sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Tänään on hyvä syy pitää kuvataidepäivä!

 

 

Tapahtumia on monessakin Vaasan taidemuseossa – jopa maalaamista voi kokeilla itsekin!

 

Kuvataiteen päivää vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helene_Schjerfbeck 


”Helena Sofia (Helene) Schjerfbeck (10.7.1862 – 23.1.1946) oli suomenruotsalainen taidemaalari. Hän on eräs Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita.”

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/suomen-kuvataiteen-paiva/ 


Tarjolla Vaasassa mm. nämä:

Pohjanmaan museossa

Suomen kuvataiteen päivää vietetään 10.7. taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymäpäivän kunniaksi. Päivän aikana Pohjanmaan museolla järjestetään tietoiskuja Schjerfbeckistä. Hedmanin kerroksen taidehuoneiden uusitussa ripustuksessa voi tutustua moniin Schjerfbeckin teoksiin. Museon kahviossa on avoin työpaja, joissa voi tehdä omakuvia peilin avustuksella. Myös näyttelytilaan voi mennä luonnostelemaan tai piirtämään.

 

Tikanojan taidekodissa

Sunnuntaina 10.7. vietetään suomalaisen kuvataiteen päivä Tikanojan taidekodissa.

Erika Adamssonin artist talk, klo 14.30. Erika esittelee näyttelyä suomeksi.

Maalaustapahtuma taidekodin pihalla klo 10.30–16, ota omia haluamiasi tarvikkeita mukaan. Museolta saa kyllä maaleja ja värejä.

Esillä nyt: Taiteilija Erika Adamssonin yksityisnäyttely - Nostalgia

Taiteilija Erika Adamssonin (1973) yksityisnäyttely Tikanojan taidekodissa on saanut temaattiseksi lähtökohdaksi nostalgian. Taiteilijaa kiehtovat menneisyyden hetket, tunnelmat ja tarinallisuus. Nostalgian muuntuminen lähes pateettisuudeksi ilmenee maalauksissa, joiden lähtökohtina taiteilija käyttää materiaalinaan kotimuseoiden autenttisia interiöörejä. Uusimmat maalaukset ovat syntyneet Tikanojan taidekodin omasta historiasta, missä kauppaneuvoksen kodin saleissa eli perheenjäsenten lisäksi palvelusväkeä.

Adamssonia kiinnostaa illuusio menneestä arjesta. Kuvamateriaalissa esiintyy usein ihminen tilassa, mallit löytyvät autenttisista valokuvista, nykyajan draamaopastuksista tai elokuvan still-kuvista. Samoin kuin muistot häilyvät menneisyydestä, eivät maalauksetkaan ole dokumentaarisia historian hetken kuvauksia, vaan värittyneitä ja rakennettuja. Lavastettunakin maalauksen tunnelma on se, jonka koemme aitona ja uskottavana. Nostalgia on pakoa arjesta, kuten hetken viivähdys ainoana kävijänä kotimuseon salongissa, jossa voi vaipua menneisyyteen ja samaistua talon asukkaiden elämään. Interiööreissä yksityiskohtien runsaus sisustuksessa ja aikakauden tyylihuonekalut määrittävät mennyttä aikaa.

Maalaustekniikkana kaikissa teoksissa on öljyväri alumiinilevylle. Alumiini mahdollistaa maaliaineen liukumisen teoksen pinnassa, jossa kättä ja sivellintä ei kitka jarruta. Nopeaa maalaustapahtumaa edeltää hidas työvaihe, jossa taiteilija rajaa maalauspintaa pikkutarkasti. Hidas työvaihe valmistaa käden ja ajatuksen yhtenäistä ja synkronista liikettä maalauksen pinnassa – oikean väririnnastusten valitsemiseen. Valmiissa maalauksessa hopeanhohtoinen alumiinipinta pilkahtelee maaliaineen lomassa.

Turkulainen taidemaalari Erika Adamsson asuu ja työskentelee kotikaupungissaan, jossa hän on myös opiskellut. Hän valmistui Turun piirustuskoulusta vuonna 1996 ja opettaa nykyisin maalaustaidetta samassa koulussa. Hän on esittäytynyt lukuisissa yksityisnäyttelyissä Suomessa, joista viimeisimpiä ovat Forum Boxissa, Helsingissä 2019 ja Laukon kartanossa 2021. Taiteilijalle myönnettiin 2018 Suomen taideyhdistyksen William Thuring- palkinto. Näyttely on Erika Adamssonin ensimmäinen esiintyminen Vaasassa ja sen on tuottanut Vaasan kaupungin museot, kuraattorina näyttelypäällikkö Maaria Salo.

 

 

Kuntsin modernin taiteen museossa

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/markku-hakuri-jan-kenneth-weckman-taikavuori-14-4-2022-11-9-2022/ 


Markku Hakuri Jan Kenneth Weckman – Taikavuori 14.4.2022-11.9.2022

14.4.2022-11.9.2022

Kuntsin modernin taiteen museossa on esillä Markku Hakurin (s. 1946) ja Jan Kenneth Weckmanin (s. 1946) Taikavuori-yhteisnäyttely. Miehet ovat järjestäneet yhteisen näyttelyn kahdesti aiemminkin, ja nyt heidän teoksensa muodostavat näyttelytrilogian päätösosan. Yhtenä tärkeänä inspiraationlähteenä kaikille kolmelle näyttelylle mutta myös taiteilijoiden väliselle yhteistyölle on toiminut ja toimii edelleen Thomas Mannin klassikkoromaani Taikavuori (Der Zauberberg, 1924), jolta tämä näyttely on myös lainannut nimensä. Tällä kertaa Weckmanin voimakkaan graafiset ja usein abstraktit teokset kohtaavat Hakurin tunnelmalliset mielikuvitusmaisemat ja piirrokset.

 


 

Kuvat: AN 15.6.2022

 

 

Katso vielä video Schjerfbeckistä

Linkki aivan blogikirjoituksen lopussa.

En malta tänään 10.7. olla jakamatta tätä Yle Arkiston videota Helene Schjerfbeckistä, onhan Vaasassakin Pohjanmaan museon kokoelmissa hieno kokoelma hänen töitään.



Varhaisimpien Schjerfbeckin töiden ostojen lisäksi Pohjanmaan museolla on tämä vähemmän julkisuutta saanut hiilipiirros, taiteilijan myöhäinen omakuva, jonka hankinnasta kerrotaan kirjassa Taidetta kaupunkiin! /Konst för en stad! (Veljekset Gröndahlin säätiö Vaasassa, toimittaja Pamela Andersson, 2019)

Lainaus Dan Holmin kirjoituksesta, s. 88

” Aurinkoisena aamuna 3.6.2010 löysin Helsingin Sanomista Uppsalan huutokauppamamarin pienen ilmoituksen, jossa oli yksinkertainen hiilipiirros. Kyseessä oli Schjerfbeckin myöhäinen omakuva samoine syvällisine ja eksistentiaalisine ulottuvuuksineen, jotka ovat tyypillisiä tälle taiteilijan kenties omimmalle aihepiirille. Nyt on tilaisuutemme, ajattelin. Veljekset Gröndahlin Säätiö lämpeni idealle, ja antoi meille runsaasti pelivaraa voidaksemme osallistua huutokauppaan. Tein sen puhelimitse työhuoneestani käsin, ja saatuamme voiton kotiin olin lentää tuoliltani. Kiitollisena ajattelin veljeksiä ja säätiötä. Siitä tuli todennäköisesti Suomen kallein piirros. Teoksen lehdistölle esittelyä edeltävänä iltana tajusin, että olimme unohtaneet antaa piirroksen Ateneumin arvovaltaisen asiantuntijan arvioitavaksi. Yhden levottoman yön jälkeen käännyin Leena Ahtola-Moorhousen puoleen, joka sitten tutustuttuaan piirustukseen soitti ja onnitteli.”


Tänään vietetään siis kuvataiteen päivää. Ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivää. Päivä on nykyään virallinen liputuspäivä.

Yle Areena / Suomen juhlapäivät Schjerfbeck 4 minuutissa • 3 min • ti 25.6.2019 • toistaiseksi

"Helene Schjerfbeck on yksi merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista. Hän oli rohkea, määrätietoinen ja innovatiivinen taidemaalari. Schjerfbeckin töistä maksetaan nykyisin suuria summia. Heinäkuun 10. päivä vietetään Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivää." 

https://areena.yle.fi/1-50211585?fbclid=IwAR34jXPCy_u6EedfZFVUbprafUNx_ritF1gPHBUDa96fD0Dko-_JHhfYuo4  



Tänään on erinomaisen hyvä päivä käydä taidemuseoissa!

 

Kuvat ja tekstin koonti Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...