Kuva: AN 31.1.2023. ”Talventörröttäjä”
Pienessä kuvassa päivät vaihtuvat toisikseen entiseen tapaan. Luonnonrytmit näyttävät kasvonsa vuodenaikojen vaihtuessa. Arjesta selvitään – ja toivotaan parasta huomisellekin.
Isossa kuvassa myös meillä Suomessa, minulla ja sinulla on
aihetta asioiden pohtimiseen ja henkilökohtaiseen vastuun kantamiseen.
Laitan jakoon tämän tärkeän facebook-sivun: kutsu luontomarssille
Katso myös tämä valtakunnallisen tapahtuman linkki
LUONTOMARSSI 18.3.
Tapahtuma, jonka järjestävät:
Ei polteta tulevaisuutta, Luonto-Liitto Pohjanmaa - POLP ja 12 muuta
Vaasan hovioikeus - Vasa hovrätt
Kesto: 3 t
Julkinen · Kaikki Facebookin käyttäjät ja muut ihmiset
Tervetuloa Vaasan Luontomarssille 18.3.2023!
Kokoonnumme klo 13 Hovioikeuden edustalle ja marssimme
sieltä kauppatorille.
Muutamia lainauksia luontomarssin sivuilta
Suomi on maailman vakaimpia, vauraimpia ja onnellisimpia maita. Suomalaisten tärkein ylpeyden aihe on suomalainen luonto. Mutta luontomme voi huonosti. Luontokato ja ilmaston kuumeneminen on pysäytettävä, jotta suomalaisille rakkaista maisemista ja hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni myös tulevaisuudessa.
Elämme viimeistä vuosikymmentä, jona voimme kääntää luontokadon luonnon elpymiseksi ja rajoittaa ilmaston kuumenemisen tasolle, jolla maapallo säilyy kaikille elinkelpoisena. Nämä kriisit on pysäytettävä yhdessä. Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Luonto tarvitsee entistä vahvempaa turvaa ja Suomen tieteeseen perustuvista ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni.
Vaalikaudella 2023–2027 Suomen eduskunnan ja hallituksen on tehtävä päätökset, jotka varmistavat riittävän tilan luonnolle ja takaavat riittävät päästövähennykset kaikilla sektoreilla. Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen on otettava huomioon kaikessa politiikan teossa. Samalla on varmistettava toimien ja kustannusten jakautumisen oikeudenmukaisuus, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon myös vaalien välissä, saastuttaja maksaa -periaatteen toteutuminen ja tuettava yhteiskuntamme heikommassa asemassa olevia, siirtymäaloilla toimivia ja maailman köyhimpiä muutoksessa.
Fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa luonto elpyy, on mahdollinen.
Seuraavan hallituksen tulee pysäyttää luontokato ja:
- Suojella viimeiset luonnon- ja vanhat metsät ja 30 % Suomen maa- ja vesialueista
- Turvata riittävä luonnonsuojelu- ja ennallistamisrahoitus sitomalla se 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta
- Säätää ilmastolakia vastaava luontolaki ja uudistaa metsälaki ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi
Seuraavan hallituksen tulee siirtyä ilmastotavoitteista ilmastotekoihin ja:
- Laatia hiilinielujen pelastuspaketti ja rajoittaa metsien hakkuita
- Korjata taloudelliset ohjauskeinot saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisiksi ja vahvistamaan ympäristökestävää maankäyttöä, maataloutta, liikennettä ja energiataloutta
- Ohjata kysyntää ja kulutusta kohti ilmasto- ja luontoystävällistä arkea.
Seuraavan hallituksen tulee pysäyttää luontokato ja siirtyä ilmastotavoitteista ilmastotekoihin
Fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa luonto elpyy, on mahdollinen. Elämme viimeistä vuosikymmentä, jona voimme kääntää luontokadon luonnon elpymiseksi ja rajoittaa ilmaston kuumenemisen tasolle, jolla maapallo säilyy kaikille elinkelpoisena. Nämä kriisit on pysäytettävä yhdessä. Vaalikaudella 2023–2027 Suomen eduskunnan ja hallituksen on tehtävä päätökset, jotka varmistavat riittävän tilan luonnolle ja takaavat riittävät päästövähennykset kaikilla sektoreilla. Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen on otettava huomioon kaikessa politiikan teossa.
Lainaukset päättyvät
…
Kuvat: AN
Kuvat ja tekstit: Aimo Nyberg
Autoilutilasto oli mielenkiintoinen. Piti verrata omaan. Me kun muutimme vaimoni määritelmän mukaan 350 km pohjoisemmaksi kuin pohjoisessa maassa välttämättä on asuttava, niin autoa on tarvinnut ihan perhekäytössäkin ehkä vähän tavanomaista enemmän. Oli myös aika, jolloin teimme perheen kanssa kesäisin pitkähköjä ulkomaan matkoja. Tässä vähän tilastoa:
VastaaPoista- autoilua v. 1966 alkaen, siis seitsemällä vuosikymmenellä
- autoja 16 kpl, kaksi ensimmäistä käytettyjä, muut uutena ostettuja, kuutta eri merkkiä, 11 viimeistä samaa (Opel), eri malleja tietysti, keskimääräinen pitoaika siten runsaat 3,5 v (käytetyt lyhytaikaisia, nykyään pitoaika kasvussa)
- vuosittaisesta ajomäärästä ei tilastoa, mutta ajomäärä autoa kohti vaihdellut 60000 - 95000 km, olisikohon karkea keskiarvo 70000 km; kokonaiskilometrimäärä tällöin 1,1 milj. km eli 28 kertaa maapallon ympäri.
iv