TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 22. toukokuuta 2017

Zacharias Topelius, 22. toukokuuta 1915



Kuvat: AN.

Zachris Topelius, (Sakari Topelius)

Tämä patsas on ollut arvokkaalla paikallaan Vaasan keskustassa Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä vuodesta 1915. Kaupungin nimi oli silloin, 102 vuotta sitten Nikolainkaupunki. Patsas konservoitiin pari vuotta sitten, kun se saavutti kunnioitettavan sadan vuoden iän. Työn teki konservaattori Lasse Mattila erinomaisella ammattitaidolla.

Vaasassa ylioppilaat lakittavat Vappuna perinteisin menoin juuri tämän ihastuttavan Topeliuksen patsaan. 

Lainaan tähän erinomaista tietolähdettä, eli Eira Häggkvistin vihkosta: Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985.

- Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Emil Wikström (1864 – 1942) 
- Jalustan on tehnyt K.G. Rehnin kivenhakkaamo Vaasassa, tekijöinä vaasalaiset Harjunpään veljekset. Punagraniittinen jalusta on 2 m, veistosryhmä 2,2 m 
- Patsas on valettu pronssiin Lauritz Rasmussenin pajassa Kööpenhaminassa 

Jalustassa on kapea pronssinen maisemareliefi sekä kirjailijan nimi: Z. TOPELIUS 

Sanomalehti VAASA esittelee veistoksen 22.5.1915: 

”Patsas kuvaa runoilijaa ulkona lapsukaisten ympäröimänä. Nuorin niistä katselee ihmeissään tuttuja kasvoja istuen lasten ystävän vasemman käden suojaamana. Sadun prinsessa haltioituneena seuraa kevään ja nuoruuden runoilijan aatteita. Maalaispoikanen taas kuvaa sitä moraalista puolta, joka niin selvästi esiintyy Topeliuksen teoksissa”. 

- sadun prinsessan mallina oli Wikströmin tytär Mielikki (Ivalo). 
- paljastustilaisuus 22.5. 1915. 

Aloite patsaan hankkimiseksi runoilija, kirjailija, valtioneuvos Zachris Topeliukselle (1818 – 1898) syntyi vaasalaislasten keskuudessa. Hautajaisseppelettä varten kerättyjen rahojen ylimäärästä muodostettiin patsaan pohjarahasto. Varsinainen patsastoimikunta perustettiin v. 1906. Vaikka varojen keräys ulotettiin koko maahan, kertyi suurin osa kuitenkin vaasalaisten toimesta, myös Vaasan kaupunki osallistui rahoitukseen. Inflaatio ja puhjennut ensimmäinen maailmansota viivyttivät työn toteutumista usealla vuodella. Tämä on ensimmäinen Topeliukselle pystytetty patsas Suomessa. 

ZACHRIS TOPELIUS (1818 -1898) syntyi Uudessakaarlepyyssä. Hän toimi historian professorina Helsingin Yliopistossa sekä Yliopiston rehtorina vv 1875 -1878. Topeliuksen merkittävin elämäntyö tapahtui lehtimiehenä. Lehdessään Helsinfors Tidningar hän (1841 – 1860) julkaisi pääosan runoistaan, novelleistaan ja romaaneistaan, mm. Välskärin kertomukset ilmestyi jatkokertomuksena vv. 1851 -1860. 

Topelius on tunnettu Vaasan marssin, alunperin Vasa Lyseum´in oppilaille kirjoitetun laulun, sepittäjänä. Topelius haki ja sai v 1852 Vaasan lukion (Vasa Gymnasium) historian lehtoraatin. Vaasan palon takia hän ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan. Palon jälkeisinä vuosina Topelius puolusti kiivaasti Vaasan Nimeä ja vastusti kaupungin nimen muuttamista Nikolainkaupungiksi.

Lainaus päättyy

Toinen lainaus perään, Jorma Ojaharjulta

Kuinka Topelius petettiin ”Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi. Nikolai itse piti anomusta törkeänä mielistelynä eikä suostunut, mutta hänen kuoltuaan hyväksyi uusi keisari Aleksanteri nimenmuutoksen. von Rechenberg pyysi Sakari Topeliusta laatimaan anomuksen, mutta petti hänet valitsemalla anomuksesta vain sopivat kohdat; Topelius luuli että Palosaaren nimeksi tulisi Nikolainsatama. Keisari Aleksanteri hyväksyi hakemuksen ja Vaasan nimeksi tuli Nikolainkaupunki. Ruotsinkieliset raivostuivat. Topelius sairastui harmista. Veijo Meri kertoo kirjassaan "Huonot tiet, hyvät hevoset", että ranskalainen monsieur le Duc julkaisi Krimin sodan aikana (1853-55) teoksen, jossa luetteli eri maissa toimivat Venäjän salaiset asiamiehet. Joukossa oli Zakris Topelius. Hänen toiminta-alueekseen mainittiin Suomi. Ruotsinmaalaiset lehdet, mm. Aftonbladet, heittivät lokaa Topeliuksen päälle vielä 8 vuotta myöhemmin.”


WIKIPEDIA kertoo Zachris Topeliuksestä näin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius



Kuva: AN.


Hyvät ystävät!

Tulkaa mukaan jakamaan tietoa, kuvia ja omia muistojanne Z. Topelius patsaasta. Klikkaa facebookiin!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com