Vaskiluotoon lisää matkailuvetovoimaa.

Pohjalaisessa 22.1.2015 Jaakko Vainionpää kirjoitti: ”Vaskiluotoa pitää ruveta suunnittelemaan ja rakentamaan olemassa olevien toimintojen pohjalle”. Näinhän on nimenomaan suunniteltu; olemassa olevaan Rantasipi-tontille suunnitellaan pilvenpiirtäjää! Vaikka olen sitä mieltä, että matkailijat eivät tule nimenomaan pilvenpiirtäjää katsomaan, kannatan hanketta lämpimästi, vihdoinkin joku satsaus Vaasan Matkailukeskukseen! Vaasan Matkailukeskus on Vaskiluodossa ja se pitää sisällään muun muassa: Wasalandian, Tropiclandian ja Rantasipin, tähän alueeseen ei ole pitkään aikaan tehty isoja panostuksia, niinpä matkailuvetovoima on hiipunut.

Keväällä 2010 Vaskiluodon penkereelle ja kaupunginrantaan tehtiin puistosuunnitelmia. Kaupunki kyseli mielipiteitä ja tulevaisuuden toiveita. Ehdotin tanssilavaa Paratiisisaarelle, loistava nimi ja paikka! Keskustelu alkoi vaasalaisia info nettifoorumissa ja avattiin nettiadressi. Keskusteluissa kirjoitettiin muun muassa: ”Vaasassa ei ole pitkään aikaan keksitty yhtä hyvää ideaa parantamaan asukkaitten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia”. Paperiadressiin kerättiin yli tuhat nimeä. Kuntalaisaloite jätettiin syksyllä, aloitteessa muun muassa tanssiseurat Rolling ja – Viuhka, ehdotettiin monitoimitoteutuksena tanssilava+kesäteatteri, sillä alueelta puuttuu suuren yleisön tanssipaikka. Tanssi on maailman paras liikuntalaji ja se sopii kaikenikäisille.

Kaupungin päättävissä elimissä aloite on edennyt positiivisissa merkeissä; ”Vapaa-aikalautakunta pitää ajatusta tanssilavan toteuttamista kannatettavana ja katsoo sen tukevan muita alueen vapaa-aika-aktiviteetteja”. ”Kulttuurilautakunta on sitä mieltä, että lavatanssikulttuurin edistäminen Vaasassa on erittäin tärkeätä, asia on tarpeellinen ja aloitteessa esitetyt perustelut puoltavat tanssilavan rakentamista”. ”Kaupunginhallitus päätti syksyllä: ”Tanssilavatoiminnalle haetaan toimija ja toimija ja kaupunki neuvottelevat yhteistyössä tanssilavatoiminnan harjoittamisen edellytyksistä, lavan sijoituspaikasta sekä muiden toimintojen mahdollisesta sijoittamisesta tanssilavan yhteyteen”. Vasabladetissa 30.5. julkaistiin iso juttu: ”Danspaviljong, utescen, vassfritt vill Vasaborna ha vid stranden”. Vaasan Ikkunassa oli juttu: ”Paratiisisaaren tanssilavaa puuhataan Vaasaan”. Pohjalaisessa 25.11. julkaistiin iso juttu: ”Paratiisisaareen tanssimaan”. 2011 keväällä perustettiin toimija: Vaasan Paratiisi ry – Paradiset i Vasa rf. Yhdistyksessä on edustus Tanssiseura Rollingista ja – Viuhkasta sekä Ylioppilasteatteri Rampista. Yhdistys informoi tontinomistaja CapMan:iä ja vastaanotto oli kannustavaa. Vaasan Paratiisin ykköstavoite on: ”Suomen kaunein ja paras tanssilava sekä katettu kesäteatteri merenrantaan” Muut tavoitteet ovat: kaikenikäisten suosittu kohtaamispaikka / tilat orkestereille, yhdistyksille, seuroille, kuoroille / vetovoimaa lisää Vaasan Matkailukeskukseen / kansainvälisen Energiaklusterin esittelykohde / kahvila ja sauna merenrannalla / ympäristöystävällinen rakennus. Vasabladetissa 1.5. julkaistiin iso juttu: ”Dans och teater hittade varandra”. Pohjalaisessa 30.7. julkaistiin iso juttu: ”Tähän Suomen kaunein lava”.

2012 keväällä kaupunginjohtaja nimesi hankkeelle työryhmän: ”Tanssilava ja kesäteatteri Paratiisisaareen”, tavoitteeksi asetettiin muun muassa löytää sopiva paikka ensisijaisesti Vaskiluodon alueelta. Työryhmään valittiin edustajat kaupunkisuunnittelusta, kiinteistö- ja vihertoimesta, vapaa-aikavirastosta, eläkeläisneuvostosta, ylioppilasteatterista, Rantasipistä, Wasalandiasta ja Vaasan Paratiisista. Pohjalaisessa 16.6. julkaistiin iso juttu: ”Pysyvää lavaa saa vielä odottaa”. 2013 vuoden aikana työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Vuonna 2014 saimme lehdistä lukea, että Rantasipin tontille kaavaillaan pilvenpiirtäjää. Vaasan Paratiisi jätti mielipiteen kaavoittajalle. Kirjoitin mielipiteen Pohjalaiseen 23.11.

Tämän vuoden 15. tammikuuta hankkeesta oli kaupungin ja YIT:n tiedotustilaisuus Rantasipissä, tilaisuus onnistui erinomaisesti ja löydettiin yhteinen tahtotila Rantasipi-tontin kehittämisestä entistä vetovoimaiseksi asukkaille ja matkailijoille. Suomesta ei löydy vastaavaa kokonaisuutta ja vielä merenrannalta: hotelli, ravintola, kylpylä, leirintäalue, huvipuisto, tähän kun lisätään monitoimi-tanssilava ja katettu kesäteatteri sekä pilvenpiirtäjä niin Suomessa ei löydy tulevaisuudessakaan Vaasan voittajaa!

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaupunki ottaisi osaa rahoitukseen niin päästäisi asiassa eteenpäin; kaupungilla on useita rahoitusmahdollisuuksia; esimerkiksi; matkailun kehittämiseen on varattu noin 300 000 vuodessa ja esimerkiksi Hedmanin rahaston varoilla rakennettiin Luontokeskus Terra Nova.

Lopuksi loppukevennys, tarina Paavo Nurmesta: Paavo Nurmi aikoinaan muutettuaan Turusta Helsinkiin, asuessaan ahtaassa alivuokralaisasunnossa Kalliossa, kävi joka viikonloppu ahkerasti ja säännöllisesti lavatansseissa. Vuokraemäntäkin sai kuulla tästä parkettien herrasmiehestä juorujen kautta…Tanssiminen meni nimittäin niin, että Paavo tanssi siististi puettuna joka ikisen tanssin alusta loppuun, ei ujouttaan puhunut partnerilleen sanaakaan ja palasi kämpilleen. Tätä menettelyä häneltä kysyttäessä hän kertoi sen kuuluvan muun muassa ehdottomaan valmennuskokonaisuuteensa…”Ja mikään muu ei venytä ja verrytä harjoittelun uuvuttamia jäseniä paremmin…ja sitä paitsi – siinä saa raikasta ilmaa ja liikuntaa, kuulee hyvää musiikkia ja rytmiä sekä saa kokea naiskauneuden lämpöä – kaikki yhdellä kertaa!”

Paratiisisaaren tanssilavasta on tehty laulu: www.youtube.com/ hakusanalla ”tanssilava Vaasaan”. Lisätietoja: www.vaasanparatiisi.fi

Pertti Salo

Vaasan Paratiisin puheenjohtaja

Kaupungin rooli

Yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja Jaakko Vainionpään kannanotto Vaskiluodon tornitaloluonnokseen (Pohjalainen 22.1. ja vaasalaisia.infossa ja tässä blogissa pari päivää sitten) on oikeaan osuva.

Kritiikkiä häneltä saavat hanketta puolustaneet ja siihen välinpitämättömästi suhtautuvat. Allekirjoittanutkin, kun en ole hanketta tyrmännyt, vaan peräänkuuluttanut erilaisten näkemysten esiintuloa, sekä omien lähtökohtien argumentointia.

Olen todennut, että virkistysalueille eli Vaskiluodossa metsäalueelle ei pidä nyt eikä jatkossakaan rakentaa kerrostaloja, eikä muutakaan. Nyt ehdotetulle parkkipaikalle ei laillista estettä rakentamiselle löydy, jos päättäjät ja suunnittelevat virkamiehet hoitavat kuulemiset ym. prosessin moitteitta. Ja siis oikeasti ovat sitä mieltä, että hanke on vietävä läpi.

Erityisen oikeassa Jaska on kirjoituksensa lopussa, motossaan:

MOTTO: TAVOITTEET ENSIN, ja KEINOT TAVOITTEITTEN MUKAAN.

Eli nyt rakennusliikkeet tekevät sitä mikä niille kuuluu. Mutta kaupunki ei tee.

Lainaus Jaskalta ”Kaupungin pitää määritellä rakentamisen ja kasvun suunnat ja rakennusliikkeitten on siihen tyytyminen. Rakennusliikkeet toki tekevät sitä, mitä niiltä voi odottaakin. Ne pyytävät lisää rakennusoikeutta vanhoille tonteille ja haluavat rakentaa uutta sinne, mikä ei ole hyväksi kaupungille eikä kaupunkilaisille. Ei tällaiseen pikkukaupunkiin kuulu pilvenpiirtäjät. Ne kuuluvat Dubaihin ja Nykkiin. Lontookin on aika matalaa ja toimii hyvin.”

Mennäänkö Vaasassa taas pelkästään rakennuttajien toiveiden mukaan?

Ovatko päättäjät ajan tasalla?

Piirros: Jaakko Vainionpää

Julkaistu aikasisemmin tässä blogissa joulukuussa 2013

Teksti: Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

MAAMERKKEJÄ JA MUUTA SELLAISTA VASKILUODOSSA

Rakennusliikkeet ovat vuosikymmeniä himoinneet Vaskiluotoa temmellyskentäkseen. Ne eivät hae kaupungin hyvää. Ne hakevat vain omaa hyväänsä. Kaupungista ja kaupunkilaisista viis. Tähän asti Vaskiluoto on säilynyt jotenkuten. Pientä murenemista on tapahtunut. Pahin uhka oli rantarockin aikeet. Sen tiimoilta perustettiin Kantakaupungin asukasyhdistys jarruttelemaan. Rantarock tuli ja meni kuten muuallakin, missä se oli häärinyt.

Rakennusliikkeet ovat olleet sitkeitä ja laulelleet seireenilaulujaan, joihin kaupunki on uskonut ja sallinut rakennusliikkeen kaavoittaa leirintäalueen ja Niemeläntien varren. Kaupunki kaavoitusmonopolin haltijana on katsellut sivusta tumput suorina eikä ole asettanut rakennusliikkeelle mitään omia ehtojaan. Onneksi muuan yksityinen pariskunta löysi laillisen porsaanreijän, jonka avulla hanke meni jäihin. Nyt ongessa on jälleen uusi täky: pilvenpiirtäjä Vaskiluotoon. Hurraa!

Mielestäni kaupungilla, päättäjillä ja virkamiehillä, pitäisi olla selkeä näkemys kaupungin kehitys- ja kasvusuunnista, mutta kun ei ole. Kaupungin toiminta on sinne tänne suunnittelua ja poukkoilua rakennusliikkeitten ehdotusten mukaan. Niin näyttää nytkin olevan. Pilvenpiirtäjä otetaan riemuiten vastaan. Korkiaa sen pitää olla: sanotaan sumeilematta ja kritiikittä. Pisteitä kerätään. Tulevaisuudesta ei ole suurta väliä.

Vaasanpuistikon liikennettä itketään. Erityisesti raskasta liikennettä. Rakennetaan vain Vaskiluotoon pilvenpiirtäjiä ja muuta, niin saadaan lisää liikennettä, kun vaskiluotolaiset suhaavat kantakaupungin läpi isoihin ostoskeskuksiin ja Ikeaan. Tuskin keskusta paljon hyötyy. Ei sitimarkettiin moni pysähdy.

Kuvitteleeko joku, että Vaskiluoto on Vaasan kasvusuunta? Enpä usko. Kyllä kasvusuunta on muualla, vaikkapa Seinäjoen suunnalla. Kantakaupungistakin kannattaa pitää hyvää huolta myös teoissa eikä vain puheissa.

Vaskiluodossa on kiva pieni metsä harrastaa, ulkoilla, oppia ja nauttia kasvillisuuden runsaudesta. Vaskiluodossa on merta ja merellisyyttä. Siellä on pursiseuroja. Siellä on turisteille vetonauloja. Siellä on leirintäalue, jota ollaan monien retkeilijöiden harmiksi laiminlyömässä pahoin. Siellä on satama ja teollisuuden jäljiltä jonkin verran asuntojakin. Öljysäiliöt ja voimalaitos eivät kuulu Vaskiluotoon, mutta minkäs teet.

Vaskiluotoa pitää ruveta suunnittelemaan ja rakentamaan olemassa olevien toimintojen pohjalle eikä suinkaan suuren rahan toiveitten ja vaatimusten mukaisesti.

Monikymmenmetrinen kolossaalinen asuinkerrostalo Vaskiluodon maamerkkinä on täysin absurdi ajatus ja idea. Vaskiluodon maamerkki kertoo jotain itse saaresta. Se voisi olla vaikkapa monikymmenmetrinen, siro, purjetta mukaileva näkötornimainen rakennelma tai jotain. Märssykorista jokainen voisi ihailla Vaasan hienoa saarimaisemaa ja kaupunkia.

MOTTO: TAVOITTEET ENSIN, ja KEINOT TAVOITTEITTEN MUKAAN.

Vaasa 19.1.2015

Jaakko Vainionpää

Arkkitehti

Mera stad i staden

Sanomalehti HUFVUDSTADSBLADET (torsdag 15 januari 2015) esittelee kahden sivun aukeamalla helsinkiläisen tutkijan, ja vuoden kaupunkilaisen Mikko Särelän.

” Vi har den stad som vi förtjänar”

Referoimatta juttua sen kummemmin, suosittelen tutustumaan fb-sivustoon
Lisää kaupunkia Helsinkiin

Myös täällä Vaasassa keskustellaan kaupunkikuvasta niin somessa kuin kasvotustenkin ihmisten tavatessa tuttujaan kaduilla ja kahviloissa.

Kaupunkimme vaiheista, eletyistä vuosikymmenistä, on monilla nettisivuilla alettu jakaa huimia määriä vanhoja valokuvia. Tämä on upeaa kotiseuturakkautta! Todella merkittävää, ja hieno tapa saada myös nuoremmat arvostamaan omaa kasvuympäristöään, kotikulmiaan, ja myös kunnioittamaan niitä sukupolvia, jotka ovat tämän kaupungin ja maan rakentaneet.

Katseen suuntaaminen taaksepäin ei ole kuitenkaan ristiriidassa sen kanssa, että on aktiivinen suhteessa kaikkeen tulevaan. Ja on innostunut olemaan mukana omalta pieneltä osaltaan vaikuttamassa siihen, miltä kaupunkimme näyttää, miten se koetaan, miten siellä voi saada palveluja, elää yhdessä hyvää elämää muiden kaupunkilaisten kanssa.

Kuva: AN. Astorin edessä, 18.1.2015


Netti on pienentänyt koko maailman yhdeksi kyläksi.

Jos aikaa ja kiinnostusta on, niin jokainen voi omalla koneellaan seurata keskusteluja, ja katsella kuvia lähes mistä päin maailmaa tahansa.

Kotimaisista kiinnostavista kaupungeista voisi mainita Helsingin lisäksi ainakin Tampereen.

Kuva: Nettikuva AL, tammikuu 2015. Tampereen uusi Tornitalo ja ortodoksinen kirkko.

Korkea rakentaminen puhuttaa ihmisiä, varsinkin päättäjiä ja kaupunkisuunnittelijoita nyt erityisesti niissä kaupungeissa, jotka pyrkivät säilyttämään / saavuttamaan alueensa johtavan kaupungin aseman.

Vaikka kuntauudistuksen kohtalosta ei vielä voida sanoa mitään varmaan, niin suunnitelmissa on ainakin ollut kolmiportainen jako kuntatyyppeihin: metropoli (3-5 kpl), seutukaupunki (20-30 kpl) ja kunta. (Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon työryhmän raportti, joulukuu 2014)

Vaasan asema on ollut perinteisesti merkittävä

Vaasa oli Nikolainkaupunkina Venäjän valtakunnan vartiotornina, ja samalla tietenkin myös suomalaisten ja suomen-ruotsalaisten porttina länteen.

Vahvana talouselämän keskuksena, merenkulun ja kaupan keskuksena, alue sai toimia myös monien henkisten virtausten todistajana, - vuorovaikutus etenkin Ruotsiin on ollut vuosisatojen ajan merkittävää koko Suomelle. Näin on tottakai edelleenkin, ja toivon mukaan myös jatkossa.

Monipuolinen Vaskiluoto

Vaskiluoto saarena kantakaupungin edustalla on hieno kokonaisuus. Se voidaan toivottavasti nähdä useamman toiminnon yhteisenä alueena.

Satama-alueen säilyminen on turvattava, väyläsyvyyksistä on huolehdittava, ja Eurooppatie 12 -statuksen vaatimukset pystyttävä turvaamaan (E12 on Helsingistä alkava ja Mo i Ranaan Norjaan päättyvä tieyhteys). Uuden laivan saamiseksi tehty työ tuo toivottavasti onnistuneen tuloksen lähivuosina.

Satamaan ja myös alueen teollisuuteen liittyen on erityisen tärkeää hoitaa jollain aikataululla myös Vaasan satamatie asiaa. Eli lisääntyvän liikenteen, erityisesti raskaan ja vaarallisen liikenteen saaminen pois Vaasan ydinkeskustasta on aivan välttämätöntä. Myös Vaasanpuistikon alle tehdyt suunnitelmat läpiajoliikenteelle, ja toki myös toriparkin laajennukselle, on otettava rohkeasti toteutettavien hankkeiden listalle.

Vaskiluoto on myös virkistysalue. Näin on ollut ja on erityisesti kantakaupungin asukkaille, mutta laajemminkin kaupunkilaisille, ja jopa turisteille. Vaskiluodon metsän nyt saamaa kaavamerkintää on kunnioitettava. Monikäyttöinen metsäalue välttyi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kerrostalorakentamiselta. Samoin uskoakseni myös arvostettu Vaasan leirintäalue jatkaa nykyisellä alueellaan, ja saa toivottavasti kehittyä edelleen.

Veneseurojen, kesäravintoloiden merkitystä on syytä jatkossa edelleen tuoda esiin, ja toimintaedellytykset turvata.

Öljysäiliöt ja monipuolistuva teollisuus ovat myös merkittävä osa Vaskiluodon kokonaisuutta. Nämä luovat rajoitteita, mm. etäisyyksiin suhteessa pysyvään asutukseen. Öljyn korvaaminen vaihtoehtoisilla energiamuodoilla lienee tulevaisuuden suuntaus, huolimatta siitä, että öljynhinta juuri nyt on voimakkaasti laskenut. Tuulivoimaloita valmistavaa tehdasta ei ole alueelle ainakaan vielä saatu. Mitä tuleman pitää, sen näyttää aika.

Tähän isompaan kuvioon suhteutettuna en näe mitään syytä olla suhtautumatta positiivisesti myös ajankohtaiseen suunnitelmaan Vaskiluodon tornitalohankkeesta. Infotilaisuudessa 15.1.2105 saatu tilannekatsaus, ja kaupunkisuunnittelun sivuilla olevat selostukset kertovat hyvin perusteellisesta ja laadukkaasta suunnitteluvaiheesta. Jos toteutus on liiketaloudellisesti mielekästä, niin hanke edennee jopa poikkeuksellisen kiireellisellä aikataululla.

Aimo Nyberg

Kirjoitus on henkilökohtainen mielipide, eikä siis VKA ry:n virallinen kanta.

Yhdistyksemme on toimittanut kaupunkisuunniteluun koosteen mielipiteistä jo 3.12.2014. (luettavissa myös tämän blogin sivuilta joulukuun 4. päivän kohdalta: Malttia tarvitaan)

Havainnekuvista

Havainnekuvia ovat esim. kaupunkisuunnittelun julkaisemat tietokoneohjelmilla tehdyt valokuvankaltaiset muokatut kuvat. Niissä on yhdistetty jo olemassa olevaa luonnon- sekä rakennettua maisemaa muihin sopiviksi katsottuihin valokuviin tai tietokonepiirroksiin.

Havainnekuvista voidaan tehdä myös animaatiota, videoita, eli liikkuvalla kuvalla saadaan suunnitteilla oleva kohde esitettyä ”aidossa ympäristössä”.

Katso esimerkki Vaskiluodon tornitaloluonnoksesta Vaasan kaupunkisuunnittelun sivuilta.

Katso myös Nytt landmarke vacker intresse i Vasa   svenska.yle.fi


Sanomalehdet muokkaavat mielipiteitä jutuillaan

Kun paikalliset sanomalehdet julkaisevat vireillä olevista hankkeista havainnekuvia, peruskansalaiset näkevät kuvassa helposti lopullisen, ja pian toteutuvan totuuden.

Näin on kuitenkin harvoin. Havainnekuvat valmistuvat ja usein julkaistaan ennen lopullisten suunnitelmien valmistumista, ja siis paljon ennen mahdollisten kaavamuutosten voimaantuloa. Tällaiset ”suurin piirtein” mallit ovat visioita, joilla hahmotetaan kohteen sijainti suhteessa ympäristöönsä. Tällaiset kuvat mahdollistavat ainakin ammattilaisille mittakaavojen ja volyymien ym. tarkastelun.

Uuden ja vanhan rinnakkain olosta

Jokainen aika luo omaa arkkitehtuuriaan. Se on parhaimmillaan aikaa kestävää, laadukasta suhteessa käyttötarkoitukseen, ja lakien säätämät määräykset täyttävää uutta rakennuskantaa. Ekologisia, eettisiä ja esteettisiä arvoja pohditaan myös aivan varmasti kaikkea uutta suunniteltaessa.

Mielenkiintoista pohdintaa voi syntyä esim. kysyttäessä tuleeko uuden rakennuksen sopeutua vanhaan, jo olemassa olevaan rakennuskantaan? Eli mennäänkö sopusoinnussa, olemassa olevan ehdoilla, vai onko rohkeutta myös hyväksyä uuden hankkeen halu nousta ikään kuin nyt vuorostaan vetovastuuseen, ja ottaa paikkansa vahvana ja itsensä esiin nostavana ”maamerkkinä”.

Erilaisia mielipiteitä tulee kuunnella, jopa houkutella esiin. Vuorovaikutus vastakkaistenkin mielipiteiden välillä on tarpeen, jotta suunnittelun varhaisessa vaiheessa saadaan esiin aluksi mitättömiltäkin tuntuvia yksityiskohtia, jotka kuitenkin voivat johtaa aivan uudenlaisiin oivalluksiin.

Väärinkäsityksiltäkään ei vältytä

Viimeisin esimerkki Vaasassa havainnekuvien aiheuttamasta väärinkäsityksestä koettiin Meijerikatu 2 – 4 asemakaavan lausuntoja annettaessa. Waasa Kiinteistöjen toimitusjohtaja Anssi-Jukka Kasin suunnitelmat sisäliikuntapuisto Hop Lopin rakentamiseksi eivät tulleet heti ymmärretyksi, ja Jupiter-Säätiön toimesta jätettiin eriävä mielipitede. Havainnekuvaa katsomalla oli saatu puutteellinen näkemys suunnitelmista. Sanomalehti Pohjalainen kertoi (16.1.2015), että asiaan on nyt perehdytty, ja eriävä mielipide on vedetty pois.

Pelkkiin havainnekuviin ei voi luottaa liikaa. Uusien kaavojen/ kaavojen muutosluonnoksiin on syytä perehtyä perinpohjin.

Kaupunkisuunnittelussa viranomaisten tulee tehdä hankkeista jopa äärimmäisen perusteellisia selvityksiä, alueen historiasta, kohteen aikaisemmista vaiheista, suojelun yksityiskohdista jne.

Kaikki selvitykset ovat esillä nykyään myös netissä. Tämä on kiitettävän hyvää palvelua kaupungiltamme. Tietoa siis löytyy, kunhan vaan varaa aikaa niihin perehtymiseen. Kotona koneen äärellä voi asioista ottaa selvää, ja sitten vaikka puolison kanssa keittiön pöydän ääressä keskustelemalla yrittää ratkoa, mitä tuleman pitää.

Jonkinmoista asiantuntija apua voi halutessaan kysellä myös oman asuinalueensa asukasyhdistykseltä. Klemettilässä ei ole vielä omaa yhdistystä, Vöyrinkaupungilla uinuva yhdistys tulisi herättää uuteen eloon.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on toki näidenkin alueiden, kuten Vaskiluodon ja varsinaisen Cityn asioista kohtuullisen hyvin perillä. Erinomaisen hyvin asioita hoitaa myös ainakin pitkän historian omaava Palosaaren asukasyhdistys. Samoin muut omilla vastuu alueillaan, toki toimenkuvat ovat aika lailla erilaisia alueesta riippuen.

...

Lisää mielipiteitä ajankohtaisista hankesuunnitelmista on tulossa näille sivuille lähipäivinä.

Avoimeen keskusteluun ovat kaikki puoltavat, vastustavat, pohdiskelevat, epäröivät ym. kirjoitukset tervetulleita.

Vaskiluodon tornitaloluonnoksesta keskusteltiin viikolla 15.1. Kylpylähotelli Tropiclandiassa. Paikalla oli kohtuullisesti väkeä. ilmeisesti kuitenkin kovin vähän ihan tavallisia vaasalaisia. Sijoittajia oli tullut paikalle, samoin hankkeen toteuttajia, ja kaupungin suunnittelupuolen virkamiehiä. Poliitikkoja oli tosi vähän vaivautunut paikalle. On harmi, jos he katsovat, että riittää kun heille kerrotan asiasta erikseen. Vuorovaikutus ja yhteinen keskustelu ovat mielestäni tämän ajan mukainen tapa olla aktiivisesti vaikuttamassa asioiden eteenpäin menoon.

Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaaksolle kiitokset illan tilaisuuden onnistumisesta.

Aimo Nyberg

Kuva lehtileikkeestä yli 25 vuoden takaa.

Saattaa olla niin, että tulevaisuudessa ei kahveja nautita näin idyllisessä paikassa, eikä tällä tavalla maanläheisesti, ja näin intiimeissä tunnelmisiisa.

Jos Vaskiluodon tornitalohanke etenee, niin lähivuosina voi kahvitella aika paljon korkeammalla, ja tunnelmakin on uusien tapojen mukaista.

Maailman muuttuessa on erittäin hienoa, että menneiden aikojen muistoja vaalitaan, niitä arvostetaan, ja jokaisen sukupolven teot tunnustetaan vankaksi perustaksi, jolle uutta aikanaan voidaan rakentaa.

Aimo

Tule keskustelemaan

Torstaina 15.1.2015 klo 18.00 Vaasan kaupungin kaavoitus järjestää kaikille avoimen infotilaisuuden Kylpylähotelli Rantasipissä, osoite Lemmenpolku 3.

Mitä mieltä sinä olet?

Tule siis paikalle keskustelemaan ja kuuntelemaan muiden näkökulmia ja perusteluja.

Nyt on oikea hetki tulla kuulemaan, mitä mieltä kukin on tekeillä olevasta kaavamuutoksesta, jonka tavoitteena on korkea asuin- ja vapaa-ajanasumisen rakentaminen.

Lue kohteesta lisää kaupungin kaavoituksen sivuilta

VKA ry:n kannanotto (tässä blogissa torstaina 4.11.2014) ei ole puolesta tai vastaan, vaan olemme pohtineet ko. kohdetta monelta kantilta.

Asiasta kirjoittaa myös päivän (8.1.2015) Pohjalainen. ”Tornitalon rakentaminen siirtyy ainakin syksyyn”

Kuva ja teksti: AN.

JIIVEEN mielipide

Maamerkkejä ja muuta sellaista.

JIIVEE kirjoittaa näin:

Isoraha on ahne ja ovela. Se sanoo olevansa kaikkien ystävä. Isoraha haluaa kasvaa yhä isommaksi ja isommaksi. Se hakee koko ajan tilaisuuksia.

Isoraha miettii ja miettii. Yht'äkkiä se painaa etusormensa Waskian parkkialueen päälle ja sanoo: Tähän minä rakennan 21-kerroksisen pilvenpiirtäjän Vaasalle maamerkiksi.

Päättäjä Vaasa innostuu ja suostuu. Virkamies Vaasa laatii kuuliaisesti suunnitelmia. Moni sanoo: Kerrankin jotain suurta! Kaupunki Vaasalle maamerkki! Wau! Kaupunkilaiset Vaasa ovat epätietoisia ja ihmettelevät. Joku sanoo: wau, joku toinen: voi ei. Kukaan ei kysy eikä kyseenalaista mitään. Ollaan vain puolesta tai vastaan. Eivät kysele myöskään päättäjävaasalaiset eivätkä virkamiesvaasalaisetkaan. Ainakaan ääneen.

