KARL JA ELIN HEDMAN uurnahauta

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta, 23. syyskuuta 1954

Pohjanmaan museon merenpuoleisessa kivijalassa Muistohallin ikkunan alapuolella. 

Arkkitehti Thom Thesleff (1895 – 1961). 

Syvennys, johon Hedmanin puolisoiden tuhkauurnat on sijoitettu lääninhallituksen luvalla, on peitetty Kurikan graniitista valmistetulla laatalla.

Kuvat: AN. Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta on Pohjanmaan museon Muistohallin ulkoseinässä.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta 

Pohjanmaan museon merenpuoleisessa kivijalassa Muistohallin ikkunan alapuolella. 

- arkkitehti Thom Thesleff (1895 – 1961). 

- syvennys, johon Hedmanin puolisoiden tuhkauurnat on sijoitettu lääninhallituksen luvalla, on peitetty Kurikan graniitista valmistetulla laatalla. 

Karl Hedmania merkitsemässä on vapaamuurarien kolmiotunnus (muurauslasta) ja hänen puolisoaan rouva Hedmanin nimen alkukirjaimet: E M E H 

- vihitty 23.9.1954 professori Karl Hedmanin syntymän 90-vuotispäivänä. 

KARL GUSTAF WILHELM HEDMAN (1864 – 1931) kaupunginlääkäri, professori. Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vv. 1905 – 1912 sekä useiden lauta- ja toimikuntien jäsen. 

V. 1895 perustetun Pohjanmaan Historiallisen Museon johtokunnassa Hedman oli vuodesta 1899 rahastonhoitaja, vuodesta 1912 yhdistyksen puheenjohtaja ja vuodesta 1922 kaupunginlääkärityönsä ohella museon intendentti kuolemaansa saakka. 

Hedman oli myös liikemies; I maailmansodan aikana hän tuotti ulkomailta vaikeasti saatavia lääkekasveja ja mausteita ja käytti varat kokoelmiensa kartuttamiseen. Pohjanmaan Museo on suurimmaksi osaksi hänen aikaansaannostaan. 

ELIN MARIA EMILIA HEDMAN o.s. Haseelblatt (1877 – 1943) teki elämäntyönsä apuna. Pariskunta oli lapseton ja testamenttasi koko omaisuutensa Vaasan kaupungille ja Pohjanmaan Museolle. Puolisonsa kuoltua toimi Elin Pohjanmaan Museon intendenttinä 12 vuotta.

Lainaus päättyy


Tutustu Hedmanin Säätiöön

http://www.hedmanskastiftelsen.fi/?page=S%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6

Kuvat: AN. Karl Hedman 150 juhlanäyttelyn avajaiset, ja Muistohallin lasimaalaus Isänmaa.

Lainaan tähän omaa kirjoitustani tässä blogissa: (Karl Hedman 150 -juhlanäyttelyn avajaiset)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/05/1-karl-hedman-150.html

Arvokkaat avajaiset 

Pohjanmaan museossa avattiin (23.5.2014) KARL HEDMAN, keräilijä ja museomies -näyttely.
Avajaisissa tervehdyssanat lausui vt. museojohtaja Selma Green. Hän luonnehti muutamin sanoin Karl Hedmania ja hänen elämänvaiheitaan, ja myös Karl Hedmanin suurta merkitystä ei vaan Vaasalle, vaan myös koko Suomen mittakaavassa. Kunniaa saivat toki myöhemmätkin taiteentukijat, keräilijäsukupolvet, joita Vaasassa on onneksemme riittänyt. 

Mutta miksi juuri Vaasassa on ollut useita merkittäviä keräilijöitä? Tässä olisi vielä valtavasti selvitettävää taiteen ja kulttuurin tutkijoille. Vaasa on ehdottomasti edelleen myös tänään merkittävä taide- ja kulttuurikaupunki. Aikoinaan Vaasa saattoi olla jopa ”mitalisijoilla” eli kolmen kärjessä, kun mitattiin missä kaupungissa on määrällisesti eniten erilaisia kulttuurilaitoksia, ja esim. taidemuseoissa merkittäviä kokoelmia. Uskoakseni kovin kaukana kärjestä ei olla tänä päivänäkään, vaikka kehitys ei täällä ole mennyt viime vuosikymmeninä kovin näkyvästi eteenpäin. Suuret ja näyttävät satsaukset ovat jääneet tekemättä. 

Hedmanin näyttelyn avauspuheen piti yli-intendentti Berndt Arell (Nationalmuseum, Stockholm). Tukholmassa merkittävään asemaan edennyt alan huippuammattilainen oli omassa elementissään saadessaan kertoa omista vaiheistaan täällä Vaasassa ja Hedmanin kokoelmin parissa. 1980-luvulla Arell teki töitä juuri Pohjanmaan museossa! Berndt Arellin avajaispuhe kuultiin arvokkaassa tilassa. Muistosali, jossa on mm. tuo yllä olevan kuvan upea isänmaallinen lasimaalaus, on valitettavasti monelle vaasalaiselle liian tai jopa täysin tuntematon paikka. Salin henki on vuoden 1918 sisällissodan voittajien eli valkoisten näkemysten mukainen. 

Yhteisen Suomemme 100-v juhlavuoden lähestyessä tällä Karl Hedmanin katedraalisella tilalla voisi olla hyvin suuri merkitys yhtenä osana maamme historiallisten tosiasioiden ymmärtämisessä. 

Yksittäiset keräilijät, kuten Karl Hedman, samoin monet aikoinaan perustetut yhdistykset, mm. Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ovat jo Suomen itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta asti tehneet arvokasta työtään, jotta tärkeiksi koetut aineelliset ja henkiset arvot voisivat säilyä seuraaville sukupolville. Vetovastuu tässä työssä on jossain määrin siirtynyt viime vuosikymmeninä valtiolle ja myös kunnille ja kaupungeille. Nyt on taas herätty sen tosiasian eteen, ettei yhteiskunta ainakaan yksin ole niin rikas, että kaikista tarpeellisista toimista selvittäisiin kunnialla. Onko aika kypsymässä myös uudenlaisille toimille? Varallisuutta on kertynyt ympärillemme paljonkin, myös kohtuullisessa määrin ihan tavallisillekin ihmisille. Perinteiset mesenaatit, toki niitäkin varmasti vielä löytyy, mutta oikeasti rikkaiden hyväntekijöiden ja kulttuurin tukijoiden rinnalle sopisi myös hyvin uudenlaiset, jonkinlaiset kansalaisten tukitalkoot, tai vastaavat keräykset ym. toimet. 

Kirjoitan näistä jatkossa lisää. Ideoita kannattaa nostaa esiin, - maailma muuttuu joka päivä. Ei ole ollenkaan huono juttu käydä näyttelyissä, ja perehtyä historiaan. Eteenpäin näkee, kun katsoo aina välillä myös taaksepäin. 

Lainaus päättyy

Kuva: AN. Hedmaninkadun kyltti, 24.9.2014

Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen myös nyt Suomen 100 -v. historiaan liittyen. Edessämme on Suomen ja Vaasan historian tärkeä vuosi 2018.

Karl Hedmanin isä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.

 

Karl Hedman, Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Hedman_(taideker%C3%A4ilij%C3%A4) 

 

Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

 https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022