TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 14. joulukuuta 2018

ETELÄINEN TULLITUPA

Vanhan Vaasan ns. eteläisen tullituvan muistolaatasta en ole toistaiseksi löytänyt tietoa siitä, milloin laatta on paljastettu.

Ihan täysin varmaa faktaa ei ilmeisesti ole sekään tieto, joka on laattaan laitettu kolmella kielellä. Laatan tekstin mukaan tullituvan olisi piirtänyt itse C.L. Engel. Rakennus on tyyliltään uusklassista empiretyyliä, jonka yksi tunnetuimpia edustajia Suomessa oli Carl Ludvig Engel. Myös rakennuksen ikä, aikakausi viittaa ilmeisen selvästi Engeliin, mutta dokumentteja ei taida löytyä enää mistään? Ts. tämä moneen kertaan eri puolille Vaasaa siirretty rakennus on alun perin voinut olla myös vain ihan tavallinen, ajantyyliin tehty venäläisten sotilaiden käyttöön valmistettu vartio- tai muu käyttörakennus.

Tällä paikalla on aikoinaan ollut Vaasan eteläinen tulliportti. Tätä kyseessä olevaa rakennusta, tupaa ei tällä paikalla kuitenkaan vielä silloin ollut.





Kuvat: AN, 1.5.2017. Vanhan Vaasan eteläinen tullipaikka. Itse rakennuksella on mielenkiintoinen historia. Se on ollut ensin Vanhan Vaasan keskustassa, uuden torin varrella, ja se säästyi venäläisten sotilaiden suojaamana Vaasan palossa 1852. Myöhemmin se on ollut Palosaaren sillan Kirkkopuistikon puoleisessa päässä, kun siltamaksuja kerättiin. Myös Tammikartanon Fatigålin alueella rakennus on joidenkin lähteiden mukaan ollut käytössä ruumishuoneena.

Nykyisellä paikallaan olevan tullituvan takana on mielenkiintoinen alue, Yxgärde, joka on osittain rappeutunut puutarha 1900-luvun alusta. siellä on runsaasti ruusulajeja, erilaisia vuokkoja, kiurunkannuksia, kellokasveja ym. ja on etenkin alkukesästä erinomainen tutustumiskohde luonnosta, etenkin kasveista kiinnostuneille.


ETELÄINEN TULLITUPA, muistolaatta

Osoite: Vanha Vaasa, tie n:o 717, Kauppiaankadun päässä.

Muistolaatassa on teksti:

ETELÄINEN TULLITUPA
RAKENNETTU N. 1820
ARKKITEHTI: C.J.ENGEL

SÖDRA TULLHUSET
BYGG: C:A 1820
ARKITEKT: C.J.ENGEL

THE SOUTHERN TULLHOUSE
BUILT ABOUT 1820
ARCHITECT: C.J.ENGEL


Perehdy asiaan lisää katsomalla vaasalaisia.infon tuottama video

Kadonnutta Vaasaa etsimässä, osa 15 Tulli
Kertoja: Pentti Suksi, kuvaaja: Kari Lajunen

https://www.youtube.com/watch?v=1fF6_xx5Prw

Lue lisää Wikipediasta: arkkitehti Carl Ludvig Engel

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel

Lisää faktaa alueesta täältä

https://www.kulturosterbotten.fi/om-kulturoesterbotten/materialbank/narhistoria/50-infopaket-om-korsholms-kungsgard-dagen-campus-kunsgsgarden/file

Södra tullhuset 

Stadens södra tullhus var ursprungligen placerat precis nedanför vallarna. Det var en del av stadens ”staket”, det vill säga tullmur. Ett tre meter högt staket skulle enligt lag omge alla städer (i dåtidens Vasa gick det längs Staketgatorna). I Vasa hade man fyra portar i staketet, en i varje väderstreck. Vid södra tullhuset låg följaktligen södra tullporten. Vid tullhusen var man tvungen att betala skatt för alla varor som transporterades in till och ut ur staden och dessutom var det förbjudet att bedriva handel på landsbygden. Det här systemet kallades ”lilla tullen” och var i kraft 1622–1809. 

Då lilla tullen slopades togs tullstugorna i bruk av armén. År 1828 byttes de gamla tullstugorna ut. Dagens ”södra tullhus” planerades av arkitekt C. L. Engel 1820. Efter stadens brand 1852 flyttades det till ändan av Kyrkoesplanaden i den nya staden, där man var tvungen att betala broavgift för att få använda Brändö bro. Senare fungerade huset som bårhus vid Klementsö frihem. Tullhuset flyttades tillbaka till Gamla Vasa någon gång efter 1935 för att fungera som regnskydd vid busshållplatsen och återgå till sin historiska kontext. 



Kuva: AN


Lisätty tähän blogikirjoitukseen 14.12.2018

Lainaus tekstistä fb-sivustolta Puhetta Vaasasta /Seppo Rapo, 28. heinäkuuta 2018

Vanha-Vaasa, Eteläinen tullitupa

Bertta Hietamäki kertoo kirjassa:
Vaivaistalosta Tammikartanoon 1886-2004 sivulla 102 ja 103 seuraavasti:

 ”Vainajat-de avlidna
…. Tuolla rakennuksella on takanaan melkoinen historia. Tuskin se on arkkitehti Carl Engelin suunnittelema, vaikka se on hänen kaudeltaan ja sen ajan hengen mukainen. Se on vuodelta 1828, jolloin se rakennettiin toisen samanlaisen kanssa Venäjän armeijan tarpeisiin. Vanhan Vaasan tullituvat periytyvät kuningasvallan ajalta, mutta ne myytiin 1828, tullejahan ei enää kannettu, ja uudet vahtituvat neljine pylväineen, päätykolmioineen ja valkoisine nurkkalautoineen olivat tyypillisiä Nikolai I ajan sotilashallinnolle. Neljä vuotta myöhemmin rakennettu päävartio oli samaa mallia, mutta suurempi…”
”…. Toinen Vanhan Vaasan vahtituvista säilyi palosta ja siirrettiin ja kunnostettiin ilmeisesti vuonna 1856 uudelle satama-alueelle johtavalle Palosaaren sillalle Kirkkopuistikon puoleiseen päähän tullihuoneeksi, koska liikenne uudella silla oli maksullista. Kun siltamaksusta luovuttiin, tupa sai palvella vuonna 1892 perustetun Elektriska Aktiebolagin eli Vaasan Sähkö Oy:n pääkonttorina. Sieltä se siirrettiin vaivaistalon ruumishuoneeksi ...”
”…. Engelin talon risti poistettiin ja talo siirrettiin 1952 Vanhaan- Vaasaan lähes syntysijoilleen Etelätulliin ...”
Kuvateksti kertoo sivulla 102: ”Engelin talo” Palveli kellarin jälkeen ruumishuoneena, kunnes siirrettiin Vanhaan-Vaasaan vuonna 1952. Se oli Vanhan Vaasan palosta säilynyt. Alkujaan Venäjän armeijan tarpeisiin vuonna 1828 rakennettu vahtitupa. Se siirrettiin ja kunnostettiin todennäköisesti 1856 tullihuoneeksi Palosaaren siltaa varten ja palveli sen jälkeen Vaasan Sähkö Oy:n konttorina. Sieltä vaivaistalon ruumishuoneeksi.”

Lainaus päättyy
 


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Eteläinen tullitupa netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com