Lainajyvämakasiini Vanhassa Vaasassa

Mielenkiintoinen opastaulu makasiinin seinässä

Teksti ja kuvat: Aimo ja Maisa

Sisälle emme ole tänne koskaan päässeet tutustumaan, mutta rakennuksen päädyssä oleva opastaulu kertoo hyvin mikä rakennus tämä on ollut.

 

Vanhan Vaasan lainajyvämakasiini on suojeltu rakennussuojelulailla.

Viljamakasiini on 1700-luvun lopulla rakennettu, Ruotsin vallan aikainen katovuosien varalle perustettu lainajyvävarasto. Niitä tekivät kruunu, pitäjä ja kauppaporvarit.

Opastaulun aikajanalle on merkitty mm. tämä: useita katovuosia seurasi vaikea nälänhätä vuonna 1867. Lainajyvävarasto oli silloin todella tarpeen. Se pelasti jossain määrin lähinnä talonpoikien tilanteen. Maattomille katovuodet muodostuivat katastrofiksi.  

Osoite/ ajo-ohje

Lähin parkkipaikka: Mustasaaren ruotsalainen seurakuntatalo Adelcrantzinkuja 1, Vanha Vaasa. 
Makasiini on Postikadun varrella, mutta autoparkkia siinä kohdin ei ole. 

...

Tällainenkin tärkeä historiallinen muistomerkki Vaasasta löytyy

NÄLKÄVUOSIEN 1867 – 1868 UHRIEN MUISTOMERKKI

Muistomerkin on pystyttänyt Pohjanmaan Historiallinen Seura 18.10.2008.

Osoite: Vanha Vaasa, Kappelinmäen vanhan hautausmaan pohjoisen kivimuurin takana, aivan sen ulkopuolella.

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/09/nalkavuosien-1867-1868-muistomerkki.html

...

     Blogipostauksen päivitys: 9.8.2026

          Lisään tähän blogikirjoitukseen mukaan Ilkka Virtasen minulle lähettämiä vanhempia kuvia lainajyvämakasiinista ja lisätietoa rakennuksen käyttötarkoituksesta vuosina 1854–1868.   

 

Opastaulun aikajanaan ei ymmärrettävästi ole saatu mahtumaan aivan kaikkea rakennuksen pitkän historian aikana tapahtunutta. Rakennus on ollut alueen asukkaille tärkeä. Se on varastotilana suuri, siinä on ollut vahvat lukot, vartiointi ja huolenpito säilytettävästä viljasta ja muustakin on luultavimmin toiminut aina hyvin. Mitä varastoissa milloinkin on ollut, sitä ei myöskään ymmärrettävistä syistä ole kerrottu kovin tarkasti ulkopuolisille.

Opastaulu rakennuksen seinässä on hieno lisäys Vanhan Vaasan kulttuurihistorian tunnetuksi tekemisessä. Ei täydellinen, mutta tärkeä muistutus tämän päivän ihmisille elämänolosuhteidemme muutoksista aikain saatossa. 

 

Kuvat ja tekstit lainattu IV:n facebookista

Kuva Pohjanmaan museon kokoelmista (otettu joskus 1900-luvulla, puuston puuttumisesta päätellen vuosikymmeniä sitten)

IV, kommentti facebookissa, maaliskuu 2017

Yksi Vaasan vanhimmista rakennuksista on Vanhassa Vaasassa, nykyisin radan tuntumassa sekä Posti- ja Yrittäjänkatujen risteyksessä, Mustasaaren kirkon ”takana” sijaitseva pitäjänmakasiini (myös kruununmakasiiniksi kutsuttu). Makasiini on peräisin 1700-luvulta ja on mm. merkitty (nimeämättömänä) Gyldénin karttaan v. 1839. Makasiini säilyi v. 1852 palossa, koska se oli kaupungin itäpuolella ruutukaavan ulkopuolella.

Makasiinin käyttötarkoituksesta tiedetään, että se otettiin Venäjän vallan alussa venäläisen Sotilasmakasiinin käyttöön. Roudasmaan Vaasan varuskunnan historia teokseen mukaan se on ilmeisesti ollut myös 2. Vaasan Ruotujakoisen Tarkk’ampujapataljoonan varastokäytössä 1854–1868 (ruotujakoiset tarkk’ampujapataljoonat perustettiin v. 1854 Krimin sodan kokemusten seurauksena).

IV, facbook 18.8.2024

Tänään Vanhan Vaasan päivänä alueella oli monenlaista ohjelmaa ja nähtävää. Hyvän sään ansiosta paikalla oli runsaasti kävijöitä. Me teimme vain pikavierailun, hyvä sää oli saanut meidät pyöräilemään jo aamusella Pilvilammen ympäri, sopiva 17,5 km lenkki. Vanhiksessa meitä kiinnosti vanha pitäjänmakasiini, joka on harvoin avoinna yleisölle. Makasiini saattaa olla Vaasan vanhin rakennus, peräisin jo 1700-luvulta (melkein kaikki rakennuksethan paloivat 1852, vain muutama hieman syrjässä ollut säilyi). Makasiini on Stundarsin museoyhteisön hallinnassa ja ovat pitäneet siitä näköjään hyvää huolta. Hiljattain makasiiniin on tehty uutta hyllysisustusta, vaikka ei siellä kovin paljoa esineistöä ole. Ehkä jotakin on suunnitteilla.

 

NYT-kuva, AN 4.8.2026. Vaimon kanssa opastaulua tutkimassa ja valokuvaamassa

Tänä vuonna Vanhan Vaasan päivänä sunnuntaina 16.10.2026 makasiinissa ei näyttäisi olevan esittelyä. Mutta ulkoapäin ja rakennuksen päädyssä olevaa opastaulua kyllä pääsee vapaasti katsomaan. 

Päivitys: aimonyberg(at)gmail.com 

Sama paikka – kuvausajankohdan ero on yli 120 vuotta?

 

Alemman kuvan on Jarkko Ikkelä-Koski jakanut facebookissa 15. marraskuuta 2020.

Mustasaaren kirkko Vanhassa Vaasassa 1900-luvun alussa. - Korsholms kyrka i Gamla Vasa i början på 1900-talet.

”Kokoelmissani oleva valokuvavedos vuodelta 1909. Kuvan takana leimoja, mm. M. L. Carstens, Knackstädt & Näther G.m.b.H., sekä Harry Schauman's Bokhandel.”

Kuvasin tätä puistokujaa 31.7.2026 myös hieman kauempaa tien toiselta puolelta Linnakummun mäeltä. Kyllä se kirkkokin kellotapuleineen siellä näkyy puistikkokujan suuriksi kasvaneiden puiden takana.

 

Kuvat ja tekstin koonti: aimonyberg(at)gmail.com

 

Alueen historiasta kiinnostuneille

VANHAN VAASAN LYHYT HISTORIA

Kirjoittaja Tapio Parkkari

https://vaasalaisia.info/vanhan-vaasan-historia/

 

Katso myös edellinen blogipostaus Vanhan Vaasan muistomerkeistä

vaasan-palon-174-vuosipaiva-on-tanaan

Vaasan palon 174. vuosipäivä on tänään

 

Helteisenä elokuun aamuna 1852 pääsi Vaasassa tuli valloilleen. Elokuun 3. päivänä 174 vuotta sitten vaasalaisten elämä romahti. Lähes kaikki puiset rakennukset alueella paloivat. Nykyisessä Vanhassa Vaasassa on vain muutama rakennus tai kohde, kuten rauniokirkko, joka on ajalta ennen paloa.

 

Zacharias Topeliuksen mukaan nämä rakennukset pelastuivat

Kuvalainaus Vanhan Vaasan museon näyttelystä (kuva AN)

Kuvalainaus Vanhan Vaasan museon näyttelystä (kuva AN)

Tältä Wasa näytti ennen paloa. Vanhan Vaasan museossa on myös suurikokoinen hieno pienoismalli (kuva AN)

 Vanhan Vaasan museo 

Aukioloajat

Auki kesäaikaan (1.5.–30.8.) ke–la klo 10–17.

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/vanhan-vaasan-museo/

Vanhan Vaasan historiasta 1300-luvulta alkaen kerrotaan Vaasan kaupungin sivuilla tiivistetysti näin:

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/nahtavyydet-ja-kayntikohteet/vanhan-vaasan-historia/

…

 

Nykyään Vanha Vaasa on hieno asuinalue. Sieltä löytyy niin uutta kuin hieman vanhempaakin omakotiasustusta ja myös matalahkoa kerrostalorakentamista. Kokonaisuus on aivan erityinen alue nykyisen uuden Vaasan asuntoalueiden joukossa nimenoman noin kahden ja puolen vuosisadan ajanjakson takia ennen Vaasan paloa ja kaupungin siirtoa nykyiselle paikalleen. 

Vaasan palosta ja vanhemmastakin historiasta voi Vanhassa Vaasassa löytää useitakin esimerkkejä. Merkittävimmät kohteet ovat hyvin ja näyttävästi merkitty opastustauluilla. Noin 7 km päässä nykyisestä Vaasan keskustasta oleva Vanha Vaasa on nykyään turistien suosima vierailukohde. Kesäaikaan Vaasa-Mustasaari oppaat järjestävät alueella opastuksia.

 

Virtuaalikierroksen Vanhaan Vaasan muistomerkeillä voi tehdä selaamalla alla olevia linkkejä. LUETTELO löytyy Rojekti X = hankkeen koontilistalta (vuosikalenteriin merkityssä järjestyksessä)

Linkeistä löytyy paljon valokuvia, yhteenvetotekstejä jne. Kohde-esittelyjen lopussa on myös koontitaulu, tässä esimerkki vain ensimmäisenä olevasta Triviaalikoulun muistopylväästä

19.5. (1911) Triviaalikoulun muistopylväs, K.G. Rehn, Vanha Vaasa http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/triviaalikoulun-muistopylvas-19.html

 

11.6. (2009) Ortodoksinen kirkko, Alkula 1818–1822, Gripinpolku 1 Vanha Vaasa http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/ortodoksinen-kirkko-alkula.html

 

19.6. (1894) Risti, Magnus Schjerfbeck, Korsholman valleilla, Vanha Vaasa http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/risti-korsholman-valleilla-19-kesakuuta.html

 

24.6. (1935) Suomen sodan 1808–1809 muistomerkki, E.I. Serenius ja Yrjö Sundqvist, Vanha Vaasa, Postikatu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/suomen-sodan-1808-1809-muistomerkki-24.html

 

24.6. (1920) Mustasaaren seurakunnan sankarihauta, Matti Visanti, Mustasaaren kirkon julkisivu, Kustaan tori
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html

 

2.8. (1994) Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta, Entisen hovioikeudentalon, nykyisen Mustasaaren kirkon portinpylväässä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/suomen-yleiset-kirjastot-200-vuotta.html

 

3.8. (1952) J.L. Runeberg, Lauri Leppänen, Vanha Vaasa, raunioalue http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/jl-runeberg-vaasan-triviaalikoulu-2.html

 

3.8. (1952) Vanhan Vaasan asemakaavakartta, Toivo Kultti, Kauppiaankatu 10 http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/vanhan-vaasan-asemakaavakartta-3.html

 

3.8. (1956/1957?) J.F. Aurenin talo, Kauppiaankatu10, piha-alue
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/jf-aurenin-talo-381956.html

 

17.8. (1958) Mussorin pitäjä 600 vuotta, Theodor Schalin, Mustasaaren kirkon piha http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/mussorin-pitaja-600-vuotta-17-elokuuta.html

 

1.11. (1981) Korsholman sotilassoitto-opisto, muistolaatta, Mustasaaren koulutila http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/11/korsholman-sotilassoitto-opiston.html

 

X= ? (ajoitus puuttuu) Eteläinen tullitupa, rakennettiin 1820 (?) arkkitehti C.J. Engel (?) Vanha Vaasa, seinässä laatta
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/etelainen-tullitupa.html

 

X = ? (ajoitus puuttuu) Mustasaaren koulutilan sankarivainajat, 1925, Mustasaaren koulutila http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/mustasaren-koulutilan-sankarivainajat.html

 

X = ? (ajoitus puuttuu) Vuoden 1918 muistokivi (syksy 1931) Evert Kull, Runsorintien varrella Vanha Vaasa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/vuoden-1918-muistokivi.html

 

Pyhän Marian kirkon rauniot, Vanha Vaasa, keskiaikaisen kirkon ja kellotapulin rauniot, rakennettu 1500-luvulla. Kirkkoa pidennettiin 1650-luvulla ja se muutettiin 1750-luvulla ristikirkoksi. Kirkko tuhoutui Vaasan palossa v. 1852. Kirkon sisä- ja ulkopuolella on hautoja.
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/08/pyhan-marian-kirkon-rauniot-nyt-2024.html

 

Hovioikeuden metsä, jäänteitä vanhasta pienviljelysalueesta, rakennuksista, ja 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/09/hovioikeudenmetsa.html

Korsholman vallit, Vanha Vaasa, 1360-luvulla perustettu Norrlannin (Pohjanmaan) hallintokeskus, linnoitus.
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/kaivaukset-vanhassa-vaasassa-jatkunevat.html

HUOM! Kaikkia kohde-esittelyjä päivitetään "säännöllisen epäsäännöllisesti" Jos Sinulla on kohteisiin liittyvää faktatietoa, tai vaikkapa kiinnostavia legendoja, tai vanhempaa/uuttakin kuvamateriaalia olen todella kiitollinen yhteydenotosta. 

Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

Huittinen, mielenkiintoinen tutustumiskohde historian ja kuvanveistotaiteen ystäville

 

IILKKA VIRTANEN

Huittinen on n. 10 000 asukkaan maalaiskaupunki keskisessä Satakunnassa. Sen keskus Lauttakylä sijaitsee pääosin Kokemäenjoen kahden sivujoen, Loimaan- ja Punkalaitumenjokien väliin jäävässä niemekkeessä. Lauttakylään on hyvät yhteydet, se sijaitsee Helsinki – Pori valtatie 2:n ja Turku – Tampere kanta- ja valtateiden 41-12 risteyksessä. Vaasasta esimerkiksi Helsinkiin tai Turkuun matkaava voi vähäisin poikkeamin suunnata matkansa Lauttakylän kautta. Jo 2-3 tunnin tutustuminen kaupungin keskustassa sijaitseviin Huittisten museoon ja Huittisten vanhaan keskiaikaiseen Pyhän Katariinan kivikirkkoon ja sitä ympäröivään kirkkomaahan palkitsee käynnin synnyttämän pienen lisämatkan.

Huittisten museo

Huittisten museo on perustettu kirkon naapurina sijaitsevaan v. 1902 rakennettuun kolmikerroksiseen kivimakasiiniin. Museo on pääosiltaan tyypillinen maaseudun kulttuurihistoriallinen yleismuseo, ammatillisesti hyvin hoidettu ja mittavan esinekokoelman omaava. Muualta tulevan mielenkiinto kohdistuu erityisesti kahden merkittävän huittislaisen syntyperän omaavan valtakunnallisen vaikuttajan saamiin omiin osastoihinsa museossa.

1.      Huittisten graniittikivinen museo, museaalinen itsekin (kuva: Huittisten museo)

Museon toisesta kerroksesta on varattu tilat presidentti Risto Rytiä käsittelevälle näyttelylle. Näyttely on tänä kesänä uudistettu, sitä on Rytin valtiollista toimintaa käsittelevän aineiston lisäksi täydennetty hänen Huittisissa viettämänsä ajan esittelyllä. Helsingin Sanomissa oli 8.6.2026 laaja kahden sivun artikkeli uudesta näyttelystä: ”Kotialbumi paljastaa toisenlaisen Rytin”.  Näyttelykokonaisuuden muodostavat Rytin nuoruuden aika ja myöhempi siviilielämä Huittisissa, Ryti valtiollisissa tehtävissä Suomen Pankissa, eduskunnassa, hallituksessa ja Tasavallan presidenttinä sekä tärkeimmät Rytin saamat huomionosoitukset: Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo ja vaikuttavat koti- ja ulkomaiset kunniamerkit (vm. ovat museossa omaisten deponoimia ja niitä ei ole lupa kuvata).

2.      Rytin lapsuudenkodista (kuva: Kari Mankonen/HS)

3.      Rytin työhuone Suomen Pankissa (kuva: iv)

4.      Rytin saamia huomionosoituksia (kuva: iv)

Ulkosalla, museota vastapäätä kadun toisella puolella olevassa puistossa lähellä kirkkomaan kiviaitaa on Risto Rytin patsas (Kauko Räike 1979). Erikseen sopimalla on mahdollista tutustua myös Rytin kotitaloon, Karan taloon, joka on 1912 rakennettu Rytin vanhemmille.

5.      Rytin patsas (kuva iv)

Kuvanveistäjä, jääkärikapteeni ja professori Lauri Leppäselle on varattu museon kolmas kerros lähes kokonaan. Museoaineisto koostuu lähes kokonaan Leppäsen teosten kipsivaloksista, mukana on myös joitakin pronssitöitä, lähinnä pienoismalleina. Aineisto on aika kattava, mm. Leppäsen neljä Vaasaan tekemään muistomerkkiä ovat näyttelyssä esillä, Jääkäripatsas pronssisena pienoismallina, muut kipsivaloksina.

6.      Yleisnäkymä museon Leppäsen osastosta (kuva: iv)

En käsittele Leppäsen tuotantoa tässä yhteydessä laajemmin, Aimo Nybergin Vaasa ennen ja nyt -blogissa (https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/07/jaakarikapteeni-professori-lauri.html) on yksityiskohtainen esittely Leppäsen töistä jääkäri-, sotilas- ja maanpuolustuksen ja niiden perinnetyön alueilta. Kulttuuri- ja liike-elämän vaikuttajien muistomerkeistä on mukana laajahko nimilista. Vaasan näkökulmassa tässä on kuitenkin syytä tuoda esiin Leppäsen yhden tärkeimmän, ehkä kaikkein tärkeimmän, valtakunnallisen statuksen omaavan Vaasan Jääkäripatsaan pronssinen pienoismalli.

7.      Museon Jääkäripatsas ja Jääkärilippu (kuva iv)

Huittisten Pyhän Katariinan kirkko

Huittisten seurakunta on perustettu 1200-luvun alkupuolella. Perimätiedon mukaan alueella on ollut puukirkkoja jo näinä varhaisina aikoja, vaikka mitään jälkiä näistä ei olekaan löydetty. Myös nykyisen kivikirkon paikalla Karsatinmäellä arvellaan aikaisemmin olleen puukirkon. Pyhän Katariinan kirkon ensimmäinen osa eli kirkon nykyinen itäinen siipi rakennettiin 1490-luvun lopulla. Kirkko on laajennettu nykyiseen ristikirkon muotoonsa vuosina 1794 ja 1860. Sisätiloja saneerattiin 1890-luvun lopulla, jolloin alttari siirrettiin kirkon pohjoissakaraan. Tämän johdosta saarnastuoli sijoittui tavallisuudesta poiketen alttarin oikealle puolelle. Viimeisimmät suuret muutokset on tehty vuosina 1958–1959, jolloin kirkon eri-ikäiset sisätilat palautettiin rakentamisaikaiseen asuunsa. Merkittävin muutos tuli runkohuoneen itäpäätyyn eli alkuperäiseen kirkkoon, josta tehtiin avointa kappelia muistuttava muusta kirkosta erillinen tila.

8.      Pyhän Katariinan kirkko itäsuunnasta; monessa vaiheessa laajennetun kirkon keskiaikaisluonne tulee parhaiten esiin tästä suunnasta (kuva: Huittisten kaupunki)

Keskiaikaisen itäsakaran tiilestä muuratussa päätykolmiossa on runsaasti koristelua Päädyssä on ristin alapuolella pyöreään komeroon muurattu seitsensakarainen tähti sekä Pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmilehdykkä, joiden malli on otettu Ulvilan kirkosta. Erikoisuuksina ovat päädyn kaksi vaakunakilpikomeroa, joita Huittisten kirkon lisäksi tavataan Suomessa vain Ulvilasta, sekä kolme ihmiskasvoja kuvaavaa naamiokoristetta, jollaisia Huittisten ohella löytyy ainoastaan Hattulan kirkosta.

9.      Kirkon itäsakaran pääty, sakara peräisin vuodelta 1450 (kuva: iv)

Itäsakaran kappelissa sijaitsee Katariinan alttariksi kutsuttu vanha alttari vuodelta 1753. Sitä käytetään muun muassa vihkiäisissä ja ristiäisissä. Katariinan alttarilla on kaksi erillistä taulua, joista pyhää ehtoollista esittävä on Jonas Bergmanin maalaama. Se vahingoittui vuoden 1783 tulipalossa, jonka jälkeen Gustaf Lucander korjasi maalauksen 1798. Uudempi Johan Backmanin maalaama ristiinnaulittua esittävä taulu on lainassa Kansallismuseosta. Sisäseiniin maalatuista kahdestatoista vihkirististä on itäsakarassa säilynyt viisi. Itäsakaran sisustukseen kuuluu myös puinen vuonna 1644 veistetty kasteallas. Ainoa säästynyt puuveistos on vuoden 1500 tienoilla valmistettu triumfikrusifiksi. Muut keskiaikaiset esineet tuhoutuivat vuoden 1783 tulipalossa.

10.     Yleisnäkymä Katariinan alttarikappelista; kuvassa näkyvät mm. tekstissä mainitut kaksi alttaritaulua, kastemalja, yksi vihkiristi, saarnastuoli, ja triumfikrusifiksi (nyt pohjoissakarassa), (kuva: iv)

11.      Alkuperäisen kirkon alttari ja kastemalja (kuva: iv)

12.      Lähikuva krusifiksista (kuva: iv)

13.      Ristikirkon keskiosan komeaa kattoholvistoa (kuva: iv)

Hautausmaa

Kirkkomaa on pääosin jyhkeän kiviaidan ympäröimä. Museon suunnasta kirkkomaalle johtaa komea kiviportti. Hautausmaa ympäröi kirkkoa joka taholta, painopiste lännessä (kuvassa vasemmalla), mm. sankarihaudat ovat siellä.

14.      Museosta siirrytään kirkkomaalle komean kiviportin kautta (kuva: Wikipedia)

Hautausmaalla sijaitsee arkkitehti Mikael Nordensvanin suunnittelema sotien 1939–1945 sankarihauta-alue. Alue on valmistunut 1943 ja sinne on siunattu 294 vainajaa. Vuonna 1950 paljastetun muistomerkin ”Suojelusenkeli” on veistänyt Lauri Leppänen. Vuonna 1920 paljastetun Vapaussodan 1918 valkoisten muistomerkin suunnittelija on arkkitehti Ilmari Launis. Siihen on kaiverrettu neljän Huittisiin ja kuuden muualle haudatun huittislaisen nimet. Hieman yleisestä käytännöstä poikkeavaa on se, että hautausmaalla on myös Kansalaissodan 1918 punaisten joukkohaudan muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut Lauri Leppänen ja se paljastettiin samanaikaisesti Suojelusenkeli-muistomerkin kanssa 1950. Vuonna 2008 muistomerkkiä täydennettiin nimitauluilla. Niiden 241 nimeä kuuluvat Huittisissa kirjoilla olleille vainajille sekä pitäjässä surmatuille ulkopaikkakuntalaisille. Hautausmaalla ovat myös vuonna 1954 paljastettu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki sekä Kaukolan siirtoväen hautamuistomerkki.

15.      Osa rinteeseen sijoitetusta sankarihauta-alueesta, rinteen laella Leppäsen Suojelusenkeli-muistomerkki (kuva: iv)

 

Teksti ja kuvien koonti: Ilkka Virtanen

Huutoniemen kirkko on monumentti

Teksti ja kuvat: Ansku

Huutoniemen kirkon rakentamista suunniteltiin Vaasassa 1940-luvulta lähtien. Kirkon suunnittelemisesta järjestettiin kutsukilpailu arkkitehtien Keijo Petäjä, Aarno Ruusuvuori ja Alexis Lindqvist kesken kuitenkin vasta 1960. Kilpailun voitti Ruusuvuoren ehdotus.  Kirkko vihittiin käyttöön toukokuussa 1964. Ruusuvuori sanoi kirkon luovutustilaisuudessa:"Muoto jättää sanalle sijaa.". Ehkä hän sanoi myös:"Vähemmän on enemmän". Kirkko on mielestäni omaperäinen, rohkea ja pelkistetyn kaunis.

1960-luvulla kirkko pyrki reagoimaan yhteiskunnan maallistumiseen sijoittamalla arkkitehtonisesti korkealaatuisia seurakuntatiloja esikaupunkialueille. Kirkon ja seurakuntasalin lisäksi rakennuksiin suunniteltiin monipuolisia ja arkeen liittyviä palveluja ja tiloja mm. kerhotiloja ja työkeskuksia. Näin on haluttu madaltaa kynnystä osallistua seurakunnan toimintaan. Huutoniemen kirkko on tyyppiesimerkki tälläisestä suunnittelusta.

Huutoniemen kirkon tontti on pieni. Kun kirkkoa lähestyy, rakennus muistuttaa laivaa. Laivan keula osoittaa kohti merta. Sisäpiha on avoin ja hyvin paljas. Portaikko johtaa sisäpihalta toisen kerroksen eteishalliin, josta on käynti seurakuntasaleihin ja kirkkosaliin.  Kirkkosalissa penkit on sijoitettu pitkittäin ja alttari on salin pitkällä sivulla. Vaikutelma on hyvin pelkistetty.  Seinämateriaalina on käytetty  Leca-tiiltä, lattia on lämpimän punaista tiililaattaa ja penkit ovat romanialaista tammea. Alttaripöydän levy ja kastemalja ovat sisilialaista marmoria. Luonnonvaloa kirkkosaliin tulee ylhäältä, kulmaan sijoitetusta ikkunasta. Katossa on valonheittimet. 

 

Kirkkosalissa on tilaa 350 ihmiselle ja se on tarvittaessa yhdistettävissä viereiseen seurakuntasaliin. Kerhohuoneet ovat sisäpihaa kiertävässä kaksikerroksisessa osassa. Aalakerran tiloissa on pelitiloja ja pienoissähköautoarata. Kirkonkellot ovat omassa katoksessaan. Kokonaisuuteen liittyy myös erilleen asuinrivitalo.

Kirkkohopeat on suunnitellut Bertel Gardberg ja taiteilija Juhana Blomstedt on toiminut kokonaisuuden väriasiantuntijana. Metalliristi kirkon seinällä on Orvo Hirven tekemä. Urut ovat Kangasalan urkutehtaalta. Arkkitehti Marja Kyyhkysen suunnittelema korjaus valmistui 2001. Vuonna 2003 kirkko suojeltiin.

Betonibrutalismi 

Ruusuvuoren työt ovat modernin pelkistettyjä ja ne edustavat brutalistista tyyliä. Ruusuvuori käytti töissään paljon käsittelemätöntä betonia, jonka harkittu sijoittelu tuo esiin luonnonvalon. Arkkitehti  Ruusuvuoren suunnittelema kirkko kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. 

Brutalismin käsite syntyi 1950-luvulla kuvaamaan uutta arkkitehtuurin tyylisuuntaa, jossa suositaan yksinkertaisia linjoja ja käsittelemättömiä betonipintoja. Betonibrutalismin käsite tuli tunnetuksi, kun sveitsiläinen arkkitehti Le Corbusier käytti vuonna 1952 käsitettä béton brut (raaka betoni).

Tuomas Enbuske kehuu vuonna 2022 X-sovelluksessa Huutoniemen kirkkoa:

"huutoniemen kirkko on suomen kauneimpia kirkkoja 👇

 betonibrutalismi sopii juuri tärkeiden raknnuksien tyyliin. sellaisten, joiden on tarkoitus ottaa tila samaan aika[an] törkeästi ja hillitysti ja siinä pitää olla vihreää ympärillä. kaikki suosikkikirkkoni ovat brutalisitisia." 

Kaikkia ihmisiä brutalismi ei viehätä. Vuonna 2014 Huutoniemen kirkko oli Helsingin Sanomien Suomen rumin kirkko -äänestyksessä. Aimo Nybergin blogitekstissä/huutoniemen-kirkko lisää äänestyksestä.  

Tiloissa on paljon taidetta mm. Maire Ruotsalaisen akvarelleja, Kaarina Heikinheimon kuparilankateos Tee minusta uusi luomus ja Toivo Kultin teos Jokapäiväinen leipämme. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmissa taidetta ei ole.

Lähteet:

Huutoniemen kirkko 

Kaunotar vai hirviö – betonibrutalismin monet kasvot

 

 

Mitä AI sanoo 20 juhlavuottaan viettävästä Merenkurkun maailmanperintökohteesta?

 

Teksti ja kuvat: Aimo 

Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä seitsemän on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. 

Aikajärjestyksessä Suomeen saadut maailmanperintökohteet ovat Vanha Rauma (1991), Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).

 

Merenkurkun saaristo on ollut jo 20 vuotta Unescon maailmanperintökohteena

Koska monille vaasalaisillekin on jossain määrin epäselvää mikä tuossa Ruotsin ja Suomen välisessä Merenkurkun saaristossa on niin ihmeellistä, niin kerrataan hieman tämän hankkeen historiaa.

Maankohoaminen on ilmiö, jota ei vuosittain näe eikä koe mitenkään, mutta vuosikymmenissä kylläkin. Itse olen ollut vaasalainen jo 44 vuotta. Tässä ajassa merenrannoilla rantaviivassa ja veden syvyydessä venereiteillä muutos on selvästi havaittavissa.

 

Tässä aiheesta käymäni keskustelu tekoälyn kanssa (7.5.2026):

 

AI / Aimo

Aihe: Merenkurkun saaristo – UNESCON maailmanperintökohde – 20 v. juhlavuosi vuonna 2026
 

AI

Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCO‑maailmanperintökohteeksi vuonna 2006.

Nyt vuonna 2026 on siis 20‑vuotisjuhlavuosi. Suomen ainoa luonnonperintökohde yhdessä Ruotsin Höga Kustenin kanssa muodostaa ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden.

Miksi Merenkurkku on maailmanperintöä?

-                           Maailman nopeinta maankohoamista: jopa 8–9 mm vuodessa

-                           Jatkuvasti muuttuva saaristo, jossa uutta maata syntyy silminnähtävästi

-                           Poikkeuksellinen De Geer ‑moreenien ja pitkittäisharjujen mosaiikki

-                           Elävä laboratorio, jossa voi seurata luonnon muutosprosesseja reaaliajassa

Juhlavuoden teemat (2026)

Juhlavuosi on rakennettu kolmen pääteeman ympärille:

1)                        Luonto ja tiede

-                           Retkiä ja opastuksia, joissa seurataan maankohoamista ja saariston syntyä

-                           Yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

-                           Uusia näyttelyitä ja päivityksiä maailmanperintökeskuksiin

 

2)                        Kulttuuri ja yhteisöt

-                           Vaasan ja Uumajan yhteiset tapahtumat

-                           Saaristokylien tarinoiden keruu ja esittely

-                           Paikallisten yhdistysten ja koulujen projektit

 

3)                        Kestävä matkailu

-                           Uusia reittejä ja opasteita

-                           Saariston saavutettavuuden parantaminen

-                           Painotus vastuulliseen liikkumiseen ja luonnon kunnioittamiseen

 

Tässä on tiivis, selkeä ja kronologinen historiikki Merenkurkun maailmanperintöpolusta vuosilta 2006–2026. Rakensin sen niin, että se toimii sekä opetuksessa että taustamateriaalina juhlavuoden projekteihin.

Merenkurkun maailmanperintökohde 2006–2026:

2006 – Hyväksyminen UNESCO‑kohteeksi

UNESCO hyväksyy Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeksi 7.7.2006.

Perustelu: maailman paras ja näkyvin esimerkki maankohoamisrannikosta.

Kohde muodostaa yhdessä Ruotsin Höga Kustenin kanssa ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden.

 

2006–2010 – Perustan rakentaminen

Perustetaan Merenkurkun maailmanperintöalueen hallintomalli: Metsähallitus, Vaasan kaupunki, Mustasaari, Korsnäs, Maalahti ja muut kunnat.

Ensimmäiset opasteet, kartat ja reitit luodaan.

Sommarön luontopolku, Svedjehamn, Saltkaret ja muut ikoniset kohteet alkavat nousta matkailijoiden tietoisuuteen.

Yhteistyö Ruotsin Höga Kustenin kanssa tiivistyy.

 

2010–2015 – Kansainvälinen näkyvyys kasvaa

Merenkurkku ja Höga Kusten julkaisevat yhteisiä geologisia tutkimuksia ja opetusmateriaaleja.

Alueesta tulee Suomen tunnetuin maankohoamisen tutkimuslaboratorio.

Matkailu kasvaa tasaisesti: saaristoon syntyy uusia palveluja, opastuksia ja yrityksiä.

Saltkaretin näkötorni (2014) vahvistaa Svedjehamnin asemaa alueen symbolina.

 

2015–2020 – Kestävä matkailu ja tutkimus

Painopiste siirtyy kestävään matkailuun ja luonnon kulutuksen hallintaan.

UNESCO:n arvioinnit vahvistavat, että alueen hoito on esimerkillistä.

Vaasan yliopisto, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto lisäävät maankohoamisen ja saaristoluonnon tutkimusta.

Merenkurkun saaristo nousee yhdeksi Suomen kuvatuimmista luontokohteista.

 

2020–2023 – Uudet keskukset ja digitaaliset palvelut

Merenkurkun maailmanperintöportti (World Heritage Gateway) avataan Raippaluotoon.

Digitaaliset kartat, virtuaalireitit ja mobiiliopasteet tuodaan laajasti käyttöön.

Yhteistyö Uumajan ja Höga Kustenin kanssa laajenee kulttuurihankkeisiin ja kouluyhteistyöhön.

 

2023–2026 – Juhlavuoden valmistelu

Alueen 20‑vuotisjuhlavuoden suunnittelu alkaa.

Teemoiksi valitaan:

1) Luonto ja tiede – maankohoamisen seuranta, tutkimusnäyttelyt

2) Kulttuuri ja yhteisöt – saaristokylien tarinat, Vaasa–Uumaja‑yhteistyö

3) Kestävä matkailu – uudet reitit, opasteet ja saavutettavuus

 

Merenkurkun asema vahvistuu Suomen ainoana luonnonperintökohteena ja yhtenä Pohjoismaiden tärkeimmistä geologisista kohteista.

 

2026 – 20 vuotta maailmanperintöä

Juhlavuosi korostaa kahta asiaa:

(1) Merenkurkun geologinen prosessi on yhä käynnissä – maankohoaminen jatkuu 8–9 mm vuodessa.

(2) Alue on malliesimerkki siitä, miten luonnonperintö, paikallisyhteisöt ja tutkimus voivat toimia yhdessä.

Juhlavuoden tapahtumat levittäytyvät Vaasan seudulle, saaristokyliin ja Ruotsin puolelle Höga Kusteniin.

 

Ytimekäs yhteenveto:

2006–2026 on tarina siitä, miten Merenkurkun saaristo nousi

– kirjaimellisesti maankohoamisen kautta,

– mutta myös symbolisesti:

paikallisesta luonnonihmeestä kansainvälisesti tunnetuksi maailmanperintökohteeksi, jossa tiede, kulttuuri ja yhteisöt kulkevat rinnakkain.

…

Maankohoaminen ilmiönä – lyhyt selitys

Merenkurkun alueella maa kohoaa noin 8–9 mm vuodessa, koska viime jääkauden paksu mannerjää painoi maankuorta alaspäin. Kun jää suli, kuori alkoi nousta takaisin kohti tasapainoaan.

 

Ilmiön seurauksia:

Uutta maata syntyy jatkuvasti

Saaret kasvavat ja yhdistyvät

Matalat salmet kuivuvat

Rannat siirtyvät paikoin pitkiäkin matkoja yhden ihmiselämän aikana

 

Maankohoaminen on siis hidas mutta jatkuva muutosprosessi, joka on nähtävissä Merenkurkussa poikkeuksellisen selvästi.

Merenkurkun todellinen maankohoamisnopeus on noin 8 mm vuodessa, mikä tekee siitä yhden maailman nopeimmista maankohoamisalueista. Tämä arvo on vahvistettu geologisissa lähteissä ja UNESCO‑aineistoissa.

Geologia.fi:n mukaan Merenkurkun saariston maankohoaminen on noin 8 millimetriä vuodessa, mikä on maailman nopeimpia isostaattisen kohoamisen alueita.

Tämä tarkoittaa, että:

10 vuodessa maa nousee noin 8 cm

100 vuodessa noin 80 cm

1000 vuodessa jopa 8 metriä

Nämä ovat poikkeuksellisen suuria arvoja maailman mittakaavassa.

 

Miksi juuri Merenkurkussa nousu on näin nopeaa?

Lähteiden mukaan alue oli jääkauden aikaan paksuimman mannerjään alla – jopa 3 km jäätä painoi maankuorta 800–1000 metriä alaspäin. Kun jää suli, maankuori alkoi palautua tasapainoasemaansa. Tämä palautuminen jatkuu edelleen.

 

Kuinka kauan maankohoaminen jatkuu?

Geologiset arviot kertovat, että maankohoamista on jäljellä vielä 100–125 metriä.

Tämän perusteella:

 

Noin 2000 vuoden kuluttua Merenkurkun yli syntyy maayhteys Ruotsiin.

Perämerestä tulee Peräjärvi, joka laskee etelämpänä olevaan Pohjanlahteen.

 

Paikallinen vaikutus – mitä tämä tarkoittaa Vaasassa?

Ylen raporttien mukaan maankohoaminen näkyy Merenkurkun saaristossa konkreettisesti:

satamia on jouduttu siirtämään

veneväyliä ruopataan jatkuvasti

uusia saaria ja karikoita syntyy

fladat muuttuvat kluuvijärviksi ja lopulta umpeutuvat

 

Tämä tekee alueesta elävän geologisen laboratorion, jossa muutos on nähtävissä yhden ihmiselämän aikana.

 

Aimo

Kiitos, Merenkurkun maailmaperintöalueen 20 v. juhlavuodesta tulee varmasti mielenkiintoinen.

AI

Ehdottomasti, Aimo — ja kiitos sinulle.

Merenkurkun maailmanperintöalueen 20‑vuotisjuhlavuosi tulee olemaan juuri sellainen, josta Vaasan seutu, saaristokylät ja koko Merenkurkun yhteisö voivat olla ylpeitä. Se on harvinainen hetki: juhlistetaan sekä luontoa, joka muuttuu silmin nähden, että yhteisöä, joka on pitänyt alueen elävänä ja saavutettavana.

 

…

 

Kuvituskuvaksi laitan – veistoksen nimeltä De Geer

Vaasan moottoritien päässä kaupunkia lähestyttäessä on liikenneympyrässä Kirsi Kaulasen teos, joka kuvaa maankohoamisilmiötä ja aaltomaisia moreeni muodostelmia Merenkurkun saaristossa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/11/de-geer.html

 

 

Teksti ja kuvat: aimonyberg(at)gmail.com

 

Aallon arkkitehtuuri maailmanperintöluetteloon

Aalto Works -kokonaisuus (Alvar, Elissa ja Aino Aallon arkkitehtuuri) on nyt maailmanperintöluettelossa! 

https://www.alvaraalto.fi/

Tämäkin on hyvä tänään muistaa

Vaasastakin löytyy muutama Alvar Aallon suunnittelema kohde. Nämä kohteet eivät kuitenkaan sisälly nyt valittuihin 13 kohteeseen, jotka ovat saaneet maailmanperintökohde statuksen.

 

Aallon arkkitehtuuri – maailmanperintö kohteet ovat:

Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka

Paimion parantola, 1929–33, Paimio

Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki

Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki

Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki

Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki

Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki

Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä

Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki

Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä

Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra

Villa Mairea, 1938–39, Pori

 

Kansainvälinen asiantuntijaelin ICOMOS on jo pitkään suositellut Aalto Works -kokonaisuuden (Alvar, Elissa ja Aino Aallon) nimeämistä maailmanperintöluetteloon. 

Päätös on nyt tehty - tänään 26.7.2026 Maailmanperintökomitean kokouksessa Etelä-Koreassa. Status on voimassa ”ikuisesti” ja se siis tuo lisää maailmanlaajuista näkyvyyttä ja tietenkin myös velvollisuuksia kohteiden ylläpitoon, niistä huolehtimiseen niiden arvon mukaisesti ja työtä tunnettavuuden lisäämiseksi.

Aallon parhaista arkkitehtuurikohteista on Suomessa huolehdittu kohtuullisen hyvin ja ne  ovat hyvässä kunnossa. Myös kiinnostus Alvar Aallon arkkitehtuuriin on ollut ja on suurta jo vuosikymmenten ajan.

Maailmanperintöluetteloon kuuluu nyt siis kahdeksan kohdetta Suomesta: kulttuurikohteina Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue ja Struven ketju sekä luontokohteena Merenkurkun saaristo ja tänään luetteloon lisätty Aalto Works -kokonaisuus. 

 

Upeaan Vaasan ja Mustasaaren Merenkurkun saaristo luontokohteeseen kannattaa tutustua käymällä paikan päällä!

Katso linkki

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/merenkurkku/koe-merenkurkku/ 

Entä sitten nämä Vaasassa olevat Aallon kohteet?

Aallon arkkitehtuuria on maailmalla ja Suomessakin niin paljon, etteivät ne kaikki mitenkään voi päästä mukaan yllä kerrotulle listalle. Silti voimme olla iloisia ja ylpeitäkin, että Vaasasta löytyy alue, joka kertoo Aallon ainutlaatuisesta muotokielestä ja arkkitehtonisista ratkaisuista.

 

Wikipedia: Alvar Aalto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto

Lue myös Aaltopuistosta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aaltopuisto

Kuva- ja tekstilainaus, Wikipedia

Aaltopuisto (ruots. Aaltoparken), aiemmalta nimeltään Neekerikylä (ruots. Negerby), on asuinalue Vaasassa. Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1946 alueen 30 hehtaarin ja 3 000 asukkaan lähiöksi, mutta suunnitelmasta toteutui vain osa, ja asuinalue sai alkuperäisen nimensä rakennusten tummasta värityksestä. Alvar Aallon suunnittelemat rivitalot osoitteessa (Neekerikylä) Aaltopuisto 1–5 ovat Alvar-Aalto-museon rakennusperintöosaston suojelurekisterissä.

Kuvalainaus netistä: FB-ryhmä Vaasan kuivia 1900-luvulta / Jakanut CR.

Alvar Aallon suunnitteleman Neekerikylän, (nyk. Aaltopuisto) asuintalon edessä häkäpönttöauto v.1946. Kuva kirjasta / Kupariportti / Jorma Ojaharju / 1994 / Strömbergin kuva-arkisto

 

Katselin, selailin tänään tällaista vanhaa julkaisua:

 

Anri Linden

ALVAR AALTO

Tuotanto Pohjanmaalla

Produktion i Österbotten

Works in Ostrobothnia

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Vaasa 1998

Alueelliset ympäristöjulkaisut 96

 

Kansikuva Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta nro 96 / Anri Linden: Alvar Aalto, Tuotanto Pohjanmaalla. Julkaistu 1998 Vaasassa

 

Kirjan sisällysluettelo

Vaasassa näistä kohteista

ei toteutunut:

-          Vaasan kauppiaiden toimitalo

on toteutettu:

-          Strömberg Oy, omakotitalot

-          Strömberg Oy, asemakaava ja tehdas

-          Strömberg Oy, asuntoalue

 

 

Aineiston koonti: AN, aimonyberg(at)gmail.com