Patsaan tekijä: Tea Helenelund-Suominen
Sijainti: Kasarmintorilla Korsholmanpuistikon varrella, perinnemuurin välittömässä läheisyydessä.
Kuva AN. 10.5.2017.
Vaasan Lotta-perinneyhdistys puuhasi patsasta parin vuoden ajan. Valmista oli päivälleen tasan 12 vuotta sitten. Patsaan kustannukset olivat 25 000 euroa, ne maksettiin eri säätiöiltä saaduista varoista sekä Pohjanmaan kulttuurirahastolta saadulla avustuksella. Myös Lotta-perinneyhdistys järjesti myyjäisiä ja konsertteja kerätäkseen varoja patsashankkeelle.
Patsaan tekijä Tea Helenelund on itsekin toiminut radiolottana sodan aikana. Pitkän taiteilijauran tehneellä Tea Helenelundilla on Vaasassa useita julkisia veistoksia. Lotta-patsas oli iäkkäälle taiteilijalle suuri ponnistus, kunniakas upean uran huipennus.
Tea Helenelund toimi pitkään, aina 1970-luvulle asti myös kuvaamataidon opettajana. Hänet tunnetaan myös tuotteliaana pienoisveistosten tekijänä. Kipsiset ja pronssiset, usein lapsiaiheiset työt kertovat kauniilla tavalla taiteilijan suuresta elämänarvostuksesta, inhimillisestä, toiveikkaasta uskosta hyvään ja kauniin mahdollisuuteen niin meissä jokaisessa yksilössä kuin suuremmissakin maailman kuvioissa.
Lotta-patsas tekee hienolla tavalla Suomen ja Vaasan historiaa näkyväksi. Teos on tärkeässä asemassa Suomen viettäessä itsenäisyytemme 100 -v. juhlavuotta.
Kuvat: AN. 10.5.2017.Korsholmanpuistikon varrella, perinnemuurin välittömässä läheisyydessä, on Vaasan Lotta-työn muistomerkki.
Tutustu Suomen Lottaperinneliitto ry/ Vaasa toimintaan
http://www.suomenlottaperinneliitto.fi/tietoa-liitosta/jasenyhdistykset/
Lotta Svärd säätiö
http://www.lottasaatio.fi/
Katso vielä lisää aiheesta: Lotta Svärd, Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lotta_Svärd
Lainaus ”
LOTTA SVÄRD -JÄRJESTÖ oli vuosina 1920–1944 toiminut naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö, ja sen jäsenistä käytettiin nimitystä lotta. Lottien tarkoituksena oli avustaa sotilaita vuosina 1939–1944 tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Lottien toiminnan ansioista noin 100 000 miestä vapautui maanpuolustustehtäviin. Toiminta oli aseetonta.
Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Vuonna 1944 koko lottajärjestöön kuului noin 200 000 jäsentä. Sodan loputtua 19. syyskuuta 1944 oli 287 lottaa menettänyt palveluksessa henkensä: sotavammoihin kuolleita oli 113 ja tauteihin kuoli 140 lottaa.”
Lainaus päättyy
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki hanketta voi seurata myös facebookissa!
Ole mukana tietojen etsimisessä, auta kuvien ottamisessa, vanhojen kuvien ja dokumenttien löytämisessä.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Lotta-patsas netissä.
Suora linki kohteen fb-kommentointiin
kommentoi, keskustele aiheesta TÄÄLLÄ
Tutustu, käy tykkäämässä, ja seuraa
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tämä blogisivu on luotu 12.5.2017. Sivua on päivitetty 7.11.2019. /AN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti