TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




tiistai 5. joulukuuta 2017

OSKAR PELTOKANGAS

Oskar Peltokankaan muistolaatta on paljastettu Palosaarella itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2003.




Kuvat: AN.

Laatassa on teksti:

I detta hus bodde 
Jägarlöjtnanten 
OSKAR PELTOKANGAS 
*2.1.1893 †25.3.1918 
Jääkäriluutnantti 
Asui tässä talossa 

6.12. 2003 
Österbottens Försvarsgille - 
Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f. 


Pohjanmaan Maanpuolustuskillan pj. Ilkka Virtanen kirjoittaa näin: (lokakuu 2017)

Lainaus

Pohjanmaan museossa on avattu hieno Jääkärit-näyttely. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Näyttely valottaa jääkäriliikettä ja jääkäreitä monesta eri näkökulmasta. Yksittäisten jääkäreiden tarinat ovat vahvasti esillä. Näihin henkilökuviin kuuluu itseoikeutetusti Vaasassa kansallissankarin maineessa oleva jääkäriluutnantti Oskar Peltokangas. Samoin Peltokankaan adjutantikseen ottaneen 14-vuotiaan Onni Kokon tarina. 

Onni Kokko oli helsinkiläissyntyinen poika, jonka mieli paloi osallistumaan isänmaan vapauttamiseksi vieraan vallan alaisuudesta. Hän matkusti Pohjanmaalle ja liittyi Vasa Skyddskårin riveihin. Peltokangas halusi suojella nuorta sotilasta ja otti hänet adjutantikseen pitääkseen hänet lähellään. Tässä Peltokangas ei kuitenkaan onnistunut, vaan molemmat saivat surmansa samassa taistelussa Tampereen Messukylässä (Kokko haavoittui vakavasti ja kuoli myöhemmin sairaalassa). 

Sekä Peltokangas että Kokko on haudattu Vaasan vuoden 1918 sankarihautoihin. Vaasan kaupunki on kunnioittanut sekä Peltokankaan että Onni Kokon muistoa nimeämällä Palosaarelle heidän nimeään kantavat kadut (Peltokankaantie, Onni Kokon tie). Onni Kokosta tuli valtakunnallisesti tunnettu, kun Suomen Kuvalehti otti hänen kuvansa 1.6.1918 ilmestyneen numeron kanteen. Saman lehden sisäsivuilla oli Ilmari Kiannon tunteikas muistokirjoitus Onnista. 

Lainaus päättyy


Kuva netistä: Suomen Kuvalehden kansi 1918, nro 22.


Sanomalehti Pohjalaisessa 3.12.2017 (vaatii kirjautumisen) on pitkä kirjoitus Oskar Peltokankaasta ja Onni Kokosta

Lainaus

Lapsisotilas lyöttäytyi jääkärin oppipojaksi 

JOONAS KUIKKA 

Vaasalainen jääkäri Oskar Peltokangas ja hänen 14-vuotias adjutanttinsa Onni Kokko taistelivat eri puolilla Suomea ja haavoittuivat kuolettavasti Tampereen porteilla. 

Vaasassa idyllisessä Vikingan puutalokaupunginosassa on kaksi katua, joiden nimet pohjautuvat nykyään harvoin muistettuihin tarinoihin. Onni Kokontie ja seuraava rinnakkainen katu Peltokankaantie ovat saaneet nimensä sisällissodan voittajien valkoisten sankarien mukaan. 

Oskar Peltokangas oli sota-aikaan 25-vuotias jääkäri. Hän oli tullut Suomeen jo vuoden 1917 puolella, joten hän johti sodan ensi viikkoina komppaniansa useisiin voitokkaisiin taisteluihin Vaasassa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa. 

Onni Kokko oli sodan alkaessa vain 13-vuotias poika. Hän pakeni Helsingistä ja liittyi valkoisten joukkoihin Oulussa. Oulun taistelujen jälkeen Peltokangas otti Kokon adjutantikseen. He olivat erottamaton parivaljakko molempien kuolemaan saakka. 

Oskar Peltokangas syntyi Vaasassa vuonna 1893. Hän oli runsaslapsisen perheen vanhin poika. Työväen perheen poika kävi ruotsinkielisen kansakoulun ja meni töihin Vasabladetin kirjapainoon. 

Riitta Svanbäck on Oskar Peltokankaan nuoremman veljen tyttärentytär. Hän on pitänyt tallessa jääkärisankarin sukuperintöä. 

– Oskar oli luonteeltaan rauhallinen. Hän ei pitänyt itsestään meteliä, Svanbäck kertoo. 

Urheilullinen nuorukainen kuuli jääkäriliikkeestä kirjapainon johtajalta Edvin Sundquistilta, joka värväsi nuoria miehiä Saksaan. Svanbäckin mukaan Peltokangas oli tiedustellut, voiko tavallinen työmies lähteä, vaikka ei ole ylioppilas. 

Oskar Peltokangas lähti matkalle perheeltään salaa vuonna 1915. Elettiin ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisarikunnassa. Venäjä taas soti Saksaa vastaan ja venäläisti Suomea. Peltokangas oli menossa vihollisen koulutettavaksi. 

– Hän soitti siskolle työpaikalta lähtevänsä Huippuvuorille jääkarhuja metsästämään. 

Jääkäriksi aikova Peltokangas lähti laivalla Uumajaan. Viikon päästä hän lähetti Sundquistille kortin Tukholmasta. 

Jääkärinä hän taisteli venäläisiä vastaan Latviassa Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Berliinissä räjäytyskurssille, josta hän lähetti kirjeen kotiin vuonna 1917. 

Kirje on ainoa Peltokankaan jääkäriaikana perille tullut. Hän lähetti niitä kaksin kappalein, jotta ainakin toinen menisi perille. 

Kirjeessä hän valittelee aiheuttamaansa surua. Hän kuitenkin painottaa, että päätti lähteä jääkäriksi vapaasta tahdostaan ja on valmis kuolemaan yhteisen asian vuoksi. 

Kirjeessä on myös yksi huolenaihe: Oskar Peltokangas toivoo hänen veljensä pitävän hyvää huolta hänen Vaasaan jättämästä metsästyskoirastaan. 

Jääkäri Peltokangas lähti kohti Suomea jo ennen jääkäreiden varsinaista etujoukkoa. Hänet pidätettiin Ruotsissa, mutta hän ehti silti Vaasaan ennen sisällissodan puhkeamista. 

Peltokangas koulutti Sundomin, Maalahden ja Sulvan suojeluskuntalaisia. Hän osallistui sodan alussa 27.1.1918 

Vaasan valtaukseen ja venäläisten aseistariisuntaan komppanianpäällikkönä. Pian Vaasasta tulikin valkoisen Suomen ja virallisen hallituksen pääkaupunki. 

Vaasan jälkeen hän vei suojeluskuntakomppaniansa valtaamaan Oulua venäläisiltä. Heti perään seurasivat Kemin ja Tornion valtaukset. 

Oulussa Peltokankaan parivaljakoksi lyöttäytyi urhea lapsisotilas Onni Kokko, joka oli silloin vain 13-vuotias. 

– Meillä ei ole tietoa Onni Kokon sukulaisista. Hän oli karannut kotoaan pois. Oskar otti hänet suojatikseen ja adjutantiksi, Svanbäck kertoo. 

Pohjoisen voitokkaiden taisteluiden jälkeen Peltokankaan komppanian tie vei kohti Tamperetta. Hän eteni taistellen Vilppulasta kohti Messukylää. Messukylässä sekä Peltokangas että Kokko saivat kuolettavan osuman. Siitä ei ole varmaa tietoa, olivatko he ammuttaessa Messukylän kirkon sisällä vai sen pihalla. 

Oskar Peltokangas kuoli seuraavana yönä 26.3.1918 sairaskuljetuksessa. Onni Kokko selvisi halvaantuneena sairaalaan Vaasaan, mutta kuoli 22.4.1918 vain 14-vuotiaana. 

– Suvussa on kulkenut legenda. Kun Onni Kokko kuuli sairaalassa Oskarin kuolleen, hän totesi, ettei minulla ole enää syytä elää, Svanbäck kertoo. 

Sairaalassa kuolleen Kokon kerrotaan ihailleen jääkärisotasankaria yli kaiken. 

Sodan jälkeen varsinkin Onni Kokko kohosi myyttisiin mittoihin, kun kirjailija Ilmari Kianto kertoi hänen tarinansa 1.6.1918 Suomen Kuvalehdessä. 

"Jospa meillä yli valkoisen Suomen joka perheessä olisi ylennyt näin sotaisia poikia, niin totta tosiaan meidän koko isänmaamme olisi raikunut ilon itkusta", Kianto kirjoitti. 

Oskar Peltokankaan hautajaisista tuli valtava yleisötapahtuma Vaasassa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hän oli vapaussodan juhlituimpia sankareita. Pohjalaisille sodan nimi on aina ollut vapaussota, ja se liitetään itsenäistymistaisteluun. 

Peltokankaan nimen vaikutus näkyi vielä vuosikymmenten päästä. Riitta Svanbäckin äiti, Peltokangas sukunimeltään, meni nuorena tyttönä Raippaluotoon töihin postiin. Häneltä kysyttiin, onko hän sukua Oskar Peltokankaalle. Tyttö vastasi myöntävästi. 

– Häntä kohdeltiin sen jälkeen kuin prinsessaa, Svanbäck kertoo. 

Oskar Peltokangas ei ehtinyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia, joten lähimmät sukulaiset ovat sisarusten jälkipolvia. 

Viimeinen hänen arvoituksensa oli kotitaloon kätketyt aseet. Svanbäckin isoisä muisteli, että aseet oli kätketty vintinpurujen sekaan. Niitä ei kuitenkaan löytynyt taloa purettaessa. 

Lopulta selvisi, että toinen veljistä oli kaivanut aseet esiin ja hankkiutunut niistä eroon jatkosodan jälkeen Suomen asekätkennän aikana, jotta niistä ei voitaisi heitä syyttää. 

Oskar Peltokangasta muistetaan 31.3.2018 hänen haudallaan Vaasassa, kun hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi sata vuotta. Myös Onni Kokko on haudattu Vaasan sankarihautaan. 

Lainaus päättyy


Lue lisää myös wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Peltokangas



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Oskar Peltokangas netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com