Leijona Suomen vaakunassa

 

Suomen vaakunassa leijona on ollut pitkään, jo vuosisatoja.

Lainaus Suomen sisäministeriön sivuilta

https://intermin.fi/suomen-lippu/vaakuna

Suomen vaakuna

Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon. Ensimmäisen kerran sen tiedetään esiintyvän Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa Uppsalan tuomiokirkossa. Siinä muodossa se on omaksuttu itsenäisen Suomen vaakunaksi vuonna 1917. Tätä ennen vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana.

Laki Suomen vaakunasta (381/78) määrittelee vaakunaselityksen:

"Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua."

Lainaukset päättyvät

 

On mielenkiintoista lukea kuvia, eli katsella esim. leijonalippujen ”viestejä”. Vaikkapa sitä onko leijonalla päässään kruunu vai ei? Millaisia miekkoja vaakunassa on? Jne.

 

 

Kuva: Vesa Katajisto, 2.5.2023 Vaasan hovioikeus

 

Kuvalainaus vanhasta tietosanakirjasta: Iso tietosanakirja, osa 12, Otava, 1937, sivu 1169.
Suuri valtakunnanvaakuna. Vaakunakomitean ehdotus.

Tämä Vaakunakomitean ehdotus vuodelta 1936 ei tainnut edetä – ainakin vielä vuonna 1937 valtakunnanvaakunassa oli vaakunakilpi kruunuineen ilman muita koristeita.

 

Sotien aikaisia, ja sotien jälkeisinä vuosikymmeninä käytössä olleita Suomen leijona kuvia, heraldisia toteutuksia olisi myös hyvin kiinnostavaa tutkia. Tähän blogipostaukseen en kuvia tai muuta aineistoa nyt lähde etsimään.

Leijona symbolilla on Suomessakin siis vuosisatojen pitkä perinne, joka on tottakai yhteydessä vuosituhantiseen kulttuurihistorialliseen vallan merkkien kiehtovaan jatkumoon.

Suomen itsenäistymistapahtumien monet kiemurat, kuten kuningasta Suomen hallitsijaksi haluavien ja tasavaltalaiseen Suomeen pyrkivien väliset poliittiset ja sotilaallisetkin yhteenotot saivat ilmenemismuotonsa myös vaakunakilvissä.

 

Wikipedia: Gustav Vasas gravvård i Uppsala domkyrka (2.12.2011 Adville)

https://en.wikipedia.org/wiki/Gustav_I_of_Sweden 

 

Turussa Porthaninpuistossa 9. syyskuuta 1864 paljastettu Carl Eneas Sjöstrandin tekemä Henrik Gabriel Porthania esittävä patsas on Suomen vanhin henkilömonumentti. Siinä päähenkilö on nostettu jalustalle, jonka sivustoilla on käytetty monenlaista kuva-aihetta, mm. leijonavaakunaa. 

 

 

Jääkäripataljoonan lippu

Seisova leijona, miekka kädessään löysi paikkansa myös jääkäriliikkeen lipussa.

Lainaus sivulta

http://www.suomensotilas.fi/helmikuu-1918/ 

 

Helmikuu 1918, Juha Särestöniemi, artikkeli 1.3.2018

Jääkärit vannoivat uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle Jääkärilipun vihkimistilaisuudessa.

 

 

Jääkärilippu

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 lakkautettiin 13. helmikuuta 1918, siten jääkäreiden velvoite Saksaa kohtaan oli päättynyt. Liepajan Bayern-kasarmilta marssi 950 jääkäriä Liepajan Trinitatis, eli Pyhän kolminaisuuden kirkkoon, jossa suomalaiset jääkärit vannoivat uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle Jääkärilipun vihkimistilaisuudessa. Kirkossa on edelleen muistolaatta tapahtumasta.

Kuva: Wikipedia, YOSMA - ALVA Zigarettenalbum, Sammlung Fahnen- und Standartenträger, YOSMA GmbH Bremen Fahne des Königlich-Preußischen Jäger-Bataillons Nr. 27. 

Punakeltainen (punainen ja kulta) leijonavaakuna, miekkaa pitelevä käsi siteessä, kruunut sekä leijonan päällä että ympärillä lipun kulmissa olevien kotkasymbolien päällä monarkian ja keisarivallan merkkeinä, sinivalkoinen Pyhän Yrjön risti, leijonavaakunan yksityiskohdat kuten miekkojen muodot kertovat aikakauden ja myös jääkäriliikkeen taustalta olevista aatteista ja ajatuksista.  

 

Heraldiikan, vaakunaopin ohella leijonan käyttö mm. veistoksissa on ollut, voisi sanoa ikiaikaista.

Meillä Vaasassa on tästä todisteena yksi maamme merkittävimmistä leijonaveistoksista. Yrjö Liipolan vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkki, Suomen Vapaudenpatsas. 

 

 

Kuva: Yrjö Liipolan Taidemuseo, arkistokuva

Patsaan jalustaleijona työn alla Helsingissä Lallukan taiteilijakodissa. Leijonan vieressä kuvanveistäjä Yrjö Liipola.

 

Suomen vaakuna aiheesta voit lukea enemmänkin wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaakuna  

 

Blogikirjoituksen koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

Katso ja lue myös seuraava blogikirjoitus: Leijonalippu esillä 

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/01/leijonalippu-esilla.html