Muistatko kasvien nimiä?

 

Kun metsään mennä haluat nyt – ota mukaan hyvä kasvikirja!

Takuulla yllätyt kuinka paljon aivan tavallisia kasvi/puulajeja meidän lähellämme kasvaa!

Minun ikäpolvellani, siis jo eläkeiässä olevilla on takaraivoon iskostunut jopa latinankielisiä kasvien nimiä. Oppikoulussa alaluokkien kesälomilla piti kasveja kerätä useita kymmeniä, ja nämä sitten myös tentittiin.

Toisella kymmenellä olevan lapsen päähän nämä ulkoa opeteltavat heimot ja lajien nimet tallentuivat yllättävän pysyvästi. Samalla siinä taisi herätä uteliaisuus oman ympäristön havainnointiin, ja mahdollisesti myös jopa aavistus kasvi- ym. tieteiden tärkeydestä ymmärtää elämän ilmiöitä.

Tunnistan edelleenkin nimeltä monet yleisimmät kasvit. Toki tässä on auttanut sekin, että vaimo on biologi, ja molempien opetusalat eli luontoasiat ja kuvataide/kulttuuri ovat aina kiinnostaneet meitä molempia.

Kesän kukkivat kasvit ovat ihania seuralaisiamme. Niiden luokse on itse lähdettävä – löydettävä ne omilla kasvupaikoillaan, rannoilla, niityillä, metsissä. Joitakin lajeja voimme aistia jopa näkemättä – tuttuina tuoksuina, jotka kutsuvat luokseen meitä ihmisiäkin, vaikka meillä ei hyönteisten tehtävää olekaan.

Luonnon kannalta on hienoa, etteivät koululaiset enää kasveja kerää. Mielestäni meidän ei tulisi myöskään poimia luonnonkukkia kotimaljakkoihimme. Luonnonmonimuotoisuuden varjeleminen on muodostumassa ihmislajin oman säilymisen kannalta aivan oleelliseksi tehtäväksi, ja pienetkin luonnon puolesta tehdyt teot ovat nyt entistä merkittävimpiä.  

Omana elinaikanani 1950-luvulta tähän päivään maapallolla elävien ihmisten lukumäärä on likimain kolminkertaistunut. Noin kolmesta miljardista yhdeksään miljardiin. Samaan aikaan muiden eliölajien sukupuuttoon kuoleminen on kiihtynyt hyvin huolestuttavalla vauhdilla.

Ihmiskeskeisestä ajattelusta ja teoistamme on tässä ja nyt siirryttävä kaikkia elämänmuotoja aikaisempaa paremmin huomioiviin toimintamalleihin. Haluan uskoa, että ihmisellä on oma paikkansa tällä ainutlaatuisella elävällä maapallollamme. Toivotaan parasta tuleville sukupolville.  

 

Alati muuttuvassa maailmassamme yksi asia on pitänyt hyvin pintansa ja säilynyt lähes samana jo yli kuusi vuosikymmenentä.

Nimittäin tämä erinomainen Otavan värikasvio!

Kuva: AN. 7.7.2022. Saman kirjan kaksi painosta. Vanhempi on vuodelta 1956, ja uudempi uudistunut laitos on vuodelta 2021.

OTAVAN VÄRIKASVIO
Kukka- eli siemenkasvit värikuvina.
Björn Ursingin ”FÄLTFLORA” teoksen mukaan Suomen oloihin sovittaen toimittanut Ilmari Hiitonen.

Uudistetussa ajantasalle tarkistetussa painoksessa on lisänä mm. itiökasveja.

…

 

Jos haluat testata, miten hyvin tunnistat Vaasassa kasvavia puulajeja, niin käy Kirkkopuistossa Vaasan keskustassa. Siellä voit näin kesäaikaan tutkailla puiden lehtiä, ja miettiä mikä puulaji tämä nyt onkaan.

Tai katso aikaisempi blogikirjoitukseni

Kirkkopuiston arboretum

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/09/kirkkopuiston-arboretum.html

Vaasan ruotsinkielisen evl. srk:n julkaisussa kyrknytt nro 3. trefaldighetskyrkan on mielenkiintoinen kartta Vaasan kirkon ympärillä olevan puiston puista.

 

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg