Suomen kirjastomuseo on avoinna kesämaanantaisin
Teksti: Ansku
Kuvat: Ansku ja Kalevi Keski-Korhonen
Suomen kirjastomuseoon pääsee taas tutustumaan kesä-elokuussa maanantaisin klo 15-18. Kirjastomuseolla on tilat Vaasan kaupunginkirjaston kolmannessa kerroksessa. Kulku on museoon hissillä lehtilukusalin vierestä.
Kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkinen kertoo Vaasan Luku-kirjaston vaiheista maanantaina 4.5. klo 17.30 Vaasan kaupunginkirjaston Draamasalissa. Luennon jälkeen on mahdollisuus käydä kirjastomuseossa.
Suomen ensimmäisen yleisen kirjaston juuret ovat Vaasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on jäljellä 30 teosta Luku-kirjastosta.
Luku-kirjaston lopetettua toimintansa vaasalaiset jäivät ilman kirjastoa viideksi vuodeksi. Lehtori Oskar Rancken pani toimeksi vuonna 1850, ja uusi kirjasto toimi 1900-luvun alkuun. Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi 1930-luvulla kokoelma säilyneitä niteitä kyseisestä kirjastosta. Niteet oli sidottu mustaan nahkaan, ja siksi kokoelmaa on alettu kutsua Mustaksi kirjastoksi.
Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita, psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja.
Hyvän kuvan kirjastojen toiminnasta ja kirjastohistoriasta saa valokuvanäyttelystä. Valokuvanäyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Kalevi Keski-Korhonen. Hän aloitti Kirjastolehden kuvaajana vuonna 1974. Vuosien varrella hän on kuvannut kirjastoissa eri puolilla Suomea mm. työntekijöitä, asiakkaita, tiloja ja laitteita. Mustavalkoiset kuvat kertovat, miten kirjastoja on käytetty ja miten siellä on tehty työtä. Niistä näkyy myös kirjastojen lopputuote, asiakkaiden ja kokoelman sisältöjen kohtaaminen, virkistys ja oppiminen. Näyttely on koottu näistä Kirjastolehdelle yli kolmenkymmenen vuoden aikana kuvatuista valokuvista. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut valokuvaaja Rita Lukkarinen.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti