sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Suomen Vapaudenpatsaassa miekka vaihtui kuusenhavuun

 

 

Suomen Vapaudenpatsaalla on synttäripäivä tulevana lauantaina 9.7. Muistomerkki täyttää 84 vuotta. Paljastusvuosi on 1938, eli vasta 20 vuotta myöhemmin kuin Suomen Vapaus- ja itsenäisyystaistelu oli päättynyt.   

 

Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan alkuperäisen version esikuvana teoksen pääsymboliksi on kenties ollut tämä:

 


 

Ylempi kuva: Eric Vasström, kirjan kuvituskuva s. 398

Alempi kuva on kirjan kansi: Santeri Ivalo ja Kyösti Wilkuna, SUOMALAISIA SANKAREITA osa II,
Kustannusosakeyhtiö KIRJAN KIRJAPAINO, Helsinki 1921

 


 

Kuvat: AN 27.11. 2020. Muistomerkkikilpailun osallistuneita pienoismalleja.
Pohjanmaan museon kokoelmat.

 

Palaan tässä kirjoituksessani jo pitkään kestäneeseen teemaani: vuoden 1935 Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkkikilpailuun.

Voittaneen ja toteutetun Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsaan me kaikki tiedämme. Ainakin täällä Vaasassa.

Kilpailuun otti osaa 42 ehdotusta. Tämä kokonaisuus on kovin huonosti dokumentoitu tai ainakaan siitä ei taida olla minkäänlaista tutkimusta tehtynä? Jos on, ja joku tällaisesta tietää, olen kovin utelias kuulemaan asiasta, ja edelleen kiinnostunut perehtymään aiheeseen lisää.

Itse olen aihetta selvitellyt enemmän ja vähemmän vuodesta 2016 alkaen, kun ryhdyin tekemään koontilistaa ja laatimaan kohteiden esittelyä Vaasan julkisista muistomerkeistä, muistolaatoista ja veistoksista. Suomen Vapaudenpatsas nousi päärooliin, kun Suomen 100-v. juhlavuonna tein näitä patsaskirjoituksia noin 150 kohteesta (Rojekti X= hanke)

 

Vuonna 2020 sain valmiiksi 12 kirjoituksen sarjan Suomen Vapaudenpatsaan symboliikasta, allegorioista. Tätä tehdessä mielenkiintoni suuntautui myös ko. kilpailun muihin palkittuihin ehdotuksiin.

 

 


 Tämä kuva on kirjasta Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 795.

Yllä mainittu artikkeli on lähteenä alla olevalle tekstilainaukselle (tekstikohtia on lyhennetty ja editoitu/AN)

”Kuten yllä olevista kuvista näkyy, alkuperäinen huhtikuun alussa 1935 Suomen kuvanveistäjille julistetun yleisen kilpailun voittanut työ, Yrjö Liipolan ehdotus Pohjan poika rynnistää, toteutettiin, - muutamin muutoksin. Monumentaalinen muistomerkki ehdittiin saada valmiiksi kesäksi 1938, jolloin vietettiin Vapaussodan 20 v. juhlavuotta. Voitostaan Liipola sai 25 000 markkaa.

Alkuperäisessä ehdotuksessa oli kookkaan jalustan päällä kahden sotilasfiguurin ryhmä. Etummainen oli taisteleva soturi, miekka kohotettuna valmiina iskemään vihollista. Takana maassa istumassa haavoittunut sotilas pidellen myös miekkaa kädessään. Korkean jalustan kanssa teokselle ajateltiin 12 metrin korkeutta.”

 

Katso myös kirjoitukseni 12. syyskuuta 2021

Suomen Vapaudenpatsaan ehdotukset vuonna 1935

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/09/suomen-vapaudenpatsaan-ehdotukset.html 



Suomen Kuvalehden kansikuva: N:o 28, 1938

 

Vaasan kauppatorista ei ole koskaan tehty Suomen Vapaudenaukiota /Vapaudentoria.  Ehdotuksia on tiettävästi tehty, mutta ne eivät ole saaneet sellaista kannatusta, poliittista hyväksyntää, jotta ajatus olisi toteutunut.

Myös Liipola joutui tinkimään alkuperäisestä ideastaan. Miekkaa heiluttavaa sotilasta pidettiin liian sotaisana. Tilalle tuli havukokardilakkia heiluttava sotilas, jolla on kivääri toisessa kädessään maahan laskettuna. Taaimmaisella sotilaalla on vasemmassa kädessään yhä miekka, ei enää uhmakkaasti koholla vaan maata vasten. Oikea käsi on sydämen päällä, kasvoilla autuas ilme.

 

Kun seuraavan kerran olet Vaasan kauppatorilla, kohota katseesi Suomen Vapaudenpatsaaseen. Siinä se on, ja ollut - aina – niinpä!

Eikä mene enää kuin 16 vuotta, niin tällä Suomen kenties tärkeimmällä monumentaaliveistoksella on 100-vuotisjuhlasynttärit!

Vaasan on oltava tähän silloin valmis. Valmistelujen aloittamisen ajankohtaakin on syytä jo miettiä. Varojenkeruuseen voisi olla yksi ratkaisu pyytää apua kansan karttuisalta kädeltä.

Aikaisempien sukupolvien tekoja kunnioittaen ja perinteitä eteenpäin vieden on tässäkin asiassa parasta edetä.

 

Perusfaktaa ja lisää kuvia löydät netistä, myös tämän vaasaennenjanyt -blogin kirjoituksia, mm. nämä

SUOMEN VAPAUDENPATSAS

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html 

 

Suomen Vapaudenpatsas, symbolit, allegoriat: Koontilista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html 


Kirjan kannen skannaus / kuvanrajaus: AN

 

Kirjan kannessa kuva on kuin heraldinen vaakuna. Sinisellä taustalla tähtitaivas, oikea käsi puettuna taisteluhaarniskaan ja miekka koholla valmiina kohtaamaan vihollisen. Edessä tummana turvaa tuova kuusi, suomalainen metsä, hyvin tuntemamme kotimaamme monenlaiset maastot.

Suomen Vapaudenpatsaan symboliikka on ehtymätön tutkimuskohde. Vaikka Yrjö Liipolan oli vaihdettava Vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin, Suomen Vapaudenpatsaan ylimpänä oleva miekka symboli toiseen symboliin eli havukokardilakkiin, muutos ei ollut huono eikä edes alkuperäistä ajatusta muuttava.

Meillä on Vaasan kauppatorilla melkoinen aarre, jos haluamme nostaa sen esiin kaikessa merkityksessään.

Itsenäisen Suomen historiaan perehtyminen on erityisen tärkeää tänään, vuonna 2022 kun maailmantilanne on kääntynyt odottamattomaan suuntaan, ja epävarmuuden ajan pituutta on kovin vaikeaa arvioida.

 

Aimo Nyberg
Historian harrastaja, kaupunkikuvaaja ja -blokkaaja
aimonyberg(at)gmail.com

 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...