Satamatien jatkosuunnittelu?

Kiitos vaalipiirimme kansanedustajille tehdystä talousarvioaloitteesta lisäresursseista Vaasan satamatien jatkosuunnitteluun

Poliittiset päättäjämme eduskunnassa ovat hereillä. Luottamus heihin kasvaa edelleen, kun sai lukea aamun lehdestä tämän Joakim Strandin mielipidekirjoituksen (Pohjalainen 10.11.2019).

Kirjoitus on kaiken kaikkiaan painavaa asiaa monesta tärkeästä asiasta ja aikaansaaduista asioista.

Lainaan tähän vain tämän yhden kohdan kirjoituksesta:

Tasa-arvo, kestävyys, innovaatiot 

Eduskunnasta 

Joakim Strand 

”Logistiikkaan liittyen pidän hyvänä, että Pohjalainen pitää keskustelua satamatiestä yllä. Satamatie on äärimmäisen tärkeä sekä Vaasan seudulle että koko läntiselle Suomelle. Saamme olla iloisia siitä, että liikenne Vaasaan satamaan kasvaa yritystemme investointien sekä lisääntyvän meriliikenteen ansiosta. Tiehanke on kaikkien seudun asukkaiden ja työpaikkojen näkökulmasta todella tärkeä. Rkp:n koko eduskuntaryhmän sekä vaalipiirimme kaikkien puolueiden edustajien puolesta olemme tehneet talousarvioaloitteen lisäresursseista Vaasan satamatien jatkosuunnitteluun.” 

Lainaus päättyy

Toivotaan, että Vaasan seudun asiat menevät eteenpäin, kaikilla tasoilla.

Kuvituskuva ei liity suoraann yllä olevaan tekstiin.

Kuva: AN, 8.10.2016. Joakim Strand oli yksi puheiden pitäjistä Vaasan torilla pidetyssä joukkokokoontumisessa Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen puolesta.


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Ennen ja nyt kuvapari: Rauniokioski, Vanha Vaasa

Vanhassa Vaasassa, osoitteessa Kauppiaankatu 2, on rakennettu maisema näyttänyt samanlaiselta jo vuosikymmeniä. Niin kuin myös vieressä oleva rauniokirkkokin.

Ylempi mustavalkovalokuva on kuvattu ja tehty paperikuvaksi joskus 1990-luvulla. Kuvaaja on tuntematon Onkilahden lukion oppilas/ryhmä. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

Alempi värillinen digikamerakuva 9.11. 2019. AN.

Kioskin omistajat, pitäjät ovat ehtineet vaihtua varmasti jo moneenkin kertaan.

Rauniokioskin grilli ja kioski tunnetaan edullista ja mainioista tuotteistaan, ja siellä asioi asiakkaina myös kauempaa tulevaa väkeä.


Tämänkaltaisia ennen ja nyt kuvia olisi hienoa etsiä ja löytää lisää.

Kaikki ei muutu, eikä kaikkea vanhaa pureta pois.

Suojelukohteiden lisäksi on paljon sellaisia alueita, myös kaupunkialueilla, joissa eletään sukupolvesta toiseen entiseen tapaan, juurikaan mitään uutta rakentamatta. Entistä ylläpidetään, tarpeelliset korjaukset tehdään, ja suurempia investointeja vältetään. Uutta ja kehitystä ei ehkä aktiivisesti vastusteta, mutta ei myöskään haluta muuttaa sitä mikä toimii, ja jossa viihdytään.


Toisena ääripäänä ennen ja nyt kuvissa ovat sellaiset kuvat, joissa muutos on niin suuri, ettei vanhasta ole jäljellä, tunnistettavissa, enää mitään.


Jälleenvalokuvaus

Lainaus wikipediasta

”Jälleenvalokuvaus on valokuvauksen toistamista paikassa, jossa on viive kahden kuvan välissä, se on "ennen ja nyt" -näkymä tietystä paikasta tai alueesta. Jotkut jälleenkuvaukset on otettu välittömästi, yleensä samasta näkökulmasta kuin aikaisempi kuva, mutta huomioimatta vuodenaikaa, linssiä tai rajausta. Jotkut ovat erittäin tarkkoja ja tämä edellyttää alkuperäisen kuvan huolellista tutkimista.” 

Lue lisää
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4lleenvalokuvaus


Marraskuun loskaiset kelit eivät ole parhaita hetkiä tehdä valokuvausretkiä, yksin tai yhdessä jollain porukalla. Vanhojen albumikuvien ja digiarkistojen läpikäymiseen sen sijaan pimenevät päivät sopivat hyvin.

Jos oikein huippuhienoja jällenvalokuvaus kuvapareja haluaa saada aikaan, on etukäteen tehdyllä suunnittelulla todella tärkeä rooli. On mahdollista valmistella kuvauskeikkaa vaikka vuoden päähän! Vuodenajan voi ajoittaa samaan kuin alkuperäiskuvassa, ja muutkin seikat päättää kellonajasta, säätilasta, valaistuksen suunnasta jne. aina kameran ja optiikan valintaa myöten, Kaiken voi halutessaan huomioida, ja toistaa mahdollisimman samana. Jos nimittäin tätä haluaa. Usein riittää vähempikin.

Rohkaisen Sinua harrastamaan jälleenvalokuvausta! Tai jos sinulla on kotialbumissasi jokin erikoisen kiehtova vanha valokuva Vaasasta, niin ehdota sitä jollekulle toiselle kuvaajalle /yhteisen kuvausretkenne kohteeksi. Allekirjoittanuttakin saa mielellään tällaisille kuvauskeikoille houkutella!

Aimo Nyberg aimonyberg(at)gmail.com

Kuvaaja on tuntematon Onkilahden lukion oppilas/ryhmä. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

Onko kellään muistoja jaettavaksi näiltä ajoilta ja paikoilta? Miltä grillin herkut maistuivat?

Postilaitos on toiminut Suomessa vuodesta 1638

Postilaitos eli yleinen posti on ollut itsestäänselvyys maassamme jo pian 400 vuotta. Ainakin niillä seuduilla, joilla oli asutusta, ts. rannikoilla, vesi- ym. kulkureittien varsilla. Merkittävin postitie kulki Tukholmasta Turkuun ja sieltä pitkin Kuninkaantietä rannikkoa seuraten ja aina Viipuriin asti.

Toinen tärkeä reitti kulki Turusta pohjoiseen, tänne Vaasan seudulle eli Korsholma/Wasaan, siis nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Postireitti Merenkurkun yli on ollut myös hyvin mielenkiintoinen yhteys. Tästä historiasta joskus toiste enemmän.

Sisämaahan ensimmäinen reitti avattiin Hämeenlinnaan, ja sieltä jatkettiin myöhemmin Savonlinnaan.

Nyt, kun Postin lakko on todennäköisesti alkamassa tulevalla viikolla, kannattaa Postin historiaa ym. toimia muistella ja kerrata. Ajat muuttuvat, näin se vaan on. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä.

Katso ja seuraa tilannetta Postin sivuilta

https://www.posti.com/

Seuraa myös Posti ja logistiikka-alan unioni PAU:n nettisivuja


https://www.pau.fi/



Tiedonkulun kannalta yleisen postilaitoksen perustaminen oli aikoinaan erittäin merkittävä parannus. Ilman muuta kyse oli myös koko hallinnon kannalta tarpeellisesta uudistuksesta.

POSTI on tarkoittanut kansalaisille näitä asioita

Lainaus lehdestä Keräily uutiset 4/2019 s. 30

1. Säännöllinen, luotettava postinkuljetus. Postivuorot tiedettiin etukäteen. 

2. Postireitit. Tiedettiin, mitä reittiä posti kulki. 

3. Postikonttorit. Postireittien välille perustettiin postikonttoreita, joihin postia voi jättää edelleen toimitettavaksi ja joista posti myös noudettiin. 

4. Oma henkilökunta. Postikonttoreita varten palkattiin omaa henkilöstöä. Postinkuljetuksesta vastasivat postiljoonien lisäksi postitalonpojat renkeineen. Kuninkaallisten määräysten mukaisesti postitalonpojat olivat vapautettuja sotilaspalveluksesta. 

5. Postitaksat. Yksityishenkilöt tiesivät etukäteen lähetyksistä perittävät maksut. Postia voivat lähettää virkamiesten lisäksi yksityishenkilöt ja kauppiaat, joiden olisi muutoin ollut mahdotonta lähettää kirjallisia viestejään. 

Lainaus päättyy


HUOM! 

Miten käy joulukorttien lähettämisen ja saamisen osalta tänä vuonna? Monella on varmaan mielessä pitkän perinteen katkaiseminen?

Akuuttiasia on myös tämä: asukasyhdistyksemme Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf  SYYSKOKOUS lähestyy, pvm on 26.11.2019.

Saammeko kokouskutsun ja kokousasiakirjat toimitettua jäsenille ajoissa? Yhdistyksemme hallituksen kokouksessa 14.11. tätä yritetään ratkoa. Soittorinki jäsenille on mahdollinen, samoin nämä sähköiset kanavat.
Kannattaa aina silloin tällöin käydä katsomassa yhdistyksen virallisia nettisivua

http://vkaicv.nettisivu.org/

ja seurata myös tätä vaasaennenjanyt sivustoa.

Kuva: AN. 25.11.2016. Postitalon nimellä tunnettu kolossaalinen, entinen Postin pääkonttori Helsingissä.

Tässä talossa on tänä päivänä, vuoden 2019 lopussa, katutasolla enää pieni Postin toimipiste. Postinjakelun hoitavat nyt automaatit mitä eriskummallisimmissa paikoissa,  ja R-kioskin & kauppaketjujen yrittäjät oman työnsä päälle. Muutos tässäkin suhteessa on ollut raju viime vuosien aikana.


Teksti: Aimo Nyberg

Postin historiaa koskevat faktat: Lainaus Lehdestä Keräily uutiset 4/2019 s. 30 / Jukka-Pekka Pietiäinen, Suomen postin historia I, 1988.

Vaasan Satamatie: Kaupunginselkä -vaihtoehto

Kuva: AN 12.10.2014.

Vaasan Satamatien vaihtoehdoista Kaupunginselkä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. Perustelen tässä blogikirjoituksessa tätä henkilökohtaista kantaani.

Vaihtoehtoihin Vikby ja Fladan en tässä ota kantaa.

Kuinka syvä, tai siis matala Sundominlahti on?

Mikä on tilanne nyt, 2020-luvun koittaessa? Aihe nousee mieleeni siksi, että Vaasan satamatie vaihtoehdoissa, joita ilmeisesti on jäljellä 3 kpl (Lähde: ELY-keskus laittanut suunnittelun toistaiseksi jäihin, Pohjalaisen uutinen 30.10.2019), mukana on silta- ja pengertie vaihtoehto Kaupunginselkä.

Eli se menisi näin: Myrgrundin sillan Sundomin puoleisesta päästä yli lahden ja tekosaarten (suunnitelmat Vaasan yleiskaavassa), jatkuen kohti jo tänä päivänä kokonaan kuivumassa olevaa Emäntälahtea ja niiltä paikoilta jatkuen kohti nykyistä moottoritietä (siihen silloin tarvittavaa ympyräliittymää).

Oma ja siis täysin ei asiantuntija arvioni tästä Kaupunginselkä -vaihtoehdosta on tämä: siltaa ei tähän syväliejuiseen, kohta kokonaan kaislojen valloittamaan lahteen kannata yrittää tehdä. Tällainen rakentaminen on luultavimmin äärimmäisen kallista, ja toiseksi, on syytä miettiä tarvittavien ruoppausten määrää, jotta sillan molemmilla puolilla saadaan säilymään edes jonkinlaisia vesipeilejä parin kolmen vuosikymmenen perspektiivillä?

Maankohoaminen ja Laihianjoen mukanaan tuoma maa-aines muuttaa Sundominlahden vähitellen Liminganlahden kaltaiseksi lintuharrastajien paratiisiksi. Eteläinen Kaupunginselkämme muuttuu vuosi vuodelta kasvavien lintumäärien yhdeksi länsirannikon merkittävimmistä kevätmuuton levähdysalueista. Jo nyt merenlahti on keväällä ja alkukesästä kymmenien lajien, tuhansien vesilintujen välilasku- ja jopa pesimisaluetta.

Vuonna 2011 pohdimme tässä blogissa osittain näitä samoja teemoja Vaasan ammattikorkeakoulun lehtorin, arkkitehti Vesa-Matti Honkasen kanssa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2011/11/vaasan-etelaisen-kaupunginlahden.html

Suosittelen, lue myös tästä blogista MAANKOHOAMINEN (Palosaaren Suntinrannan maisemainfotaulu ja kuulat)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/maankohoaminen.html


Edellyttäen, ettei merenpinnan mahdollinen tuleva kohoaminen kumoa jollain aikataululla tätä alueemme maankohoamisilmiötä, on mahdollista sekin, että Vaskiluodon annetaan ”kasvaa kiinni” sekä Palosaareen että Hietasaareen ja Hovioikeuden rantaan. Jollakin aikajänteellä katoaa myös koko Sundominlahti, eli merimaisemat Eteläiseltä kaupungin selältä. Meneekö tähän vuosisata tai vuosisatoja, en osaa arvioida. Sellaisiakin laskelmia olen nähnyt, joissa ennustetaan maayhteyden Ruotsiin toteutuvan Merenkurkussa, kenties noin parin tuhannen vuoden päästä?

Tehtävää siis riittää Vaasan kaupunkisuunnittelussa.

Isoissa kuvioissa löytyy haastetta niin päättäjille kuin virkamiehillekin. Satamaa kehitetään, väylää ruopataan jne. aivan varmasti tulevaisuudessakin.

Suuret satsaukset Eteläiseen Kaupunginselän tekosaariin, suurisuuntaiset ja pitkäaikaiset ruoppaukset, siltojen tekemiseen, - onko tällaiseen Vaasalla mahdollisuutta koskaan? Onko tähän varaa? Ja olisiko se edes toivottavaa?

Onko meillä edes mitään oikeutusta yrittää estää maankohoamisilmiötä? Aika on iät ja ajat muuttanut maisemaa Vaasan rannoilla. Tulevaan ihminen kyllä vaikuttaa, mutta lopultakin aika mitättömän vähän, - suuret linjat toimeenpanee luonto syy-seuraus lakien mukaisesti.

Toivon, että keskustelua ja vuorovaikutusta Vaasan satamatie asiassa onnistutaan jatkamaan Vaasassa ja Mustasaaressa, asialinjalla ja ratkaisuun päätyen.

Olen yrittänyt muistuttaa asiassa tiukkoja mielipiteitä esittäville, että tämä ei ole vain Vaasan asia. Kyse on isommasta, paljon merkittävämmästä kokonaisuudesta. Sillä, että Vaasan keskustan asukkaat huutavat kovaan ääneen Kauppatorin laidalla olevan liikaa meteliä ja vaaroja, ja Mustasaaresta löytyy satoja puolustamaan muutaman maanviljelijän peltoja, niin tällä ei saisi olla niin hirveästi merkitystä.

Kyse on Eurooppatiestä, yhteydestä Euroopan Unioniin, Norjaan, ja maailmalle. Ja toiseen suuntaan, Sinisen Tien ym. valtateiden kautta koko Suomeen ja eteenpäinkin.Tämän logistisen yhteyden saaminen 2000-luvun tasolle on sellainen päämäärä, joka on syytä tavoitella tosissaan.

Yllä oleva on allekirjoittaneen henkilökohtainen kanta, eikä näistä ajatuksista ole toistaiseksi keskustelu VKA ry:n kokouksissa.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapuheenjohtaja. 

aimonyberg(at)gmail.com

Onkilahdesta Onkilahdenpuistoksi

Vaasan kaupunkisuunnittelun yksi usean vuosikymmenten suurtöistä on ollut Palosaaren ja Vaasan keskustan välisen merenlahden, Onkilahden, rantamaisemien muokkaaminen monipuoliseksi kaupunkipuistoksi.

Kuvalainaus: netti, lähde tuntematon.

Kuvan kaupunkinäkymä on nykyään kovasti toisenlainen. Myös rannat. Onkilahti on tässä vielä ”iso” verrattuna tämän päivän Onkilahden puistoon.

Maankohoaminen ja ihmisen toimesta tehdyt toimenpiteet muuttavat ympäristöämme. Ja muutos jatkuu.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Kuulutusaika 24.10.–25.11.2019. 

MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA 

Asemakaavaehdotus nähtävänä: Onkilahden puisto (ak970) 

Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee Onkilahden puiston puisto-, lähivirkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueita sekä 5. kaupunginosan korttelia 9, 16. kaupunginosan kortteleita 16 - 19, sekä 19. kaupunginosan korttelia 57. 

Asemakaavan muutosehdotus on uudelleen nähtävillä teknisessä virastossa ja kaavoituksen kotisivuilla 24.10.–25.11.2019. 

Mahdolliset muistutukset asiasta osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitaan kaavoitukseen nähtävilläoloaikana. 

Asiakirjat ja lisätiedot:
 
vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/ak0970-onkilahden-puisto

Maankäyttö- ja rakennuslaki 65 § Maankäyttö- ja rakennusasetus 27§ 
Lisätietoja: www.vaasa.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)vaasa.fi tai 06 325 1160 

Lainaus päättyy

Kuvan ja tekstin lainaukset koonnut Aimo Nyberg

Kotivara kuntoon – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola pilotoivat koulutuksia

HUOM! OBS!

Näihin kahden tunnin koulutustilaisuuksiin on Vaasassa osallistuttu toistaiseksi kovin heikosti, -asian tärkeyden ja vakavuuden huomioon ottaen aivan luvattoman heikosti, ts. unohdammeko me tämän päivän ihmiset täysin oman yhteiskuntavastuutamme?

Onneksi tilaisuuksia on vielä jäljellä! Eli eiköhän lähdetä mukaan oppimaan ja keskustelöemaan!

Ks. lista koulutuksen ajoista ja paikoista tämän blogikirjoituksen lopusta.

Kuvat: AN. Tammikuun 9. päivä 2015 Vaasan keskustassa oli sähkönjakelun katkos, joka kesti noin vartin.

Varautuminen pitempiinkin häiriöihin kuuluu sekä meille itsellemme, että viranomaisille.

Asiaan varautumisesta järjestetään koulutusta nyt myös Vaasan asukkaille

Kotivara kuntoon – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola pilotoivat koulutuksia kotitalouksien varautumisesta.

Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa järjestetään kaikille avoimia 72 tuntia -koulutuksia, joissa perehdytään kotitalouksien varautumiseen. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa.

72 tuntia -koulutukset ovat omatoimiseen varautumiseen opastavia parin tunnin tilaisuuksia, joissa käydään keskustellen läpi varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

- Kodeissa pitäisi pärjätä itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä.

Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen.

Myös työntekijöille koulutusta

- Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola ovat Suomen kolme ensimmäistä kaupunkia, joissa tilaisuuksia ollaan tarjoamassa myös osalle kunnan työntekijöistä tällä laajuudella. Olen erityisen ilahtunut siitä, että aihe koetaan täällä niin tärkeäksi, että esimerkiksi Vaasassa osa kaupungin työntekijöistä saa käydä 72 tuntia -tilaisuuksissa työajallaan, sanoo Suomalainen.

Suomessa on jo yli 300 vapaaehtoista kouluttajaa, jotka vetävät 72 tuntia -tilaisuuksia, mutta Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki ovat ensimmäisinä kaupunkeina mukana tilaisuuksien järjestämisessä.

- Halumme edistää kotivarojen kuntoon saamista. Olemme pohtineet tätä teemaa yhdessä Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Vaasan lähtiessä yhdeksi pilottikaupungeista 72 tuntia -tilaisuuksiin, voimme antaa väestöllemme entistä paremmin konkreettista tietoa siitä, miten varautua erilaisiin häiriötilanteisiin ja miksi, kertoo Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää.

Kaikki ovat tervetulleita oppimaan kotitalouksien varautumisesta!

Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella järjestetään useita yleisölle avoimia, ilmaisia 72 tuntia –tilaisuuksia.

Kaikki omatoimisesta varautumisesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

72 tuntia -koulutukset järjestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Lisätietoja:
http://www.spek.fi/Suomeksi

http://www.spek.fi/Pa-svenska

https://72tuntia.fi/

https://72tuntia.fi/sv/

Erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 169 8818 Turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää, Vaasan kaupunki, 06 325 3156


72 tuntia -tilaisuudet ovat osallistujille ilmaisia ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita

Ti 29.10. klo 18-20, Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10

Ke 30.10. klo 18-20, Huutoniemi,Huudi, Mannerheimintie 41

To 31.10 klo 18-20 Palosaaren koulu, Wolffintie 25

Ti 5.11. klo 18-20, Isolahden koulu, Pallokatu 17

Ke 6.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

Ke 6.11. klo 18-20, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

To 7.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

To 7.11. klo 18-20, Pääkirjasto,Kirjastonkatu 13, på svenska

Pe 8.11. klo 18-20, Kuula-opistonauditorio, Laivakatu 16

La 9.11. klo 18-20, NuorisokahvilaKultsa, Raastuvankatu30

Ma 11.11. klo 17-19, Sundomin kirjasto, Sundomintie 13, på svenska

Ti 12.11. klo 18-20, Variska, Vanhan Vaasankatu 20


HUOM! OBS! 

HUOMENNA 5.11. klo 15.00 luento KODIN TURVALLISUUDESTA 

Monessa yhdistyksessä, myös asukasyhdistyksessämme aktiivisesti toimiva Armas Rinne, kouluttaja ja vapaaehtoistyöntekijä, lähetti eteenpäin välitettäväksi tiedon, että hän luennoi aiheesta "Kodin turvallisuus"
Aika: 5.11.2019 klo 15
Paikka: Arbetets Vännerillä, Ajurink 14.

Tervetuloa!


Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

Ennen ja nyt kuvapari: Myllykatu 11

Tämän blogikirjoituksen tietoja päivitetty 3.11.2019


Tähän taas hieman nostalgiaa

Kuva on 1990-luvulta, tarkkaa valokuvausaikaa en valitettavasti pysty sanomaan.

Rakennus purettiin v. 2014 (aikasempi virheellinen arvaus 2007 - 2008 tienoilla siis korjattu tähän).

Tilalle on tullut aivan toisenlainen kaupunkimaisema. Kerrostaloalue, eli asuntoja ja liikehuoneistoja.

Kuvassa on siis: Leipomo Bageri Alfr. Eriksson Myllykadulla.
Leipomon myymälä Bageri Butik, ARK. 7 - 16.

Milloin herkuttelu alkoi, ja milloin loppui tässä osoitteessa?

Muistot ovat sokeriset! Aina tuoreet, herkullisen tuoksuvat, monen sortin vehnäset ja makeat kakut palaavat mieleen, ja saavat edelleen makunystyrät suussa heräämään.

Millaisia muistoja Sinulle tulee tästä kuvasta?

Kun tänään käy samoilla kulmilla Myllykadun ja Konepajankadun kulmassa, niin katunäkymä on kovasti muuttunut.

Haikailla saa, muistoista nauttia.

Maailma menee eteenpäin, aika ei pysähdy, muutoksia tulee suuntaan jos toiseenkin.

Vaasassakin kaupunkikuva on tiivistynyt, ja tiivistyy edelleen. Uutta rakennetaan vanhan tilalle, - talouselämän pyörien on pyörittävä.

Kuvat: AN. 31.10.2019. Myllykadun ja Konepajan risteys Vaasassa.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


Tähän blogikirjoitukseen tehty 3.11. 2019 korjaus purkuvuodesta, joka on siis 2014 eikä 2007 -2008.

Ja lisätty linkki Tapio Parkkari/ vaaslaisia.info sivulle:

Lainaus:

"Perinteikäs Alfred Erikssonin leipomorakennus Myllykatu 11:ssä sai purkuluvan joulukuussa 2011. Toukokuussa 2007 leipomon ja sen tontin omistaja Aarne Österberg jäi eläkkeelle, minkä jälkeen myymälässä on toimi vuokralla Kotileipomo Hänninen Sepänkylästä. Österberg on yksi Vaasan arvostetuimmista leipureista".

”Vaasalainen perinteikäs Alfred Erikssonin leipomo tunnetaan hyvistä tuotteistaan. Yrityksen lippulaiva on vaasalaisille rakas ruissekaleipä mutta toki muutkin tuotteet maistuvat. Alf. Erikkssonin leipomorakennuksen päässä Myllykadulla on pieni myymälä ja kahvila. Kahvila aukeaa aamuisin kello seitsemltä. Kahvilaan on usein jonoa jo ennen seitsemää, sanoo leipomoyrittäjä Aarne Österberg”

LUE KOKO KIRJOITUS vaasalaisia.infon sivuilta

http://vaasalaisia.info/alfred-eriksson/?fbclid=IwAR0iWwknGxrm9REwd9FAINNqnTQcHlbLAE--XJJbmBhZc-44Ql8a3Lhr0yU

Lisäyksen kirjannut: AN

Tämän kirjoituksen aloituskuva sai melkoisen suosion myös FB-sivustolla Vaasan kuvia 1900-luvulta. Parissa päivässä tämä monenlaisia, herkullisia muistoja mieleen tuonut kuva keräsi yli 600 tykkäystä, ja noin 100 kommenttia.

Rakennuksen purkuajankohtakin tarkentui tämän kuvan avulla.

Kuvalainaus fb-sivulta: Kaj Sjöberg. Tammikuu 2014.