Liiketoimintaa symboloiva reliefi

 

ILKKA VIRTANEN

Seinäreliefi tuo esiin vanhan arvotalon toiminnan historiallisen ytimen

Raastuvankatu 31:n arvotalolla monivaiheinen ja monipuolinen koulutushistoria

Raastuvankatu 31:n kaksikielisen kansakoulun julkisivu

Yksi Vaasan keskeisistä arvorakennuksista on Raastuvankatu 31:ssä sijaitseva vuonna 1892 kansakouluksi valmistunut rakennus. Koulun arkkitehteinä toimivat Waldemar Backmansson ja Fredrik Thesleff. Koulun vihkiäiset pidettiin vuotta myöhemmin, Uno Cygnaeuksen syntymäpäivänä 12.10.1893. Koulu toimi aluksi kaksikielisenä, kumpikin kieliryhmä sai omat tilansa. Rakennus edusti aikansa huippua, siinä oli keskuslämmitys ja se oli ensimmäinen sähköllä valaistu koulu. Sekä itse koulun että rakennuksen merkityksellisyyttä kuvaa mm. se, että Zacharias Topelius kirjoitti vihkiäistilaisuutta varten koululle juhlarunon ja rakennuksen julkisivu palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 ensimmäisellä palkinnolla.

Koulu toimi kaksikielisenä vuoteen 1913 asti, jolloin samaan kortteliin Kauppapuistikon varrelle valmistui ruotsinkielinen kansakoulu. Koulu jatkoi suomenkielisenä vuoteen 1939, jolloin opetus siirtyi Raastuvankadun naapurikortteliin valmistuneeseen Keskuskouluun. Vuodesta 1903 alkaen eri puolilla kaupunkia toiminut kaksikielinen Vaasan Kauppakoulu sai näin vapautuneista tiloista itselleen vakinaisen toimipaikan. Kauppakoulun rinnalle tuli 1945 kauppaopisto ja kouluista muodostettiin Vaasan Kauppaoppilaitos.

Kauppaoppilaitoksen toiminta laajeni suurten ikäluokkien seurauksena voimakkaasti 1960-luvulla. Samanaikaisesti pitkään vireillä ollut hanke saada kauppakorkeakoulu Vaasaan johti tulokseen v. 1966, toiminta käynnistyi 1968. Katse siirtyi tilojen osalta ydinkeskustan ulkopuolelle Ruutikellarintielle. Sinne valmistuivat uudet tilat kauppaoppilaitokselle 1969, kauppakorkeakoulu sai Raastuvankadun tilat. Lukuvuosi 1968 – 1969 toimittiin yhdessä Raastuvankadulla.

Myös kauppakorkeakoulu kasvoi, uusien tieteenalojen myötä siitä tuli 1980 Vaasan korkeakoulu ja 1991 Vaasan yliopisto. Lisätiloja hankittiin aluksi eri puolilta kaupunkia, 1980-luvun lopussa hankinnat keskitettiin Palosaarelle entisen Vaasan Puuvillatehtaan alueelle, kun oli varmistunut yliopiston uudisrakennushankkeen toteutuminen 1990-luvulla. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1994 ja toinen kolme vuotta myöhemmin. Lisätilojen hankkiminen Puuvillatehtaan tiloja edelleen kunnostamalla mahdollisti yliopiston sijoittuminen kokonaisuudessaan Palosaaren kampukselle ennen vuosisadan vaihtumista.

Raastuvankadun tilojen vapauduttua yliopistolta ne saneerattiin Vaasan ammattikorkeakoulun käyttöön. Tiloihin sijoitettiin 2004 ammattikorkeakoulun liiketalouden laitos. Tämä puolestaan muutti 2016 Palosaaren korkeakoulukampusalueelle ja tilalle tuli Vaasa-opisto. Vuoden 2021 alussa Vaasa-opisto ja Vasa Arbis yhdistyivät ja muodostivat kaksikielisen Alma-opiston. Almalla on Raastuvankadun kiinteistön lisäksi käytössä Arbiksen aiemmin käyttävät tilat Kirkkopuistikolla.

Raastuvankatu 31:n arvotalo on ollut jo yli 130 vuotta koulutuskäytössä. Ensimmäiset vajaat 50 vuotta se palveli kansakouluna yleissivistävää koulutusta sen alimmalla tasolla. Yleissivistävään koulutukseen palattiin Vaasa-opiston myötä 2016, nyt aikuiskoulutuksen tasolla. Ohjelmassa on kulttuuria ja harrastustoimintaa tukevaa koulutusta mutta myös tutkintotavoitteista opiskelua eri korkeakoulujen vaatimusten mukaisesti. Välillä olevat 75 vuotta koulutusalana on ollut liiketalous, joko kokonaan tai ainakin siihen vahvasti painottuen. Edustettuina ovat olleet koulutuksen kaikki tasot: ammattikoulu, ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu ja yliopisto.

Seinäreliefi muistuttaa rakennuksen keskeisistä vuosikymmenistä

Reliefi ”Kauppa, teollisuus ja merenkulku” Alma-opiston juhlasalissa

Tultuani 1981 Vaasaan työpaikkani sijaitsi ensimmäiset 13 vuotta edellä tarkastellussa rakennuksessa, myöhemmin Palosaarella. Tämä kirjoitus on syntynyt seurauksena minulle esitetystä kysymyksestä. Kysyttiin, tunnenko nykyisen Alma-opiston juhlasalissa sijaitsevan reliefin syntyhistorian: milloin se on paljastettu ja sijoitettu salin etuseinälle (joka aiemmin oli salin takaseinä), kuka on reliefin veistänyt ja kuka on mahdollinen lahjoittaja? Reliefissä on kolme neitosta (kukaties antiikin jumalatarta), joilla kullakin on symbolinen esine sylissään. Esineet symboloivat kauppaa, teollisuutta ja merenkulkua. Siis vahva viittaus liiketoimintaan.

Tunnistin ja muistan kyllä reliefin, mutta en muista koskaan kuulleeni tai esimerkiksi kauppakorkeakoulun tai yliopiston historiikeistä tai muista julkaisuista lukeneeni sen historiasta mitään. Viittaus kauppakorkeakoulun toimialaan on kuitenkin vahva. Ryhdyin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä muutamiin kauppakorkeakoulun alkuvaiheissa mukana olleisiin toimijoihin, mutta kukaan heistä ei tiennyt asiasta muuta kuin reliefin olemassaolon. Sain kuitenkin vihjeen, että reliefi on saattanut olla paikallaan jo kauppaoppilaitoksen aikana. Ongelmana oli kuitenkin se, että kauppaoppilaitoksen toiminnasta rakennuksessa on kulunut jo lähes 60 vuotta. Yhteydenotto Jussi Hietikkoon, joka toimi kauppaoppilaitoksen opettajana ja myöhemmin rehtorina 1968 – 1993, tuotti kuitenkin tuloksen. Hänellä ei ollut itseäni parempaa muistikuvaa reliefistä, mutta käydessään läpi kirjahyllyään hän löysi sieltä Vaasan Kauppaoppilaitoksen kurssijulkaisun 1959 – 1961, jossa oli kuva reliefistä ja lyhyet, osin vajavaiset tiedot reliefistä. Julkaisu on ajalta ennen Jussin opettajakautta, mutta se onkin kuulunut Jussin jo edesmenneen Tuula-puolison kokoelmiin. Tuula oli suorittanut merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaoppilaitoksessa.

Reliefi teoksessa Vaasan Kauppaoppilaitoksen kurssijulkaisu 1959 - 1961

Vaasan Kauppaoppilaitoksesta on laadittu myös historiikki ajalta 1903 – 1993 (1993 tapahtui koulutusuudistus, missä alakohtaiset koulut ja opistot lakkautettiin ja opistoista kehittyi pääosin ammattikorkeakoulujen laitoksia ja koulutason yksiköt yhdistettiin monialaisiksi ammattioppilaitoksiksi). Historiikissa on mahdollisesti tietoa reliefistä. Teosta on Vaasan kaupunginkirjastossa vain yksi kappale, joka ei ole lainattavissa, siihen voi kylläkin tutustua kirjaston tiloissa. Tämä olisi ollut seuraava työvaiheeni, ellei asia olisi ratkennut onnekkaan sattuman kautta. Kurssijulkaisun tietojen perusteella pystyin hieman täydentämään siinä esitettyjä tietoja. Reliefin lahjoittaja on kauppaneuvos Lauri Koivisto, tunnettu seinäjokelainen liikemies. Reliefin on veistänyt kuvanveistäjä Jussi Koivusalo, ansioitunut etelä-pohjalaissyntyinen taiteilija. Reliefi nimeltään ”Kauppa, teollisuus ja merenkulku” on vuodelta 1960.

Liiketoimintaa symboloiva reliefi ansaitsee edelleen paikkansa Alma-opiston juhlasalin seinässä. Se kertoo omalta osaltaan siitä, miten suuri vaikutus reliefin sijoituspaikkarakennuksella on ollut kauppaopin ja kauppatieteiden kehitykselle Vaasassa. Vaikuttavin on kauppakorkeakoulun kehittyminen näissä tiloissa 23 vuodessa yliopistoksi. Yliopistoksi, jonka kauppatieteet ovat nykyisin alallaan Suomen johtavia niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.

Teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen