Malttia tarvitaan

Kuvakaappaus netistä: Luonnos Tropiclandian parkkipaikalle ajatellusta tornitalosta.

Ahnehditaanko nyt liikaa?

VKA ry:n hallituksen kokouksessa 26.11.2014 asian tiimoilta keskusteltiin, eri näkökulmia otettiin esille, ja päätimme koota mielipiteet kirjelmäksi kaupunkisuunnitteluun.

Vaasan kaupunki/ kaavoitus
PL 2 65101 Vaasa

Mielipide, koskien asemakaavan muutoksen luonnosta: ak 1047 Vaskiluoto Lemmenpolku 3 

Luonnos parkkipaikalle tehtävästä tornitalosta hämmentää. 21-kerroksinen rakennus näyttää paikkaan nähden liian korkealta. Korkeahko, mutta tätä matalampi rakennus voisi paikkaan sopiakin. Nimittäin sijainti on siinä mielessä hyvä, että rakennus ei varjostaisi juurikaan muita, koska ympäröivää korttelia ei ole, ja ilmansuunnat/auringonsuunnat on suunnittelussa hyvin huomioitu.

Vaasan yleiskaava 2030 on saanut lainvoiman, ja kaavoitus edennee poliittisten päättäjien suuntaviivojen mukaan. Kaupungin kaavoituksen virkamiesten asema on kuitenkin tärkeä, jotta mahdolliset virheet ja ylilyönnit eivät mene läpi.

Koska Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Vaskiluodon metsään, eikä nykyiselle leirintäalueelle saa rakentaa kerrostaloja, on ilmiselvästi löydetty vaihtoehtoinen paikka rakentaa Vaskiluotoon asuntoja ns. maksukykyisille asiakkaille.

Vaikuttaa siltä, että Niemeläntielle aikoinaan rakennuttajalle useampaan kerrostaloon luvatut neliöt ja tehokkuusluvut on nyt nostettu päällekkäin yhteen (ensimmäiseen) 21- kerroksiseen pilvenpiirtäjään.

Kaavan/ korkean rakennuksen perusteluksi ilmoitetaan käyttämättä jääneen rakennusoikeuden hyödyntäminen, mutta ei perustella lisärakennusoikeutta. Miksi pitää olla vielä korkeampi? Kaupunkisuunnittelun tulisi olla avointa. Kaupungin ja rakennuttajan väliset sopimukset pitäisi tuoda julki.

Kaupunkikuvallinen perustelu on ylimalkainen. Selvitys Vaasan ns. korkeasta rakentamisesta on tehty keskustasta, ei Vaskiluodosta. Selvitys eikä perustelu eivät siis ole riittäviä. Vaikka joku olisikin heittänyt ajatuksen, että Vaskiluodossakin voisi olla erittäin korkeaa rakentamista, niin ennen hankkeen eteenpäin viemistä ajatuksella tulee olla pohjana laaja keskustelu. Ensimmäinen näin korkean kohteen rakentaminen ei saisi olla ilmoitusasia, ei kaupunkilaisille eikä kaupungin päättäjillekään.

Korkeat rakennukset eivät liene itsetarkoitus. Kun niitä suunnitellaan, tulisi hankkeet huolellisesti perustella kaupunkikuvallisesti. Sama rakennustehokkuushan voidaan saada aikaan myös matalammalla rakennuskorkeudella.

Ns. huomattavista maamerkeistä olisi suositeltavinta järjestää arkkitehtikilpailu. Kauniit, laadukkaat rakennukset ovat toki tervetulleita oikeisiin ja kaupunkirakenteen kannalta harkittuihin paikkoihin.

Vaskiluodon osalta olisi tarpeen myös saaren hieman yhtenäisemmän ilmeen kehittäminen. Vaikka emme voikaan palata enää kaavaselostuksessa mainittuun 1900- luvun alun hienoon asemakaavaehdotukseen, jota ei ollut mahdollista silloisten kaupungin toimijoiden tai asukkaiden toteuttaa. Onneksi joitakin rakennuksia on säilynyt ja suojeltukin Vaskiluodon reaalihistorian ajalta.

Ovatko käyttötarkoitus/ käyttötarkoitukset tässä kohtaa kaupunkia realistisia. Asumista saa selostuksen mukaan olla max. 30 %. Olisiko lehtitiedoissa mainituista loma-osakkeista todella kysyntää juuri tällä alueella, jos niitä tosiaan suunnitellaan? Kannattavuus on luonnollisesti rakentajan oma asia, sikäli kun siihen ei edellytetä kaupungin osallistumista. Tosiasia on, että turvamääräykset yli 12 kerroksisissa taloissa lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Viitaten mm. Pohjanmaan pelastuslaitoksen lausuntoon kaupungin sivuilla on aivan ensiksi selvitettävä Seveso-direktiivin (direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta) mukaisesti sataman toimintojen riskit asutukselle. Etäisyydeksi on ilmoitettu 800 metriä. Pysyvää asutusta saatetaan riskien osalta tarkastella eri tavoin kuin vapaa- ajan asumista, mutta jos lomaosakkeet ovat samassa rakennuksessa, ne tuskin ovat lieventävä seikka. Ja saattaako olla niinkin, että räjähdystilanteessa tms. korkea rakennus on jopa alttiimpi ihmis- tai aineellisille vahingoille? Vertailun vuoksi; useat kansalaiset vaativat 1-2 km etäisyyksiä jo tuulivoimaloiden meluhaitan vuoksi. (Viranomaiset tosin edellyttävät tapauskohtaista melun ja sen leviämisen selvittämistä). Satama-alueelle on sen kehittyessä todennäköisesti tulossa lisää toimintoja jotka saattavat lisätä riskejä.

Näin suuri rakennusoikeuden käyttö yhdessä pisteessä lisää todennäköisesti työmatkaliikennettä, varsinkin keskustaan suuntaan. Nyt jo reitti on usein varsin tukossa Vaskiluodon sillan sekä Vaasanpuistikon/ Koulukadun risteyksessä erityisesti työmatkaliikenteen ja rekkaliikenteen vuoksi. Lisäksi Sundomin puolella asutusta kasvatetaan. Kantakaupungin asukasyhdistys on pitkään jo ollut huolissaan keskustan läpi kulkevista liikennemääristä. Miten tässä asiaa aiotaan käsitellä? Satamatien suunnittelu ja keskustan kauttakulkuliikenteen suunnittelu on alkutekijöissään puhumattakaan siitä, että rahoituksen järjestyminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan. Keskustan läpi kulkevan liikenteen tietoista lisäämistä tulisi ehkä mieluummin hieman pidätellä kunnes edes suunnitelmat parannuksista on tehty.

Autojen määrä, ja siitä seuraava parkkialueiden tarpeen lisääntyminen lienee myös tosiasia. Tämä luo paineita uusien lähialueiden käyttöönottoon, ja vaarantaa pahimmillaan myös kantakaupungin asukkaiden tärkeäksi kokeman lähivirkistysalueen, eli viereisen Vaskiluodon metsän kaavamerkintöjen säilymisen kaavoituksen edetessä tulevina vuosina.

Kaavassa ei käytännössä ole tehty MRL:n (maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaista ympäristövaikutusten arviointia, vaan todetaan lyhyesti että luontovaikutuksia ei ole, ja että tuulisuus korkean rakennuksen ympärillä lisääntyy jonkin verran. Vaikutukset pitää kuitenkin tarkistaa kaikilta tilanteeseen soveltuvilta osin, ja todeta onko niitä vai ei, ja mitä niille aiotaan tehdä, jos niitä on.

Aimo Nyberg, puheenjohtaja, Anttu Kankaanpää, sihteeri
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry - Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf