Kun metsään mennä haluat nyt – ota mukaan hyvä
kasvikirja!
Takuulla yllätyt kuinka paljon aivan tavallisia
kasvi/puulajeja meidän lähellämme kasvaa!
Minun ikäpolvellani, siis jo eläkeiässä olevilla on
takaraivoon iskostunut jopa latinankielisiä kasvien nimiä. Oppikoulussa alaluokkien
kesälomilla piti kasveja kerätä useita kymmeniä, ja nämä sitten myös tentittiin.
Toisella kymmenellä olevan lapsen päähän nämä ulkoa
opeteltavat heimot ja lajien nimet tallentuivat yllättävän pysyvästi. Samalla siinä
taisi herätä uteliaisuus oman ympäristön havainnointiin, ja mahdollisesti myös
jopa aavistus kasvi- ym. tieteiden tärkeydestä ymmärtää elämän ilmiöitä.
Tunnistan edelleenkin nimeltä monet yleisimmät kasvit. Toki
tässä on auttanut sekin, että vaimo on biologi, ja molempien opetusalat eli
luontoasiat ja kuvataide/kulttuuri ovat aina kiinnostaneet meitä molempia.
Kesän kukkivat kasvit ovat ihania seuralaisiamme. Niiden
luokse on itse lähdettävä – löydettävä ne omilla kasvupaikoillaan, rannoilla,
niityillä, metsissä. Joitakin lajeja voimme aistia jopa näkemättä – tuttuina tuoksuina,
jotka kutsuvat luokseen meitä ihmisiäkin, vaikka meillä ei hyönteisten tehtävää
olekaan.
Luonnon kannalta on hienoa, etteivät koululaiset enää
kasveja kerää. Mielestäni meidän ei tulisi myöskään poimia luonnonkukkia kotimaljakkoihimme.
Luonnonmonimuotoisuuden varjeleminen on muodostumassa ihmislajin oman
säilymisen kannalta aivan oleelliseksi tehtäväksi, ja pienetkin luonnon
puolesta tehdyt teot ovat nyt entistä merkittävimpiä.
Omana elinaikanani 1950-luvulta tähän päivään maapallolla elävien ihmisten
lukumäärä on likimain kolminkertaistunut. Noin kolmesta miljardista
yhdeksään miljardiin. Samaan aikaan muiden eliölajien sukupuuttoon kuoleminen
on kiihtynyt hyvin huolestuttavalla vauhdilla.
Ihmiskeskeisestä ajattelusta ja teoistamme on tässä ja nyt siirryttävä
kaikkia elämänmuotoja aikaisempaa paremmin huomioiviin toimintamalleihin. Haluan
uskoa, että ihmisellä on oma paikkansa tällä ainutlaatuisella elävällä maapallollamme.
Toivotaan parasta tuleville sukupolville.
Alati muuttuvassa maailmassamme yksi asia on pitänyt
hyvin pintansa ja säilynyt lähes samana jo yli kuusi vuosikymmenentä.
Nimittäin tämä erinomainen Otavan värikasvio!
Kuva: AN. 7.7.2022. Saman kirjan kaksi painosta. Vanhempi on
vuodelta 1956, ja uudempi uudistunut laitos on vuodelta 2021.
OTAVAN VÄRIKASVIO
Kukka- eli siemenkasvit värikuvina.
Björn Ursingin ”FÄLTFLORA” teoksen mukaan Suomen oloihin sovittaen toimittanut
Ilmari Hiitonen.
Uudistetussa ajantasalle tarkistetussa painoksessa on lisänä mm. itiökasveja.
…
Jos haluat testata, miten hyvin tunnistat Vaasassa
kasvavia puulajeja, niin käy Kirkkopuistossa Vaasan keskustassa. Siellä voit näin
kesäaikaan tutkailla puiden lehtiä, ja miettiä mikä puulaji tämä nyt onkaan.
Tai katso aikaisempi blogikirjoitukseni
Kirkkopuiston arboretum
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/09/kirkkopuiston-arboretum.html
Vaasan ruotsinkielisen evl. srk:n julkaisussa kyrknytt nro
3. trefaldighetskyrkan on mielenkiintoinen kartta Vaasan kirkon ympärillä
olevan puiston puista.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti