Vanhaa Vaasaa näytetään mielellään turisteille. Harvemmin kuitenkaan me vaasalaiset lähdemme opastetuille bussiretkille kotikaupungissamme. Vaikka kohteita ja kiinnostavia aiheita Vaasassa ja etenkin Vanhassa Vaasassa löytyy todella monta.
Esimerkiksi nämä:
Alkuperäinen Hovioikeudenpuistikko eli nykyiseltä nimeltään Vanhan Vaasan kirkkokujanne (Kauppiaankatu 19, 65380 Vaasa).
Hovioikeuden metsä kokonaisuudessaan on aivan upea luontokohde ja sen lisäksi myös erityisen mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen suojeltu alue (muinaismuistomerkki kohde Museoviraston luettelossa).
Myös entisen hovioikeuden, nykyisen Mustasaaren kirkon julkisivun portin vasemmanpuoleinen muistolaatta on huomion arvoinen nähtävyys: Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta.
Kuvat: AN 26.9.2021, Vanhan Vaasan kirkkokujanne, Hovioikeuden metsä ja Suomen yleiset kirjastot muistolaatta.
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
Kauppiaankatu, Vaasa
Vanhan Vaasan kirkkokujanne (entinen Hovioikeuden puistikko) on Suomen arvokkaimpia historiallisia puistoja. Se on maamme vanhin säilynyt edelleen käytössä oleva julkinen puisto.
Kesällä 1775 kuningas Kustaa III antoi määräyksen uuden hovioikeuden perustamisesta. Hovioikeus tulisi Vaasaan ja sitä varten piti rakentaa oma talo. Sen yhteyteen oli rakennettava puistokatu ”Vaasan ja koko maan kaunistukseksi”.
Hovioikeuden puistikon suunnitteli Carl Fredrik Aldercrantz. Puiston neliriviseen puukujaan istutettiin haapoja vuonna 1781. Vuosina 1836–1842 haavat korvattiin lehmuksilla. Uljas lehmuskujanne säästyi Vaasan palossa vuonna 1852.
Vaasan palon jälkeen hovioikeus siirrettiin uuteen Vaasaan ja vanha hovioikeuden rakennus muutettiin Mustasaaren kirkoksi. Kirkkokujanne johtaa kirkkoon ja on suosittu vierailu ja kuvauskohde.
Tässä puistossa ei ole talvikunnossapitoa.
Lainaus päättyy
Kuvat: AN Vaasan hovioikeus -opastustaulu, Vanhan Vaasan
kirkkokujanne, parkkialueen lähellä
Lainaus opastaulun tekstistä
Vaasan hovioikeus
Suomen toisen hovioikeuden suunnittelu annettiin yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzin tehtäväksi. Kuningas Kustaa III hyväksyi Vaasan hovioikeuden suunnitelmat esitettyään ensin omat vaatimuksensa rakennuksen arkkitehtuurista. Vaasa hovioikeuden loisteliaaksi kuvatut vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776.
Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi nimitettiin vapaaherra Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeuden talo valmistui vuonna 1786 tukholmalaisen muurari- ja linnoitusmestari Johan Davidsson Elfströmin johdolla. Hovioikeuden eteen tuli Vaasan kolmas tori. Kustaan tori oli aluksi sorakenttä, mutta päällystettiin sitten nurmella. Hovioikeuden ja Korsholman linnanmäen yhdisti Adelcrantzin suunnittelema julkinen puisto, jonka nelirivinen lehmuskuja säästyi vuoden 1852 palossa. Tämän Suomen vanhimman käytössä olevan puistikon esikuvana oli Nancyn kaupunkiin rakennettu esplanadi ”Place de Stanislas Leszczynski”.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle Haminan rauhassa 1809. Vaasan vuonna 1852 hävittäneen palon jälkeen kaupunki määrättiin siirrettäväksi Klemetsön niemelle. Myös hovioikeus siirtyi uuteen kaupunkiin, jonka nimeksi tuli 1855 kuolleen Venäjän keisarin kunniaksi Nikolainkaupunki. Nimi palautui Vaasaksi Venäjän 1917 vallankumouksen aikana hieman ennen Suomen itsenäistymistä 6.12.1917. Palon jälkeen hovioikeuden talo päätettiin muuttaa Mustasaaren kirkoksi, jolle rakennettiin uusi kellotapuli, Muutostyön toteuttivat ruotsalaissyntyinen uuden Vaasan asemakaavan suunnitellut Carl Axel Setterberg sekä tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Erik Kuorikoski.
Lainaus päättyy
Kuva: AN
TULOSSA omat blogikirjoitukset kahdesta muusta yllä mainituista aiheista Hovioikeuden metsä ja Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta.
Aikaisempia kirjoituksia aiheesta tässä blogissa
Hovioikeudenmetsä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/05/hovioikeudenmetsa-tutuksi.html
Suomen julkiset kirjastot 200 vuotta
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/suomen-yleiset-kirjastot-200-vuotta.html
Aimo Nyberg
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kaupunkibloggaaja
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti