkki on Heikiltä.
The world's best tall buildings of 2014 - in pictures

The eco apartment block One Central Park in Sydney has been named best tall building in the world, topping a list dominated by the Asia-Pacific regiontheguardian.com

Mielestäni on selvää, että korkeaa rakentamistakin on sekä hyvää, että huonoa. Mihin sitä tarvitaan, on perustavaa laatua oleva kysymys.

Keskustelu pilvenpiirtäjistä on nyt täällä Vaasassakin ajankohtaista, toivottavasti esiin tuodaan monipuolisesti eri näkökulmia.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

Ps. Tämä sivusto on avoin kaikille asiallisille, ja omalla nimellä kirjoitetuille teksteille. Sekä kuville. Ota yhteyttä, aimonyberg(at)gmail.com