Vaskiluodossa on öljysatama ja lämpävoimalaitos. Molemmilla on omat maamerkkinsä öljysäiliöt ja savupiiput. Siellä on leirintäalue, monikäyttömetsä, purjehdusseurat, monipuolinen linnusto ja kasvillisuus, lenkkipolut, huvipuisto ja Tropiclandia. Kaikki monenlaista virkistäytymistä varten. Siinä on Vaskiluodon suunta.

Asuinrakennuksia Vaskiluodossa on vähän. Suurin osa on edesmenneitten teollisuuslaitosten perua. Uusia ei ole eikä toivottavasti tule.

Hotellin pihaan esitetty taivaanraapija on täysin vieras elementti Vaskiluotoon ja luultavasti muuallekin. Vaskiluotohan ei ole mikään kasvusuunta. Isorahan itselleen varaamat alueet, leirintäalue ja Niemeläntien varsi, eivät missään tapauksessa tuo kovin kaksisia kaupallisia palveluita Vaskiluotoon. Läpikulku marketeihin vain lisääntyy Vaasanpuistikolla.

Vaskiluodon maamerkki on harrastuksiin tai merenkulkuun liittyvä maamerkiksi tehty hökötys. Ei pilvenpiirtäjä.

Jos kaupunkilaisten keidas ja monipalvelualue pala palata uhrataan rahan alttarille, niin sutta tulee. Parempi olisi sen sijaan uhrata koko saari merelliseksi Manhattaniksi kaikkine vetovoimaisine palveluineen ja pyydyksineen seurauksista välittämättä. Liikennekin Vaasanpuistikolla kääntyisi toiseen suuntaan.

Taivaanraapija lienee se pikkusormi, joka vie koko Vaskiluodon ennenpitkää. Vai mitä? Sitäpaitsi rakennus on maamerkiksi väärää lajia liian massiivinen illustraation kaunisteluista huolimatta. Hyi!

Flickis.

Suunnitellut massat aivan liian suuria. Ympäristön arvorakennusten pitäisi sanella uudisrakennusten arkkitehtonisen laadun ja mittakaavan. Nyt ne on alistettu ja rusennettu illustraatioiden kuvissa uusien varjoon, vaikka uuden pitäisi sopeutua vanhan ehtoihin.

Taas on isoraha suunnitellut ja päättänyt. Kaupunki toimii puhtaaksi piirtäjänä.

Jaakko Vainionpää 6.12.2014

Stilisoimaton äkkiskirjoitus. Anteeksi!

Ajankohtaista

Kuva: AN, 23.11.2014. Näkymä Vaasan kantakaupunkiin Veeran läpi, eli Palosaaren suunnasta.

Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla on nähtävillä vireillä olevat hankkeet. 

Asukasyhdistyksemme hallituksen kokouksessa 26.11. esillä oli useampikin asia. Vielä tämän vuoden puolella on mahdollista puoltaa tai vastustaa joillakin perusteilla, antaa kannanottoja, lausua mielipiteitä, ainakin näistä alla luetelluista Vaasan kantakaupungin alueen kohteista.

Mahdollisesti annamme kannanottoja myös syyskokouksessamme 17.12.2014. (jäsenkirje 4/2014)
Syyskokous pidetään klo 18.00 NNKY:n kerhohuoneella, Kirkkopuistikko 30.

a) Asemakaavan muutoksen luonnos, ak1047,Vaskiluoto, Lemmenolku 3 (8.12.2014 mennessä)
b) Keskussairaalan alue sekä Hietalahdenvillan ja Bragen alue, mielipide OAS (23.10.2014 mennessä)
c) Valkolinna III
d) Asemakaavan muutosehdotus: ak 949, Flickis (29.12.2014 mennessä)

Tämän blogin lukijoiden mielipiteet otetaan mielellään mukaan kannanottojemme osaksi! Tarkoitus on koota erilaisia ajatuksia, - nyt tarvitaan jopa vastakkaisia mielipiteitä. Näin saadaan toivottavasti aikaan keskustelua, ajatusten vaihtoa. Juuri tällainen tieto on tarpeen suunnittelijoille ja myös poliittisille päättäjille.

Jos haluat kirjoittaa muutaman rivin tekstiä, oman näkökulmasi, yllä luoteltujen kohteiden hyvistä tai mahdollisista huonoista puolista, niin lähetä s-postia osoitteeseen aimonyberg[ät)gmail.com

Kiittäen, Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja