torstai 6. huhtikuuta 2023

Maanpinnan kiertotalous

 

Viime sunnuntain eduskuntavaalien jälkeiset päivät olen ollut Helsingissä Haagassa. Tämän blogikirjoituksen kuvat ovat Riistavuoresta, alueen ainutlaatuisesta kaupunkimetsästä, kallioilta ja notkoista eli vähitellen sulavista suo/kosteikko paikoista.  Riistavuori on yksi kymmenestä alueesta, jotka on esitelty uudessa kirjassa HUUTO KAUPUNKILUONNON PUOLESTA (toim. Jaana Kanninen & Sanni Seppo, Vastapaino 2022).

Kirjan valokuvat ovat todella hyviä ja puhuttelevia, ja asiasisältö poikkeuksellisen painavaa, teos on vahva huuto kaupunkiluonnon säilyttämisen puolesta!

Tämän teoksen soisi olevan kaikkien helsinkiläisten, ja toki muidenkin kaupunkien poliittisten päättäjien työpöydällä ja iltalukemisenakin. Painajaisia yöuniin en kenellekään toivo, mutta nyt on viimeiset hetket herätä puolustamaan vielä olemassa olevia luontoalueita mm. Helsingissä liikenneväylien ja betonilähiöiden välisillä vielä rakentamattomilla alueilla!

Erityisen suuren vaalitappion kokeneet Vihreät ovat aikamoisen jälkipyykin edessä. Globaalit isot asiat kuten ilmastonmuutos vaativat rinnalleen aitoa paikallisiin asioihin kannan ottamista. Siis ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin säilyttämisen ja parantamisen keinojen löytämistä yhdessä ns. ruohonjuuritasolla.

Maanpinnan kiertotalous

Olen näistä Riistavuoren metsä- ja kalliomaisemista saanut nauttia vuosikymmeniä. Uusimmassa Helsingin yleiskaavassa tilanne muuttui dramaattisesti. Jos nyt asemakaavoja tullaan tekemään samaan tapaan, ja siis MAL-sopimuksiin edelleen luottaen (eli jo ennen suunnitteluprosessin alkua tehtyjä poliittisia sopimuksia maa-alueiden, liikenteen, asuntojen rakentamisesta) ollaan ajauduttu todella kauas demokraattisista kansalaisyhteiskunnan periaatteista.

Kaupungit kasvavat ja vaativat uusia liikenneväyliä ja rakentamista niin asuntoja kuin palvelujakin varten, mutta onko todella ainoa mahdollisuus aina vaan rakentaa alueilla, joille ei vielä ole rakennettu? On vihdoin ymmärrettävä, että maa-alueitakin voidaan kierrättää erilaisiin käyttötarkoituksiin. Ja siis välttää viimeiseen asti tuhoamasta rakentamattomia maisemia.

Riistavuoren metsä ja kallioalue on tällainen alue, jolle ei ole koskaan alueen läpi kulkevia hiekkateitä ja sähkö- ja valaistustolppia lukuun ottamatta rakennettu mitään. Puusto on erikäistä sekametsää, kasvit ikiaikaisia, kuten muukin hyvin monipuolinen lajisto. Sileiksi hioutuneet kalliot ovat ainutlaatuisia. Niiden nykyiseen muotoonsa muuntuminen, hioutuminen on kestänyt miljoonia vuosia!

On mahdollista tuhota tämä kaikki muutamassa vuodessa.

Miljoona kertaa järkevämpää on jättää luonnontilainen metsä nykytilaan, ja tehdä aivan vieressä olevalle Pitäjämäen teollisuusalueelle kaavamuutos, joka sallisi sellaisen rakentamisen, jolle nyt tänä päivänä on oikeaa tarvetta. Pitäjämäen teollisuusalueelta ovat monet yritykset jo poistuneet, ja on oltava mahdollisuus saada näitä alueita uudisrakentamiseen, myös asuntojen rakentamiseen Vihdintien varteen. Tällainen päätöksenteko ansaitsee tulevien polvien ja myös tämän päivän kansalaisten kiitokset!

 

Seuraavat kuvat ovat siis Helsingistä, Riistavuoresta. Vaasassakin olen pitkään ollut mukana puolustamassa asuinalueiden lähiluontoa. Maanpinnan kiertotalouden periaatetta on toivottavasti mahdollista noudattaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä myös Vaasassa. Kuvia kevääntulosta Vaasan metsissä ja rannoilla on taas tulossa lähiaikoina!














































Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...