Eero Nelimarkka maalasi paljon pohjalaisia kyliä ja lakeuksia. Sanotaankin, että hän antoi maakunnalle kuvataiteellisen identiteetin. Hänen maalauksissaan oli aina vahva persoonallinen ote. Henkilökuvissa korostui psyykkisen puolen korostus, maisemamaalauksissa omakohtaisesti eletty tunnelma.
Lainaus Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Nelimarkka
”Nelimarkka syntyi kahdeksanlapsisen perheen kuopukseksi Vaasassa vaivaistaloon. Taiteilijan vanhemmat Maria ja Erkki Nelimarkka olivat kotoisin Alajärveltä, jossa suvut olivat eläneet jo 1700-luvulta lähtien. Suku oli musikaalinen, perheenisä Erkki lauloi ja soitti viulua. Äidin isä oli ammatiltaan hääsoittaja. Perhe oli siirtynyt paremman toimeentulon toivossa ensin Helsinkiin ja asettunut sen jälkeen Vaasaan. Erkki oli syvästi uskonnollinen ja teki oletettavasti saarnamatkoja. Hän toimi räätälinä ja kuoli Vaasassa mielisairaalassa Eeron ollessa 9-vuotias. Kuoleman myötä perhe muutti köyhäintalosta kaupungin vuokra-asuntoon. Heillä oli omaisuutenaan ainoastaan tyhjä kaappi, pyöreä kaksiosainen pöytä, lavitsa ja leveä sänky.”
Lainaus päättyy
Kuvat: AN 19.11.2017. ”Fatigålin” seinässä oleva muistolaatta.
Muistolaatta löytyy osoitteesta:
Klemettilä, Tammikartano, alueen kauimmainen rakennus, renkitupa ja entinen kasakkatalli, jonka takana kulkee Sairaskodinkatu.
Muistolaatta on kooltaan 28 cm x 46 cm, valkoinen metallilaatta, jossa on soikion muotoinen ympyrä, ja siinä teksti:
Taiteilija Eero Nelimarkka
Syntymäkoti
*10.10.1891 Vaasassa, † 27.11.1977 Helsingissä
Lainaus
Pohjanmaan museon nettisivuilta
”Pohjanmaan museossa oli 15.6.-7.10.2018 esillä näyttely Eero Nelimarkka, joka keskittyi lakeuksien maalaajana paremmin tunnetun taiteilijan 1910- ja 1920-lukujen teoksiin.”
”Eero Nelimarkka (1891–1977) oli 1930-luvulta lähtien yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänen varhaisten teostensa keskeisiä aiheita olivat ihmiskuvat, muun muassa koskettavat lapsimuotokuvat, sekä mittava omakuvien sarja. Teosten näkökulma on moderni ja intiimi, jopa arvoituksellinen. Tiheätunnelmaisten maalausten aiheina oli myös arkisia esineitä sekä sisätiloja, joita usein elävöittää katsojasta poispäin kääntynyt ihmishahmo. Teosten aiheet kertovat myös identiteettiään rakentavan ihmisen maailmasta.”
”Eero Nelimarkka opiskeli ja loi taidemaalarin uraa määrätietoisesti 1910–20 -luvuilla. Matkat Pariisiin vuosina 1912 ja 1920 olivat merkityksellisiä, samoin opiskelu Eero Järnefeltin johdolla Helsingin Yliopiston piirustussalilla. Sukupolvensa taiteilijoiden tapaan hän etsi uusia ilmaisumuotoja, jotka saattoivat näkyä teoksissa nopeinakin muutoksina. 1910-luvun pelkistetyt muodot muuttuivat 1920-luvun alussa maalauksellisuudeksi, jossa siveltimenvedot erottuivat taas reilusti.”
Lainaus päättyy
Tekstilisäys 25.2.2019
Lainaus Pohjalaisesta, 25.2. 2019: Vaasan kaupungin kunnalliskodin, toiselta nimeltä vaivaistalon tai Fatikoolin entisen johtajan Bertta Hietamäen haastattelu. Toimittaja Jenni Mäkelä.
Museoalue
Alueella nykyisin olevat rakennukset:
-Vanhasta Vaasasta vuonna 1886 siirretty 1820-luvun kasakkatalli. Rakennus on vuonna 1891 syntyneen taiteilija Eero Nelimarkan synnyinpaikka.
-Rakennus 1700-luvulta, joka on nimetty Hiireläksi ja joka on yhä kaupungin käytössä oleva asuinrakennus.
-Vilja-aitta 1700-luvulta.
Ruumishuoneena käytetty kellari noin 1820-luvulta.
-Alueeseen liittyy myös 1925 rakennettu Klemettilä-koti, toiselta nimeltään Tiilitalo, jonka suunnittelija on arkkitehti Carl Schoulz.
-Alueeseen liittyy lisäksi maakellari sekä vuonna 1933 valmistunut Klemettilän sikala, jonka suunnittelija on arkkitehti Einar Flinckenberg sadalle sialle.
Lainaus päättyy
Nelimarkka museo Alajärvellä
Perehdy lisää taiteilijaan ja hänen tuotantoonsa
http://www.nelimarkka-museo.fi/
Lue lisää:
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
Alajärvi Nelimarkka-museo ja Ero Nelimarkan huvila
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4499
Lainaus
Historia
"Nelimarkka-suvun kantatila Alajärven Pekkolassa oli mm. taiteilija Eero Nelimarkan isän, Erkki Nelimarkan synnyintalo. Eero Nelimarkka osti Pekkolasta huvilan 1929, läheltä isänsä syntymäkotia. Taiteilijalla oli jo varhain tavoitteena järjestää pohjalaisille mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja taidekoulutukseen, ja Eero Nelimarkka säätiö perustettiin 1945. Säätiö osti 1961 Eero Nelimarkan lahjavarojen turvin suvun tilan Pekkolasta.
Museorakennuksen piirustukset laati Hilding Ekelund Eero Nelimarkan toiveen mukaan ja Nelimarkka-museo rakennettiin 1962-1964. Museo avautui yleisölle 8. elokuuta 1964. Valmistuessaan museorakennuksessa oli näyttelytilaa, työtilaa ja kahvio. Näyttelytilaa saatiin lisää 1972-1974 Nelimarkan itse suunnittelemilla lisäsiivillä, lisäksi pääsisäänkäynnin ylle tehtiin parveke. Seuraava laajennus näyttelytilan lisäämiseksi ja hissin asentamiseksi tehtiin 1997 arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen laatimien suunnitelmien mukaan.
Museon valmistumisen jälkeen Eero Nelimarkka oli paljon Alajärvellä ja hän käytti museon ateljeeta työtilanaan. Taiteilija huolehti perheineen museon ylläpidosta vuodesta 1964 kuolemaansa vuoteen 1977 saakka. Alajärven kaupunki osti museon tontteineen 1981 ja sitoutui jatkamaan toimintaa. Museo alkoi toimia Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona 1995."
Lainaus päättyy
Kuva: AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Eero Nelimarkka - syntymäkoti netissä osoitteessa
Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty 19.11.2022
Hienoa, että asia on jälleen esillä ja toivottavasti nyt rakennukselle löytyisi käyttöä. Ehdotuksia käytöstä on esitetty jo yli 10 vuotta sitten, mutta ne eivät ole edenneet. Ehkä nyt sitten...
VastaaPoistaTodella Mahtavaa!
VastaaPoista