Vaasassa on 47 katua, jotka ovat saaneet nimensä jonkin historiallisesti merkittävän henkilön, tapahtuman tai muun seikan muistoksi. Ylisiisti Vaasa -hanke teetti vuonna 2008 projektinvetäjä Eva Huddin johdolla tällaisten katujen alku- ja loppupäihin uudet katukyltit, joista näkyy katunimen alkuperä. Koska kyltissä on tilaa vain nimen syntyperän perustiedoille, on jokaisesta katunimen tarinasta, alkuperästä ja taustasta painettu myös esite Vaasan historia katukuvassa.
(Vaasan historia katukuvassa, Vaasan kaupunki 2008, teksti Eva Hudd)
Katukyltit ja esite kertovat vaasalaisille mielenkiintoista ja tärkeää tietoa omasta kotikaupungistamme.
Katukyltti Jääkärinpuistikolla paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 90-vuotisjuhlapäivänä 25.2.2008. Kyltin paljasti juhlallisin menoin jääkärin poika, kamarineuvos Veikko Kurkiala. Jääkärinpuistikko Vetokannaksella on nimetty aikoinaan jääkärien muistolle. Vaasan Historia katukuvassa -esite kertoo Jääkärinpuistikon kohdalla tapahtumista, jotka ovat jääkäriliikkeen synnyn taustalla. Näitä ovat esimerkiksi ensimmäinen sortokausi 1899–1905, helmikuun manifesti, Suomen sotalaitoksen lakkauttaminen ja P.E. Svinhufvudin vangitseminen ja karkottaminen Siperiaan. Syntynyt jääkäriliike saavutti tavoitteensa: Suomen itsenäisyyden. Helmikuun 13 päivänä 1918 jääkärit vannoivat Lockstedtin leirillä sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle, ja seuraavana päivänä alkoi kotimatka. Matkustajalaiva Arcturus toi jääkärit Vaasaan 25.2.1918.
Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen, onhan tänä vuonna vietetty Karl Hedmanin syntymän 150-v. juhlavuotta. Pohjanmaan museossa päättyi alkusyksystä erinomainen yhteenveto lääkäri ja keräilijä Karl Hedmanin elämäntyöstä. Hänen isänsä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.
Historiallisia katunimiä on ympäri kaupunkia. Keskustan alueella kolmella kadulla, Vöyrinkaupungilla yksi, Hietalahdessa viisi, Huutoniemellä viisi, Vanhaan Vaasassa viisi, Suvilahdessa seitsemän, Asevelikylässä yksi, Vaskiluodossa kaksi, Palosaarella 12, Vetokannaksella viisi ja Gerbyssä yksi.
Monet kadut on nimetty henkilöiden, kuten entisten kaupunginjohtajien, taiteilijoiden, neuvosten tai muiden suurmiesten mukaan. Varsinkin keskustassa, Hietalahdessa, Huutoniemellä ja Vanhassa Vaasassa on paljon historiallisesti merkittävien ihmisten mukaan nimettyjä katuja, kuten Ilkankatu ja Kurténinkatu. Suvilahdessa moni katu on puolestaan nimetty Vaasan pitkäaikaisten ystävyyskaupunkien mukaan, kuten Harstadinkatu ja Schwerininkatu. Palosaarella on puolestaan paljon C. G Wolffin laivojen nimisiä katuja, esimerkiksi Neptunintie ja Apollontie.
Vaasan historia katukuvassa -esitettä on saatavilla Matkailutoimistossa, Kansalaisinfossa ja Pohjanmaan museossa. Esite antaa lisätietoa kylteissä esiintyvistä nimistä ja innostaa mahdollisesti tutustumaan yhä syvemmälle kaupungin vaiheikkaaseen historiaan.
Tekstin koonti Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti