Vanhassa Vaasassa, osoitteessa Gripinpolku 1, Alkulan päärakennuksen fasaadiseinällä on muistolaatta, joka kertoo taloa käytetyn myös tilapäisenä ortodoksisena kirkkona suuriruhtinaskunnan alkuvuosina, eli 1818 - 1822.
Laatan vihkiseremonian toimitti 11.6. 2009 ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra isä Matti (Wahlgren).
Talon seinässä on myös kartta, joka kertoo alueella aikanaan sijainneesta rakennuskannasta. Jäljellä ei ole juuri muuta kuin tuo päärakennus.
Kuvat 1 ja 2: Ilkka Virtanen
'Kuva 3: AN. Ortodoksisesta kirkosta kertova muistolaatta löytyy nykyisen sisäänkäynnin portaiden vasemmalta puolelta.
Lainaus nettisivulta: Suomen ortodoksinen kirkko
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
”Suomen sodan päättäneen, vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan jälkeen venäläisiä rykmenttejä sijoitettiin suurimpiin kaupunkeihin, myös Vaasaan. Venäläisiä joukkoja seurasivat marketentit eli henkilöt, jotka toimittivat upseereille ja sotilaille elintarvikkeita. Sotajoukkoja seurasivat pian myös kauppiaat.
Vaasan ensimmäisiä venäläisiä kauppiaita olivat Ivan Lisitzin, Antimej Semenoff, Mihail Gratschoff sekä Wasili ja Georg Smirnoff. Erityisesti Ivan Lisitzin toimi tarmokkaasti ja merkityksellisesti seurakuntaa perustettaessa ja hankittaessa kirkkorakennusta Vaasaan.
Vuosina 1813 ja 1822 tehtiin kaksi epäonnistunutta yritystä saada kaupunkiin ortodoksinen kirkko. Vaasaan määrättiin kuitenkin pappi palvelemaan sekä sotilaita että siviilejä. Sotilaskirkkona toimi Vanhassa Vaasassa sijaitseva ns. Alkulan talo.
Vaasan ortodoksisen seurakunnan perustamisvuotena voitaneen pitää vuotta 1862. Kirkko valmistui saman vuoden lopulla ja seurakunnan kirkkoherraksi nimitettiin isä Ioann Tihomirov. Saman vuoden lokakuussa tsaari Aleksanteri II myönsi määrärahat papin ja kirkonpalvelijoiden palkkaamiseen.”
Lainaus päättyy
Täydennykseksi tähän edellä olevaan Ilkan aikaisempaan kirjoitukseen:
Lainaus Ilkka Virtasen fb-tekstistä 4.1.2025
Tilapäisen kirkon sijainti Alkulan talossa 1818–1822
Ortodoksikirkon vaiheita on perusteellisesti selvitellyt C-B. J. Petander teoksessaan "Vaasan Ortodoksisen kirkon lyhyt historiikki" (suomennos S.G. Hamberg) vuodelta 1982. Lyhyt historiikki on hieman vaatimaton nimi teokselle, kyseessä on aito perusteellinen historiateos. Tuon seuraavassa lyhyesti esiin kirkon vaiheet ennen Vaasan paloa 1852.
Ortodokseja alkoi tulla merkittävässä määrin Vaasaan, kun Suomesta tuli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta 1809. Vuonna 1813 Vaasaan oli sijoitettuna pieni 40 sotilaan joukko-osasto. Kaupungissa asui vakituisesti kolme Venäjältä tullutta kauppiasperhettä, Lisitzinin, Semenoffin ja Gratschoffin. Kauppiaista Lisitzin teki läänin kuvernöörille esityksen, että kaupunkiin perustettaisiin ortodoksinen kirkko. Valtioneuvosto kuitenkin katsoi, että ortodoksien pienen määrän johdosta kirkon rekentamiseen ei ollut aihetta.
Vuonna 1818 kaupunkiin sijoitettiin 44. Jääkärirykmentti, joka käsitti 268 sotilasta. Myös kauppiaiden lukumäärä oli lisääntynyt. Näitä varten perustettiin tilapäinen ortodoksikirkko, joka sijoitettiin Plantagie-taloon (Alkula). Toiminta jatkui vuoteen 1822, jolloin 44. Jääkärirykmentti siirrettiin muualle ja kaupunkiin tuli huomattavasti pienempi sotilasjoukko.
Vuonna 1822 tehtiin uusi yritys ortodoksikirkon saamiseksi. Anomuksen allekirjoittajina olivat nyt nuo kolme edellämainittua kauppiasta. Anomus päätyi keisarille asti eikä johtanut nytkään tulokseen. Kului kaksi vuosikymmentä ennen kuin asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi.
Vaasan kaupungin toimesta järjestettiin kuitenkin sekä sotilaille että siviileille tarkoitettu yhteinen mahdollisuus harjoittaa ortodoksista uskontoaan. Uuden torin laidalla kauppias ja neuvosmies Grönbergillä oli pieni kahden huoneen asuintalo, joka saatiin kirkkokäyttöön 1826. Seurakunnalle palkattiin myös pappi. Tässä paikassa kirkko toimi kaupungin paloon 1852 asti. Kirkko jopa säästyi palossa, kun sotilaat suojelivat sitä vesiruiskein.
Vuonna 1845 kauppias Lisitzin teki kolmannen esityksen ortodoksikirkon saamiseksi kaupunkiin. Esitys ei johtanut tulokseen ja Lisitzin uusi sen vielä kerran 1847. Lisitzin oli 1845 tehnyt 10000 ruplan lahjoituksen kirkon rakentamista varten. Keisarin myönteinen päätös kirkon rakentamiselle saatiin 1849. Lisitzin sitä ei kuitenkaan ehtinyt nähdä, sillä hän kuoli kesällä 1847 pian viimeisimmän anomuksensa jälkeen.
Kirkolle rakentamiseksi ehdittiin jo tehdä suunnitelmatkin, jotka eivät kuitenkaan kaupungin palon johdosta toteutuneet. Kirkko rakennettiin lopulta uusilla suunnitelmilla kaupungin uuteen sijaintipaikkaan.
Alkulan vaiheita
Kuvat 4 - 6: AN, Alkula joulukuisessa auringonpaisteessa, 14.12.2018
Kuva 7: Alkula Ångkvarn, en illustration
Lähde: Netti Christian Olsson/ Vaasan historia- Vasas historia fb-sivut
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
https://www.vaasa.fi/uutinen/alkulan-tilan-historiapolku-kunnostetaan-talkoilla
Alkulan tilan Historiapolku kunnostetaan talkoovoimin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Historiapolku avataan opastettuna kävelykierroksena yleisölle kesällä 2019, jolloin Alkulassa alkaneen Suomen ensimmäisen höyrymyllyn käynnistymisestä tulee kuluneeksi 170 vuotta.
Vaasa-Mustasaarioppaat ovat aloittaneet talkoot Historiapolun kunnostamiseksi. Alkulan tilan Historiapolku sijaitsee alueella, jossa on teollisuus-, asuin- ja talousrakennusten kivijalkoja. Oppaat haluavat avata Historiapolun opastetuksi kävelykierrokseksi vaasalaisille ensi kesänä.
Alkulan tila on nykyisessä kunnossaan itsetuhoutuva, mikä todettiin Pohjanmaan museon tekemässä arkeologisessa inventoinnissa vuonna 2008. Alue on alkanut risukoitumaan: siellä kasvaa pajukkoa, pensastoa sekä vahvempaa puustoa. Puunjuuret tunkeutuvat kiviperustuksiin, mikä halutaan estää.
Aluetta raivataan maltilla
Kaikkea tilalta ei kuitenkaan raivata. Lokakuussa Alkulan tilalla järjestettiin katselmus, jossa tarkastettiin poistettava kasvillisuus ja puusto. Raivaus tehdään käsityökaluja käyttäen ja ilman myrkkyjä.
Vaasa-Mustasaarioppaat ottivat raivaustyön tehtäväkseen, mutta myös kaupunki on raivauksessa tukena. Katselmuksessa ja raivauksessa ovat mukana oppaiden lisäksi myös Vaasan kaupungin viheralueyksikkö, arkeologi Pentti Risla Pohjanmaan Museosta, 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Raija Rintakallio sekä viheralan opettaja Kari Peltonen. Historiapolkuprojektin koordinaattorina toimii Marja Paukkunen.
– Katselmuksessa selvitettiin, mitä alueella voi tehdä ja mitä ei. Vanhoja kivijalkoja ei saa siirtää tai muuttaa, eikä aluetta saa muutenkaan raivata liikaa. Me kuljetamme pois raivauksesta syntyvät romut ja hoidamme puiden kaadon tarvittaessa, kertoo Vaasan kaupungin viheralueyksikön viheraluepäällikkö Timo Jousmäki.
Myös Historiapolun 15 opastekylttiä uusitaan keväällä. Opastustekstit tulevat sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.
Alkulan tilalla on Vaasan teollisuuden juuret
Vaasan kaupungin omistama Alkulan tila on peräisin 1700-luvulta. Alkula on kansallinen kulttuuriperintökohde, jonka teollisuuden ja asutukseen liittyvät kivijalat kuuluvat Museoviraston muinaismuistojäännösrekisteriin.
– Alkulan tilan rakennus on hyvässä kunnossa, mutta jäänyt vähän un
Alkulan tilalla on Vaasan teollisuuden juuret: tilalla sijaitsi Suomen ensimmäinen tupakkaplantaasi 1720-luvulla. Vuonna 1848 tilalla oli väritehdas ja sata vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen höyrymylly.
Nykyisin tilan omistaa Vaasan kaupunki ja tilan toimintaa ylläpitää 4H-yhdistys.
Lainaus päättyy
Lainaus netistä fb-sivulta Vaasan historia -Vasas historia
FORSKNING KRING ALKULA
Barbro Nedergård berättar i ett inlägg att det blir forskning och renovering kring Alkula: "Redan på 1700-talet hade familjen Bladh en tobaksåker här, Finlands första! A.A.Levon, som döpte gården till Alkula enligt tidens fennomanska ideal, grundade Vasas första industripark här men man använde termen manufaktur, ett mellanting till industri och hantverk. Vår första ångkvarn, en målfärgsfabrik, ett hälsovattenbryggeri med mera utvecklade provisor Levon här. Sedan kom 1852 och den katastrofala branden. Den framsynte Levon såg möjligheterna och talade för en flytt till Klemetsö udd. I dag finns den finska 4 H föreningen i huset. Husgrunderna är igenvuxna liksom historiestigen. Vasa Korsholms guider har nu aktiverat sig för att nästa sommar kunna presentera området för allmänheten och ordnar röjningstalko där."
Vesa Heinosen fb-kommentti edelliseen
”Alkulan tilan päärakennus oli 80-luvun alussa jäänyt tyhjäksi ja kaupunginhallitus teki päätöksen purkaa talo. Vaasan ympäristöseura - Vasa miljöförening teki valituksen purkuluvasta ja sai aikaan sopimuksen, että purkamispäätöstä lykätään ja selvitetään mahdollisuus suojella talo. Ympäristöseura teki suojaavia toimia mm. laudoitettiin ikkunat ja suljettiin ovet, maalattiin ja korjattiin ulkopuoli jne. Mukana oli aktiivisesti mukana Pohjanmaan museon intendentti Kari Appelgren. Museo oli tehnyt perustutkimuksen alueesta ja talosta. Lopulta talolle löytyi käyttöä 4H:n toimitilana. Kaupunki kunnosti talon, jossa 4H lisäksi on ollut päiväkotitoimintaa.”
Kuva 8: Netti Christian Olsson/ Vaasan historia- Vasas historia fb-sivut
Lainaus päättyy
Lue lisää aiheeseen liittyvää
Biografiskt lexikon för Finland: LEVÓN, August Alexander
www.blf.fi/artikel.php?id=5699
Kuva: AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Ortodoksinen kirkko, Alkula, netissä osoitteessa
Suora linkki
Tutustu, seuraa, tykkää myös
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 5.1. 2025
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti