Suomen Vapaudenpatsaan ehdotukset vuonna 1935

 

 

Palaan tässä kirjoituksessani tähän isoon ja pitkään kestäneeseen teemaani: vuoden 1935 Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkkikilpailu.

Voittaneen ja toteutetun Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsaan me kaikki tiedämme. Ainakin täällä Vaasassa.

Kilpailuun otti osaa 42 ehdotusta. Tämä kokonaisuus on kovin huonosti dokumentoitu tai ainakaan siitä ei taida olla minkäänlaista tutkimusta tehtynä? 

Olen aihetta selvitellyt enemmän ja vähemmän vuodesta 2016 alkaen, kun ryhdyin kokoamaan koontilistaa ja kohteiden esittelyä Vaasan julkisista muistomerkeistä, muistolaatoista ja veistoksista. Suomen Vapaudenpatsas nousi päärooliin, kun Suomen 100-v. juhlavuonna tein näitä patsaskirjoituksia noin 150 kohteesta (Rojekti X=)

Viime vuonna 2020 sain valmiiksi 12 kirjoituksen sarjan Suomen Vapaudenpatsaan symboliikasta, allegorioista. Tätä tehdessä mielenkiintoni suuntautui myös ko. kilpailun muihin palkittuihin ehdotuksiin.

 

Vajaa vuosi sitten marraskuussa olimme Ilkka Virtasen kanssa Pohjanmaan museossa selvittelemässä asiaa.

Yrjö Liipolan Vapaudenpatsaan kipsiluonnoksia tutkimassa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/11/yrjo-liipolan-vapaudenpatsaan.html

Millainen on Suomen Vapaudenpatsas?

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/01/millainen-on-suomen-vapaudenpatsas.html 

 

Kuva: AN 27.11.2020

 

Vaasan kauppatorilla oleva Suomen Vapaudenpatsas, jolla nimellä tämä Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkkikilpailun voittanut työ tunnetaan, on maamme yksi suurikokoisimmista ja ehdottomasti myös merkittävimmistä muistomerkeistä. Se on mielestäni erinomaisen hyvä kuvaamaan ja kertomaan juuri siitä, mikä sen aihe on.

Yrjö Liipolan tekemät muutokset kilpailuluonnokseen kertoo mielestäni yhteistyön toimineen patsastoimikunnan ja kuvanveistäjän välillä, ja ilmeisesti myös muiden kuvanveistäjien luonnoksien hyödyntämisessä? Halu löytää paras mahdollinen aikaa kestävä kokonaisuus oli vahva, ja voimme kyllä tänäkin päivänä sanoa, että tässä onnistuttiin erinomaisen hyvin.

Muistomerkki paljastettiin heinäkuussa 1938. Edessä olivat sotavuodet. Ehkä tästä syystä vuoden 1935 kilpailun ehdotukset, kipsiluonnokset ym. dokumentit ovat teillä tietämättömillä. Valitettavan vähäistä taitaa olla myös aiheen taidehistoriallinen tutkimus. Toivottavasti olen tässä väärässä.
Olen todella kiitollinen, jos joillakin teillä, arvoisat lukijani, on aiheesta enemmän tietoa. Toivon yhteydenottoa, pienetkin lähdetiedot, maininnat kirjoissa jne. auttavat eteenpäin.

Yrjö Liipolan museossa Koski TL:ssä ja Emil Halosen museossa Lapinlahdella olen onnistunut käymään ja ainakaan toistaiseksi uutta faktaa ei ole löytynyt.

Etsintä siis jatkuu.

Kerrataan tässä vielä faktoja, eli lainauksia kirjoihin jo painetuista teksteistä

Lainaus kirjasta Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 795–797.

Kilpailu

”Huhtikuun alussa 1935 julistettiin yleinen kilpailu Suomen kuvanveistäjille vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistosi Vaasaan pystytettävän muistomerkin suunnittelemisesta. Kilpailuaikaa oli noin puoli vuotta. Ehdotukseen tuli sisältyä kipsiluonnos kokonaisuudesta mittakaavassa 1:10 sekä mittakaavaan 1:4 tehty luonnos tärkeimmästä detaljista ja myös sijoituspiirustus, materiaaliselostus ja kustannusarvio, jonka yläraja sai olla 1 300 000 markkaa.”

Kilpailun palkintolautakuntana toimi patsastoimikunta, joka otti asiantuntijoikseen kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja arkkitehti Jussi Paatelan ja Jarl Eklundin. Sihteeri oli Helsingin Taidehallin johtaja Bertel Hintze. Palkintolautakunta jyrytti kilpailun Taidehallissa heti kilpailuajan mentyä umpeen ja sai työnsä valmiiksi kahdessa vuorokaudessa. Osanotto kilpailuun oli runsas: kaikkiaan ehdotuksia tuli 42. Palkintolautakunta piti luonnosten yleistasoa korkeana, mutta ei silti mitään sellaisenaan valmiina toteutettavaksi. Palkintoluokkaan asetettiin seitsemän ehdotusta. Ensimmäinen palkinto 25 000 markkaa annettiin yksimielisesti Yrjö Liipolan (1881–1971) ehdotukselle Pohjan poika rynnistää.

…

Kilpailun sihteeri Bertel Hintze piti kilpailua ehdottomasti parhaana viime vuosina järjestetyistä ja ensimmäisen ja toisen palkinnon saaneita paljon muita parempina. Toisen palkinnon, 15 000 markkaa, oli saanut Gunnar Finnen ehdotus Kulmakivi, jossa oli 15 m korkea pilari ja sen vieressä (näyttäisi olevan pilarin päällä/AN) seisova suojeluskuntalainen. Aiottua kolmatta, 10 000 markan palkintoa ei jaettu, vaan annettiin viisi ylimääräistä 5000 markan suuruista palkintoa taiteilijoille Gunnar Finne, Viktor Jansson, Hugo Otava, Alpo Sailo ja Arvi Tynys.” 

”Kokonaan palkitsematta jäi Wäinö Aaltonen. Hänen ehdotuksensa, Uhri ja saavutus, oli myös kahden figuurin sommitelma. Pääfiguuri on kätensä ylös kohottava nuori nainen pitkässä vartalonmyötäisessä leningissä viitta harteillaan. Alempana, naisen jalustan edessä tasaisella alustalla on haavoittunut, todennäköisesti kuolevaa soturia kuvaava mies, joka kohottaa ylävartaloaan, vasenta kättään ja katseensa kohti naisfiguuria. Vapauden jumalatar, rauhan enkeli, uskonnollissävyinen sankaripatsas ei kuitenkaan siis saanut edes ns. ”pistesijaa”.” 

”Wäinö Aaltosen sivuuttaminen oli tuohon aikaan monen mielestä skandaali. Riita paisui, ja jossain vaiheessa vaadittiin jo Vapaudenpatsaan pystyttämistä pääkaupunkiin Helsinkiin eikä Vaasaan. 

…

Lainaus päättyy 

 

 

 

Kuvat: AN 27.11.2020. Kulmakivi, eli Gunnar Finnen toiseksi sijoittunut ehdotus.
Pohjanmaan museon varastoista esiin tuotuja vuoden 1935 Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin kilpailun kipsisiä pienoismalleja.

 

 

Kuva: AN 27.11.2020. Yrjö Liipolan voittanut työ, vasemmanpuoleinen ehdotus on lähellä sitä, millaisena muistomerkin pääryhmä, eli kaksi sotilasta on toteutettu.

 

 

Kuva: AN 9.6.2020. Yrjö Liipolan Taidemuseo.  Pääryhmä ja kaksi jalustan reliefeistä: Mannerheim ja Työ.

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com