Entinen oppilaani vaasalaislähtöinen hyönteistutkija Jaakko Kullberg muistuttaa aina keväisin, että älkää kerätkö luonnosta pajunoksia (pajunkissoja), sillä ne ovat tosi tärkeää ravintoa kevään ensimmäisille hyönteisille.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että keväisetkin hyönteislajit pärjäisivät hyvin.
Söderfjärden on kauhea esimerkki hyönteiskadosta ja sen seurauksena pikkulintukadosta. Peltoalueen maanviljelijät ovat parturoineet kaikki pajupensaat aluetta halkovien teiden varsilta. Sen seurauksena monet pikkulinnut ovat sieltä hävinneet, kun niille ei ole enää tarpeeksi hyönteisravintoa. Toissa touko- ja kesäkuussa laskin MLY:lle peltosirkkujen määrää. Siellä on aiemmin ollut kymmeniä peltosirkkureviirejä (vuonna 2010 alueella havaittiin 27 reviiriä). Kiertäessäni aikaisempia reviirejä en nähnyt kuin yhden peltosirkkukoiraan, joka sekin jatkoi matkaansa alueelta eteenpäin. Kiertelin reviirit pari kertaa viikossa. Aika hurjaa. Luontokato on todellisuutta.
Näin pääsiäisen aikaan jokainen meistä voi tehdä ympäristöteon katselemalla pajunkissoja luonnossa, eikä keräämällä niitä maljakkoon.
Marja-Liisa Kaski
Biologian ja maantiedon lehtori, eläkkeellä
Kuvalainaus Luonto-Liiton Kevätseuranta sivustolta: Antti Salovaara: Paju on puhjennut kukkaan
https://kevatseuranta.fi/paju-kukkii/
…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti