Kommentti tuohon rautasormus-blogiisi: (edellinen blogikirjoitus, 9.2.2020)
Arvokkaita nuo Aimon lehtileikkeet. Vaasa-lehdessä 2.4.1940 julkaistu valtakunnallisen rautasormus-kultakeräyksen aloituskuulutus on ensimmäinen näkemäni dokumentti, jossa keräyksen aloitusaika ja toteutustapa kerrotaan täsmällisesti. Kuulutus kertoo, että keräys alkoi Talvisodan jo päätyttyä, kansalaisaloite sen toteuttamiseksi oli tehty jo ennen sodan alkua, sodanuhan alla 20.10.1939 (reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälän kirjoitus HS:ssa ja US:ssa). Keräyksen vastiketuotteen (rautasormus) osalta suunnitelmat olivat keräystä aloitettaessa vielä osin keskeneräiset.
Arkkipiispa Paarman puheessa oli aivan uusi tieto siitä, että jäljellä olevat alkuperäiset rautasormukset on tarkoitus käyttää symboloimaan Talvisodan hengen mukaista yhteisöllisyyttä varusmiesten keskuudessa. Toteutusmuotona on Puolustusvoimien yksi uusi palkitsemiskäytäntö. Hyvin suoritetusta palvelusta luovutetaan jokaisen kotiuttamiserän kohdalla joukko-osaston valitsemalle yhdelle varusmiehelle tunnustuksena rautasormus ja siihen liittyvä kunniakirja. Palkinnon saaja on varusmiesten valitsema ja sen saa kotiutettava, joka on parhaiten edistänyt yhteisöllisyyttä.
Ensimmäinen rautasormus ja kunniakirja jaettiin kotiuttamistilaisuudessa 18.12.2019 Uudenmaan Jääkäripataljoonassa Santahaminassa. Palkinnon sai korpraali Walid Jadda ja sen luovutti sotaveteraani, majuri Olli Vuorio.
Kuva ja teksti: Ilkka Virtanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti